Muodonmuutos ja kirjaostokset

Muodonmuutos, 1.2. 2026

 

Palasin Suomesta kotiin sunnuntaina. Olen viimeksi käynyt talviaikaan Suomessa tammikuussa 2018 ja sitä ennen kaiketi 2010. Tästä voi päätellä, ettei Suomen talvet kiinnosta. Avauduin aiheesta blogissanikin taannoin, kas tästä voi lukea mietteet jotka ovat edelleen aivan samat.

En mene talvella Suomeen, ellei siihen ole erittäin painavaa syytä. Nyt oli, mutta siihen liittyviä asioita en käsittele blogissani. Pakkanen pani parastaan, vain muutamana päivänä asteet (Helsingissä) nousivat alle miinuskymmenen, mutta pääasiassa pakkasta oli rutosti enemmän ja kaupan päälle tuuli raateli naaman irti. 

Osaan pukeutua kunnon talveen, olenhan suomalainen ja siten talvia kokenut. Ennen reissua ostin talvitakin ja -kengät, koska suomalaiseen talveen sopivia minulla ei ollut ennestään. Ilman kuivuus on iholleni pahinta, mutta siitä olen valittanut jo vuonna 2018, joten nyt en jaksa. Paitsi että tällä kertaa pahiten kuivui päänahka, joka on onneksi jo alkanut toipua järkytyksestä.

Keskityn kauniiseen henkireikääni, nimittäin Töölönlahdella sijaitsevaan talvi-installaatioon nimeltä Muodonmuutos.

Muodonmuutos, vasen "möhkäle", 11.1. 2026

 

Kävelin usein sen ohi lenkeilläni ja siitä tuli minulle pakkomielle: pällistelin ja kuvasin sitä eri päivinä ja dokumentoin sen muodonmuutosta, jota avustettiin vesiletkulla.

Muodonmuutos, 11.1. 2026

Suistossa nimittäin on letku, joka ruiskuttelee vettä oikealla olevaan risurykelmään, joka kuukauden aikana kasvoi melkoiseksi möhkäleeksi. Vasemmanpuoleinen möhkäle on kaiketi saanut vesivoitelunsa ja aiemmin.

24.1. 2026

1.2. 2026

4.2. 2026, nuoli osoittaa vesiletkua.

 

Mitäpä olisi reissu ilman kirjaostoksia. Tällä kertaa ostoskoriin tarttui seuraavat:

Pierre Lemaitre: Näkemiin taivaassa (luettu, postaus tässä)
Hong Ying: Hyvien kukkien lapset (jota luen parhaillaan. Olen aiemmin lukenut Yingiltä muistelmateoksen Daughter of the River)
Anneli Kanto: Rottien pyhimys (Olen lukenut Kannolta aiemmin Pyövelin, josta pidin)
Imre Kertész: Kohtalottomuus
Chi Ta-Wei: Kalvot

Ovat varmaan monille tuttuja? 

Suomilukukuulumiset

Tätä Suomireissua varjostaa yhä melkoinen stressi ja huoli, joten nähtävästi en saa edes blogattua enkä luettua toisten blogeja. Kirjat ovat kyllä kulkeneet mukana ja ovat ihania turva- ja pakokeitaita kaikesta muusta.

Helsingissä ollessani (nyttemmin olen siirtynyt maaseudulle) ostin Punaisesta planeetasta (oikein mainio divari - suosittelen) kaksi kirjaa, jotka olenkin jo lukenut.

 

Ensimmäinen on Yu Huan romaani Xu Sanguanin elämä ja verikaupat (Aula & Co 2017 [alkuper. 1995], suom. Rauno Sainio), joka kertoo nimensä mukaisesti pääasiassa Xu Sanguanin tarinan. Xu Sanguan työskentelee silkkitehtaalla, mutta palkka ei päätä huimaa.

Lisärahalle on tarvetta ja niin Xu Sanguan päätyy myymään vertansa, sillä siitä saa summan joka vastaa monelle puolen vuoden palkkaa. Veren myyminen on siis oiva lisätienesti vaikeana aikana, vaan kun ajat vielä vaikenevat lähtee veren myyminen ns. laukalle.

Vaikka ”verikaupat” ovat oleellinen osa tarinaa, ei kirja suinkaan ole pelkkää veren myymistä. Pikemminkin se on kuvaus Xu Sanguanin perheestä ja vallitsevista tilanteista/olosuhteista, joita Maon toteuttama kulttuurivallankumous myös muuttaa radikaalisti.

Pidin todella paljon tästä kirjasta, vaikka kaikki sen henkilöhahmot käyvät ajoittain hermoilleni mutta sitten kuitenkin heti seuraavassa hetkessä tekee mieli lohduttaa ja tukea.

Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo.

 

Toinen Punaisesta planeetasta ostamani kirja on Kayo Mpoyin Virtaavan eden sukua (Atena 2020, suom. Ulla Lempinen), josta niinikään pidin kovasti. Kayo Mpoyi on ruotsalainen kirjailija, joka tässä esikoisteoksessaan ammentaa sukunsa kertomuksia Tansaniasta.

Kirjan keskiössä on pieni Adi, joka teoksen aikana varttuu teini-ikäiseksi. Kerronta poukkoilee ajassa ja paikassa, mutta on helposti seurattava.

Itse tarina on kiinnostava, samoin viehätyin Mpoyin kerrontatyylistä: kieli on kaunista, ajoittain henkevää. Romaanissa käsitellään raskaita aiheita, mutta tyylin yleinen kepeys pitää huolen, ettei lukija rasitu liikaa.

Virtaavan veden suvusta voisi kirjoittaa pitkästikin, mutta en jaksa. Syy niukkasanaisuuteen ei siten ole romaanissa, vaan minussa. Ja samaa koskee tuota Yu Huan romaania: nyt ei jaksa, mutta haluan molemmista kirjoista merkinnät blogiini.

*

Vielä ostin erään kirjan Klassikkohaastetta varten ja senkin olen jo lukenut. Länsi-Pasilan Esteri-kierrätyskeskuksesta lähti mukaani Viikset, nimittäin Emmanuel Carreren Viikset. Olen jo pitkään sen halunnut lukea ja yllätys oli iloinen, kun sen hyllystä bongasin. Vielä pitäisi klassikkopostaus kirjoittaa, toivon että saan aikaiseksi.

*

Olen päässyt myös kirjaston äärelle ja sieltä lähti tällainen pino mukaan. Kaikki täsmäiskuja Suomi-kirjalistaltani, joka osoittautui erittäin käteväksi.

Enempää listan kirjoja en löytänyt, koska ilmeisesti en osannut etsiä niitä oikeista paikoista (ja osa ei ollut paikalla tai niitä ei ollut ollenkaan) eikä ollut aikaa pyytää apua kirjastovirkailjalta. Toisaalta en ehdi näitäkään kaikkia lukea, joten eipä sen niin väliä.

Tällä hetkellä luvussa on Satu Vasantolan Kun isä osti merenkurkun, joka on kiinnostanut minua jo piemmän aikaa. Vajaan sadan luetun sivun perusteella voin todeta, että pidän kirjasta vaikka se mielestäni on hyvin surullinen. Se herättää minussa melko lailla ajatuksia.

Uudet hyllyasukit

Vihjailin aiemmin, että olen ostellut kirjoja. Oletin, että olen ostellut enempi mutta eihän noita ole kuin viisi plus eräs sellainen kirja, joka ei ole perinteisessä mielessä kirja, joten sitä en nyt esittele. Kerron siitä ehkä joskus toiste.

Nyt esittelen uudet hyllyasukit.


1. Steve Birkinshaw: There Is No Map in Hell – The record-breaking run across the Lake District fells

Kertoo Steven valmistautumisesta juoksemiseen ja juoksuun Lakesien fellseillä ja nimenomaan juoksi Wainwrightit. Hyvin paikallinen kirja, joka tuskin aukenee ellei tunne aluetta/ole britti. Palaan näihin Wainwrighteihin mahdollisesti joskus (olen mm. täällä sivunnut Alfred Wainwrightia).

Ostin kirjan miehelleni hänen pyynnöstään, mutta veikkaan että luen sen itse ensin koska mies ei ole sitä vieläkään saanut aloitettua. On toki haltioissaan selannut, muttei ole saanut aikaiseksi lukea.

2. Juhea Kim: Beasts of a Little Land

Lukulistalla roikkunut kirja, jota ei saa täkäläisestä kirjastosta joten pakko oli ostaa.

1900-luvun Koreaan sijoittuva historiallinen romaani. Ote takakannesta:

In 1917, deep in the snowy mountains of occupied Korea, an impoverished local hunter on the brink of starvation saves a young Japanese officer from an attacking tiger. In an instant, their fates are connected—and from this encounter unfolds a saga that spans half a century.

In the aftermath, a young girl named Jade is sold by her family to Miss Silver’s courtesan school, an act of desperation that will cement her place in the lowest social status. When she befriends an orphan boy named JungHo, who scrapes together a living begging on the streets of Seoul, they form a deep friendship.

3. Philip K. Dick: Do Androids Dream of Electric Sheep?

Tämän kirjan pohjalta on tehty legendaarinen Blade Runner -elokuva, jota en muista edes nähneeni mutta mies väittää, että olemme katsoneet sen joskus sata vuotta sitten yhdessä. Jompi kumpi meistä on väärässä. Edelleen on epäselvää kumpi. Minä olen kylläkin meistä se, jolla on parempi muisti…

Anyway, kirjan sai neljällä punnalla paikallisesta kirjakaupasta eli oli PAKKO se ostaa.

Paikallinen kirjakauppa

4. Michelle Zauner: Crying in H Mart

Muistelmateos.

An unflinching, powerful memoir about growing up Korean American, losing her mother, and forging her own identity.

Olen lukenut ensimmäisen luvun ja kiintoisalta vaikuttaa. Lukeminen takkuaa, koska pitää lukea kirjastosta lainassa olevia kirjoja ensin ja jostain syystä sieltä kirjastosta tulee kotiin koko ajan kirjoja.

Lisäksi en muutenkaan ole jaksanut lukea paljon viime aikoina. Joka ilta kyllä luen, mutta Nukkumatilla on kauhea kiire roudata minut unimaailmaan jo alkuillasta.

5. Giles Foden: The Last King of Scotland

Monelle taitaa samanniminen elokuva olla tutumpi? Minulle tosin ei. Elokuva pompsahti taannoin esille Kololo Hilliä käsittelevän postauksen kommenttilaatikossa.

Kun kirja osui silmiini charity shopissa, piti se tietysti heti hommata omaksi.

Olen jostain syystä viime aikoina törmännyt muutenkin Idi Aminiin. Sattumoisin myös vastikään lukemani Jennifer Nansubuga Makumbin romaanissa The First Woman sivutaan Idi Aminia, sillä kirjan tapahtumat sijoittuvat niinikään Ugandaan ja Aminin aikaan.


Ote takakannesta:

What would it be like to become Idi Amin's personal physician? The Last King of Scotland is the story of a young Scottish doctor drawn into the heart of the Ugandan dictator's surreal and brutal regime.

En yleensä innostu fiktiosta, jossa esiintyy todellisia henkilöitä mutta poikkeuksia on ja tämä on eräs niistä.

*

Semmoisia osteluita. Onko joukossa tuttuja kirjoja ja kiinnostaako sinua yksikään näistä?

Minua houkuttelee nyt erityisesti tuo Juhea Kimin romaani, jonka aloittanen ensi tilassa joka kohdallani tosin voi tarkoittaa jotain päivästä kuukausiin.

Koosteita

Vuosi alkaa vedellä viimeisiään, joten nyt on hyvä hetki katsastaa, miten meni haasterintamalla. Ennen kuin edes katsastan voin todeta, että eipä kovin hyvin. Onneksi en jaksa stressaantua siitä.

Aloitetaan Helmet-lukuhaasteella, josta jää tänä vuonna peräti 12 kohtaa täyttämättä eli koko Helmet-haasteurani pohjat. En ole vielä kertaakaan saanut haastetta kokonaan täyteen (vaikka kirjoja olen kyllä vuosittain lukenut yli 50), mutta vuosi se on ensi vuosikin.

Aion nimittäin osallistua haasteeseen ensi vuonnakin, sillä vaikka en saisikaan luettua kaikkia kohtia, niin olen haasteen ansiosta kuitenkin lukenut muutamia kirjoja, joita tuskin olisin muuten lukenut. Se on minusta niin hieno asia, että pelkästään sen takia kannatti ja kannattaa osallistua.

Tästä pääset katsomaan Helmet-listani. Tummennetulla merkityistä kirjoista en ole blogannut. Lisäksi olen jo merkinnyt sinne Mariam Khanin editoiman esseekokoelman It’s Not About The Burqa, vaikka en ole sitä vielä kokonaan lukenut. Saan sen kuitenkin luettua tämän vuoden puolella, joten merkitsin sen sinne valmiiksi. Mahdollisesti bloggaan kirjasta myöhemmin (tai sitten en).


Muut haasteet

Perkeet meni penkin alle. Luin vain kaksi kirjaa, mutta molemmat olivat kyllä hyviä! Urheilijan (Zlatan Ibrahimović) elämäkerrankin hankin, mutta en ole sitä vielä lukenut. Kirja kyllä kiinnostaa, ei todellakaan jalkapallon takia vaan muista syistä.

Runo19-haaste meni myös täysin reisille. Oikein hävettää.

Kieli- ja elämäkertahaasteet käsittelen erillisissä postauksissa, koska niistä minulla on hieman enemmän asiaa. Elämäkertahaaste on sitä paitsi käynnissä vielä tammikuun ajan eli siihen ehtii (toivottavasti) lukea lisää jotain.

Luulenpa, että ensi vuonna haalin haasteita vähemmän, sillä runsas määrä häiritsee osallistumiskeskittymiskykyäni.

Vuoden kirjaostokset

Tänä vuonna pidin kirjaa ostamistani kirjoista. Tarkoitukseni oli raportoida ostokset kuukausittain blogiini, mutta muutama kuukausi taisi jäädä välistä. Merkitsin ostot kyllä sitä varten luomaani dokumenttiin eli tiedän toki itse, mitä on niin sanotusti tullut tehtyä.

Kirjoja olen tänä vuonna ostanut 54. Vielähän tässä tosin ehtii, hmm.

Ostamistani kirjoista olen lukenut 18, neljä jätin kesken (odottelemaan otollisempaa lukufiilistä) ja yksi on edelleen kesken.

Onko 54 paljon? En tiedä. Jos vertaa vuoteen 2015, jolloin viimeksi pidin kirjaostopäiväkirjaa, niin ei. 2015 nimittäin ostin 96 kirjaa. Siivosin jokin aika sitten hyllyjä ja pari kassillista kirjoja lähti (tai on lähtemässä, kunhan saan aikaiseksi ne viedä: odottelevat vielä portaikossa inspiraatiotani) kiertoon.

Kirjaostoksia ja lukuraportointia

Kamalaa, olen “unohtanut” raportoida kuukausittaiset kirjaostokseni. Viimeisin raportti on syyskuulta eli lokakuu on jäänyt kokonaan välistä. Ostokirjanpitoni on muutenkin sekaisin, koska motivaatio moisen pitämiseen loppui salakavalasti. En ole paljon kirjoja kylläkään ostellut, tässä syyskuun lopusta ostot tähän päivään asti.


1. Toshikazu Kawaguchi: Before the Coffee Gets Cold (luettu, postaus täällä)

1. Ragnar Jónasson: Rupture

Kirjasarjan kolmas osa eli nyt voin jatkaa taas sarjan lukemista. Olen siis kaksi ensimmäistä lukenut ja kaksi viimeistä minulla on. Tämä Rupture on puuttunut välistä.

2. Zhou Haohui: Death Notice

Kiinalainen dekkari.

3. Hideo Yokoyama: Seventeen (Yokoyamalta olen aiemmin lukenut 64:n, postaukseen tästä)


KIRJASTOASIAA

Olen havainnut, että kirjastomme valikoima on viime aikoina parantunut huomattavasti ja olen lainaillut ahkerasti kaikenlaista. Niinkin ahkerasti, etten ehdi lukea omia kirjojani, kun kirjaston kirjat hyppivät koko ajan silmille. Lisäksi olen alkanut varailla kirjoja (kirjastosta) ja nehän pitää tietenkin erityisesti lukea ensitilassa. Tekisi mieleni koko ajan varailla lisää, mutta yritän hillitä itseäni.


KIRJA, JOSTA EN BLOGGAA

Tässä välissä myös kerron, että olen lukenut Sara Stridsbergin The Faculty of Dreamsin (suom. Unelmien tiedekunta), mutta en blogannut enkä aio blogata siitä. En yksinkertaisesti tiedä, mitä sanoa siitä. Pidin ja en pitänyt kirjasta. Minulle siitä muodostui sellainen kirja, että olen ihan tyytyväinen että sen luin, koska se oli kielellisesti ja rakenteellisesti mielenkiintoinen kokemus. Noin muuten sitten taas… Hmm, sirpalemaisuus jätti kylmäksi, hurmos ei yltänyt minuun asti.


KOUKUTTAVA SARJAKUVASARJA

Olen ihan nalkissa näihin Rivers of London -sarjakuviin. Kahdesta ensimmäisestä olen blogannutkin, lopuista tulossa postaukset jälleen kahden erissä.

Kotiinpaluu ja sikana kirjajuttuja

Gallträsk on minulle rakas ja merkityksellinen järvi. Kävin kiertämässä sen vanhempieni kanssa Suomessa ollessani.

Olen vihdoin ja viimein päätynyt takaisin kotiin. On kiva reissata, mutta koti on kuitenkin koti. Suomessa alkoi ilma viiletä, mutta täällä saa vielä nauttia kesäisistä säistä.

Runsas reissuilu on häirinnyt kirjaostosten seuraamista. Viimeksi kerroin kesäkuun ostokset. Heinäkuussa en ostanut yhden yhtä kirjaa, mutta elokuun ja tämän kuun aikana on tullut jotain ostettua.

Alla elokuun ja syyskuun aikana ostetut kirjat. Tummemmalla merkityt olen lukenut ja linkki lisänä, jos olen blogannut kirjasta.


1. Kate Dreyer: The Fox of Richmond Park

2. Esi Edugyan: Washington Black

3. Henrik Tikkanen: Kulosaarentie 8, Majavatie 11, Mariankatu 26

4. Helena von Zweigbergk: Kuka jäljelle jää (luen parhaillaan)

5. André Brink: Katson pimeään (luen parhaillaan)

6. Inger Frimansson: Varjo vedessä


Olen lukenut André Brinkin Katson pimeään -kirjaa 73 sivua. Kirja on todella kiinnostava, mutta tuntuu että nyt on jotenkin väärä aika sille. En oikein jaksa keskittyä siihen ja nyt on taas niin paljon kiintoisia kirjoja ympärilläni, että pää halkeaa. En silti vielä poista kirjanmerkkiä – ehkä voisin lukea kirjaa hitaammin muiden kirjojen ohella. Vaikkapa luku per päivä.

Sitten on kirjoja, joista en tullut bloganneeksi koska en joutanut. Toinen on Janoschin Oi ihana Panama, jonka luin kymmitytölleni. Kummityttö tosin osasi tarinan suunnilleen ulkoa, mutta sellaista se on lempikirjojen kanssa.

Samanlainen olin itse pienenä. Tarina (ja kuvitus sekä tietysti pikku karhu ja pikku tiikeri) vaikutti muutenkin tutulta eli olen satavarma, että olen sitä itsekin tavannut pentuna.

Oli siis jotensakin nostalginen elämys tämä kirja ja oli ihanaa lukea sitä rakkaan kummitytön kanssa.

Heini Maksimaisen Vauvattomuusbuumista en ehtinyt enkä oikein jaksanut (mikä periaatteessa harmittaa kovasti) blogata, koska olin juuri kirjoittanut samaa aihetta sivuavasta Aikuisten perheestä. Maksimaisen teos miellytti minua enemmän, sillä se on huomattavasti faktapitoisempi ja kyseenalaistaa vallitsevia perhekäsityksiä ja muitakin ennakkoasenteita.

Lisäksi ns. ”lapsettomuuden historia” on kiinnostava ja minulle tuli yllätyksenä, että politiikkaa on (Suomessa) ennenkin yritetty sotkea lastentekoon. Toki olen tietoinen vanhanpojan ja -piian verosta, mutta taustalla on paljon muutakin. Kaikki nämä vanhat asenteet kummittelevat edelleen monien mielissä. Toivon, että tulevien sukupolvien myötä noista homehtuneista ajatuksista ja ennakkoluuloista päästään kokonaan eroon.

Jos kiinnostaa lukea vain yksi lapsettomuutta käsittelevä teos, niin suosittelen ehdottomasti Vauvattomuusbuumia. Se on faktapitoinen, asiallinen ja monipuolinen. Siinä ei käsitellä lapsettomuutta tragediana eli biologisista syistä lapsettomiksi jääneitä ei tässä kirjassa esiinny. Siinä ei myöskään käsitellä vain kaltaisiani lapsettomia, jotka eivät ole koskaan halunneet lapsia. Minun tieni ei ole ainoa tie, vaikka lopputulos onkin yhdeltä osin sama.

Sitä paitsi kaltaisistani ei välttämättä olisi paljon sanottavaakaan valinnan tiimoilta: kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. Ihan sama kuin joku "hankkii" lapsia, koska haluaa lapsia. Eipä siinäkään paljon keskustelemista ole. Ihminen kun pyrkii rakentamaan sellaisen elämän, joka tuntuu itselle mielekkäältä. Jos ei pidä kahvista, miksi juoda sitä.

Vauvattomuusbuumin ehdottomasti paras anti on mielestäni vallitsevien (perhe)normien kyseenalaistaminen ja selkeä perustelu, miksi lapsettomuudesta keskustelu on tärkeää ja mikä nykyisessä ilmapiirissa on vahingollista aiheeseen (ja lapsettomiin) liittyen. Lisäksi kyseenalaistetaan syntyvyyspelottelu (veronmaksajat loppuu, nyyh, kuka hoitaa sinua vanhana ja plaa plaa) tai siis pikemminkin syntyvyyden aleneminen, joka ei siis edelleenkään ole vain suomalainen ilmiö.

Kappas vaan, tulikin jorina kirjasta, josta valittelin kun en tullut kirjoittaneeksi. Täytyykin valitella enemmän, niin saa kirjoitettua kirjoista joista ei muuten tullut kirjoittaneeksi.

Pahoittelut vielä lopuksi, että kommentteihin vastaaminen on kestänyt ikuisuuden ja ihan kaikkiin en ole vielä vastannut. Korjaan tilanteen mahdollisimman pian ja blogikin virkistynee nyt, kun olen taas kotona eikä ole reissuja tiedossa toistaiseksi.

Kesäkuun ostokset ja luetut tosi lyhyesti

Viime kuussa ostin melko holtittomasti kirjoja. Osa lisäksi sellaisia, jotka saisi kirjastostakin, mutta liha on heikko ja innokas.

Kas tässä kodin uudet kaunokaiset:

1. Ryu Murakami: Coin Locker Babies

2. Niccolò Ammaniti: Steal You Away

3. Jane Harper: The Dry

4. Dunya Mikhail: The Beekeeper of Sinjar

5. Jane Harper: Force of Nature

6. Junichirō Tanizaki: The Makioka Sisters

7. Akala: Natives

8. Dr Richard Shepherd: Unnatural Causes

9. Guy Delisle: Pyongyang – A Journey in Norh Korea

10. Hwang Sok-Yong: Familiar Things

11. Marjane Satrapi: Persepolis



Näistä olenkin jo kaksi lukenut eli Jane Harperin Dryn ja Guy Delislen Pyongyangin (Jonathan Cape 2006), joka on sarjakuvaromaani. Pyongyang on masentavan hauska - masentava siksi, että tuollainen pellevaltio on oikeasti olemassa. Harmi, etten ehdi kirjasta nyt perusteellisemmin blogata, koska matkavalmistelut ovat melko vaiheessa eli en ole vielä edes aloittanut.

Bloggausjonossa on niinikään Tomoka Shibasakin (helmikuun ostos) romaani Spring Garden (Pushkin Press 2017, englannistanut Polly Barton), joka on varsin tapahtumaköyhä mutta tärkeämpää kirjassa onkin yksinäisyyden kuvaaminen ja kokeminen jota miljöö vielä korostaa.

Spring Gardenin lopussa tapahtuu käänne, joka sekoitti hieman tulkintaani enkä edelleenkään ole varma, miten "asetelmaan" tulisi suhtautua. Olisi kiva puida enemmän tätä kirjaa, mutta ainakaan nyt en jouda. Ehkä reissun jälkeen, jos innostun.

Parhaillaan luen Akalan teosta, jolla ei ole niin väliä vaikka jäisi reissun ajaksi kesken. Aihe on sellainen, etten usko lukutauon haittaavan kirjan sisäistämistä. Makustelu voi jopa tehdä ihan hyvää.

Toukokuun törsästelyt

Ostin toukokuussa vain kolme kirjaa, mikä on ennätysvähän verrattuna muihin kuukausiin. Hyvä kuitenkin, etteivät kirjat lisäänny joka kuukausi niin mahdottomasti.

Kas tässä uudet perheenjäsenet:

1. Lorraine Massey: Curly Girl
2. Joe Benitez: Lady Mechanika vol. 1
3. Kevin Kwan: Crazy Rich Asians

Lorraine Masseyn kirjan olenkin jo lukenut ja siitä blogannut. Lady Mechanikan ostin, koska sitä ei saa meidän kirjastostamme ja pidin kovasti ensimmäisestä lukemastani Lady Mechanikasta.

Kevin Kwanin Ökyrikkaista aasialaisista on täällä kohkattu paljon (ilmeisesti sen pohjalta tehdyn elokuvan takia, jota en ole nähnyt) ja haluan testata uppoaako kirja minuun. Mietin, että lukisin sen Helmet-lukuhaasteen kohtaan 6 eli rakkausromaani. Mitään täysveristä rakkausromaania en taida jaksaa lukea.


Lukukuulumisia

Lukeminen tökkii edelleen (koska mielialojen kanssa on hankalaa ja se heijastuu lukemiseenkin). Tosin tökkimiseen auttoi ainakin toistaiseksi lukukielen vaihtaminen suomeen ja valitsemalla hyväksi havaitun kirjailijan kirja. Luen parhaillaan Arttu Tuomisen uusinta kirjaa Verivelka ja olen koukussa ja innoissani. Jospa se lukuinto jäisi nyt päälle.

Huhtikuun kirjaostokset ja nyt luen -hehkutus

Esittelen huhtikuun kirjaostokset nyt melko myöhäisessä vaiheessa, koska (muka) unohdin koko jutun. Ostokirjanpitoa olen toki pitänyt, mutta en tosiaan ole “muistanut” esitellä ostoja blogissani aiemmin.

Kas tässä, neljä uutta.

1. Mo Hayder: Tokyo
2. Tatiana de Rosnay: Sarah’s Key
3. Yasunari Kawabata: The Sound of the Mountain
4. Xiaolu Guo: A Concise Chinese-English Dictionary for Lovers


Olen tähän mennessä ostanut 29 kirjaa (plus tässä kuussa kaksi, mutta niitä ei vielä lasketa). Tänä vuonna ostamistani kirjoista olen lukenut 6 ja kaksi on parhaillaan luvussa. Toinen noista kahdesta on helmikuussa ostamani Stuart Turtonin The Seven Deaths of Evelyn Hardcastle.

Olen halunnut lukea Evelynin jo pitkään, mutta kirja on myös arveluttanut minua. Yliluonnolisuus ja maaginen realismi sekä ajalla “leikkiminen” kiehtovat, mutta samaan aikaan työntävät pois luotaan.

Ote kirjan kuvauksesta:

“She's (Evelyn Hardcastle) been murdered hundreds of times, and each day, Aiden Bishop is too late to save her. Doomed to repeat the same day over and over, Aiden's only escape is to solve Evelyn Hardcastle's murder...”

Olen kuulkaa totaalisen koukussa! Tämä on atmosfäärinen ja kiero romaani, jota tekee mieli olla lukemassa koko ajan. Luen pääasiassa realistista kirjallisuutta, joten koen tämän virkistävän erilaisena ja uniikkina.

Kirjojen lisääntymisorgiat ja uusi tapetti

Ei kuuta ilman kirjoja eli kas tässä maaliskuun ostokset. Osassa selityksen makua, osaa en jaksa edes selitellä, mutta suurella sydämellä ja rakkaudella on kaikki valittu.

1. Zlatan Ibrahimović and David Lagercrantz: I am Zlatan Ibrahimović

Tätä on moni kehunut ja sanonut, että sopii luettavaksi vaikkei futis kiinnostaisi.

2. Taichi Yamada: In Search Of a Distant Voice

Olen lukenut Yamadalta yhden kirjan (Strangers, pidin) aiemmin ja pidin siitä, joten haluan lukea lisää. Ei saa kirjastosta.

3. Fred Vargas: The Three Evangelists

Haluan lukea, ei saa kirjastosta.

4. Gail Tsukiyama: The Samurai’s Garden

5. Richard Barnett: The Sick Rose

6. Sy Montgomery: The Soul of an Octopus

Aloin lukea tätä jo kirjakaupassa enkä voinut poistua sieltä ilman kys. kirjaa.

7. Yukio Mishima: Death in Midsummer

8. Yukio Mishima: The Frolic of the Beasts

9. Eka Kurniawan: Vengeance Is Mine, All Others Pay Cash

Koska Indonesia on valloittamatta.


Yhteensä ostin siis yhdeksän kirjaa, joista paria olen jo aloitellut mutta lukeminen on hidasta, koska on "pari" muutakin kirjaa kesken.

~~~

Sitten ulkoasu-uutinen: Uusi "tapetti" ei varmaan jää huomaamatta, sen verran kuvaisa se on. Toivottavasti se ei ole liian levoton. Haalensin ja häivytin värejä, ettei se hyppää niskaan. Tasapinoitin taustaa myös vaihtamalla banneriksi "kartanon", joka on kuvana ilmavampi. Lisäksi levensin blogin kirjoitusosiota hieman. Luettavuus on minulle tärkeää, joten jos se tästä muutoksesta mielestäsi kärsii, niin saa huomauttaa ja muutenkin antaa palautetta.

Toisia eivät blogin ulkoasut paljon kiinnostele, mutta minua kiinnostaa koska tykkään tehdä niitä enkä halua pelkkää valkoista tai muutakaan yksiväristä. Ne eivät sovi luonteelleeni ja tokihan haluan, että blogini on näköiseni kaikin puolin.

Mukavaa viikonloppua!

Loput helmikuun kirjaostoksista

Kirjoja on ilmestynyt lisää vielä tässä helmikuun aikana, osanhan listasin jo aiemmin. Tässä siis vielä loput “lapsukaiset”.


5. George and Weedon Grossmith: The Diary of a Nobody

Lehteilin kirjaa puodissa lukien sieltä täältä. Kiinnostuin kovasti, onhan kyseessä kuvaus eräänlaisesta englantilaisesta arkkityypistä.


6. Francesca Jakobi: Bitter

Lähihistoriallinen romaani, kiinnosteli minua jo ilmestyessään mutta sitten unohdin koko jutun vain muistaakseni uudelleen.


7. Wilkie Collins: The Haunted Hotel

Goottilainen kauhu kiinnostaa.


8. Jo Nesbo: The Devil’s Star

En saa tätä Hole-sarjaa luettua, ellen omista sarjan kirjoja. Niitä ei nimittäin tule lainattua kirjastosta, koska Hole-lukufiilis tulee aina salaa ja yllättäin ja kirjan pitää silloin olla saatavilla heti. Ostelen tätä sarjaa julkaisujärjestyksessä charity shopeista eli punnalla parilla saa seuraavan aina odottelemaan.

Tästä Hole-sarjasta muodostunee minulle Se Sarja, josta otan kirjan lukuun aina halutessani tavata “tuttuja”. Joskus en vain jaksa uusia ihmisiä edes kirjallisuudessa, vaan haluan kulkea tutussa “asetelmassa” ja seurassa.


9. Katja Ivar: Evil Things

Kiinnostuin kirjasta, koska se sijoittuu Suomen Lappiin ja vieläpä 50-luvulle. Kyseessä on dekkari, joka ilmeisesti aloittaa ns. Hella Mauzer -sarjan. Hella työskentelee poliisina Helsingissä, mutta hänet siirretään Lappiin koska häntä pidetään liian “tnnnepitoisena”.

Googlettelin Katja Ivaria, sillä olisin ihan vain uteliaisuudesta halunnut tietää hänen kansalaisuutensa. Hän on varttunut sekä Venäjällä että Yhdysvalloissa.


10. Tomoka Shibasaki: Spring Garden

Tämä on roikkunut minulla ei kiireelliset -hankinltalistalla (kirjaa ei saa alueeni kirjastoista) eli nappaan mukaan tavatessa, mutta en viitsi tilata erikseen mistään. No nyt tuli vastaan charity shopissa kahdella punnalla.

Sellaisia kullanmuruja tällä erää. Näistä eniten minua kiinnostaa nyt (huomenna saatan tuntea toisin) tuo Katja Ivarin kirja.

Häiriötiloja kirjarakkaudessa

Käykö muille koskaan niin, että mikään kirja ei oikein tunnu kiinnostavan? Sitä kokeilee aloitella useita kirjoja, mutta hylkää kaikki jo parin ensimmäisen sivun jälkeen ja sitten ahdistuu, kun tuntuu ettei maailmassa ole mitään kiinnostavaa luettavaa. Pelkkää skeidaa vaan, oman hyllyn kirjatkaan eivät yhtäkkiä enää kiinnosta: siis juuri ne kirjat, jotka on hankkinut into piukeana suurella rakkaudella tuntuvatkin yhtäkkiä typeriltä ja tylsiltä.

Kyseessä on onneksi tilapäinen aivovaurio, joka yleensä paranee päivissä tai viikoissa ja (omassa päässä) skeidaksi julistetut kirjat muuttuvat jälleen kultakimpaleiksi. Jos tilanne on oikein paha, pyrin tällaisissa häiriötiloissa ottamaan lukuun mahdollisimman paksun kirjan, ettei tarvitsisi ihan heti olla pohtimassa mitä seuraavaksi lukisi. On nimittäin aivan kaameaa, kun mikään kirja ei kiinnosta, mutta lukuhaluja silti on.

Minulla tämä helvetillinen tilanne (kestettyään useita päiviä!) lopulta laukesi eilen mentyäni pariin kirjakauppaan, joissa sekosin totaalisesti. Ostin neljä kirjaa (melkein ostin enemmänkin, mutta pakotin itseni ulos) ja aloin taas rakastaa kaikkia kirjoja ja nyt tuntuu, että tekee mieli lukea kaikkea samaan aikaan.

Kirjailoni huipennukseksi haluan raportoida ostokseni, vaikka ei helmikuun loppu olekaan. Mutta minä saan esitellä ostoksiani silloin kun huvittaa. Ja ehdin muuten tammikuussa vielä ostaa pari kirjaa, kas tässä ne ensin (ja tässä ne aiemmat tammikuun ostot).

5. Kate Fox: Watching the English / The Hidden Rules of English Behaviour
Olen selaillut tätä useasti aiemminkin ja lukenut osan. Kirja on ollut minulla lainassa kirjastosta, mutta en ole koskaan ehtinyt lukea sitä kokonaan. Kyseessä on kirja, jonka lukemiseen voi kulua vuosikin, joten vihdoin ostin kirjan omaksi. Haluan OMISTAA tämän kirjan ja viettää sen parissa juuri niin kauan aikaa kuin huvittaa. Kirjan kansi on mielestäni aivan mahtava ja kuvaava, hykerryttää pelkästään katsella sitä.

6. Ahn Do-Hyun: The Salmon Who Dared to Leap Higher
Kuukauden kieli -haasteessa tammikuun kieli oli korea. Hyvä syy ostaa alun perin koreankielinen kirja, joka toki minua muutenkin kiinnostaa.


Ja sitten eilisen hummailut, jotka kirjataan helmikuulle.

1. Ragnar Jonasson: Blackout
Kirjasarjan toinen osa (ekasta osasta lyhyt maininta tässä), jota olen käynyt useasti kopeloimassa kaupassa. Pakko ostaa koska sitä ei saa kirjastosta. Kirjastossamme muuten ärsyttää toisinaan suunnattomasti se, että sinne on hankittu kirjasarjojen osia sieltä sun täältä – ei siis välttämättä koko sarjaa.

2. Olivia Rayne: My Mother the Psychopath
Aloin lukea tätä jo kaupassa ja havaitsin, etten voi lopettaa lukemista. Oli pakko ostaa ja kirja on minulla siis jo luvussa.

3. Christie Watson: The Language of Kindness
WHSmithissä on AINA tarjous (tarjouskirjat vain vaihtelevat) “osta kirja, saat toisen puoleen hintaan”, joten oli PAKKO ostaa tämä, kun sai puoleen hintaan (toinen ostamani oli siis tuo yllä mainittu Psykopaatti)

4. Stuart Turton: The Seven Deaths of Evelyn Hardcastle
Muhkea kirja, jota todennäköisesti en tule lukeneeksi, ellen osta omaksi. Ostin siis, ettei jäisi lukematta.

~~~

Ylemmän kuvan lumikelloja ihaileva kissa ei liity postaukseen. Kuva on kyllä eiliseltä eli täällä on jo melko keväiset tunnelmat. Myös krookuksia on noussut jo mullan alta.

Ja tänään sitten tietenkin on luvassa sadetta koko päivälle. Mukavaa viikonloppua!

Kirjaostosten seurantavuosi 2019 alkaa

Pidin blogissani vuonna 2015 kirjaa kaikista sen vuoden aikana ostamistani kirjoista. Tuon kokeilun oli tarkoitus kartoittaa, miten paljon kirjoja oikeastaan vuodessa ostelen. Järkytyin tuloksesta enkä ole sen jälkeen uskaltanut kirjata ostoja mihinkään.

Nyt aion uusia tuon kokeilun eli tänä vuonna kirjaan taas jokaisen ostamani kirjan ja julkistan ne blogissani koottuine selityksineen (jos jaksan) kunkin kuun lopussa.

Ostokriteerini ovat hieman muuttuneet vuosien saatossa, mutta lipsun niistä toisinaan enkä jaksa hirveästi ruoskia itseäni sen takia (tästä linkistä pääset lukemaan päänsisäisen taisteluni liittyen erään kirjan ostamiseen, siinä valottuu samalla hieman ne ostokriteeritkin). Lukeminen on niin iloinen ja rakas asia, että minun on vaikea pidätellä itseäni eikä tämä aihe ole sellainen, että koen siihen (pidättelyyn) edes kovin suurta tarvetta.

Tietenkin pitäisi varmaan syyllistyä (en jaksa, sori) kirjojen ostelemisesta(kin) niin kuin nykyään pelkästä olemassaolosta, koska [insert tähän ihan mikä tahansa syy maan ja taivaan väliltä]. Toisaalta jos ei kukaan osta kirjoja, niin ei niitä kukaan kirjoitakaan. No osta e-kirja ja säästä luontoa? En tykkää lukea lukulaitteelta, kokeiltu on enkä ole ainakaan toistaiseksi siihen valmis siirtymään.

Koska olen mahdollisesti ensi viikolla lähdössä reissuun (patikoimaan), listaan jo nyt tammikuun kirjaostot. Jos kirjat jotenkin mystisesti sattuvat lisääntymään vielä tässä tammikuun aikana, lisään ne helmikuun raporttiin.

Tammikuun törsäilyt

1. Teju Cole: Open City
Kirja kiinnostelee, mutta sitä ei saa kirjastosta joten PAKKO oli ostaa.

2. Fiona Mitchell: The Maid’s Room
Takateksti oli kiinnostava, pelkäsin että unohdan kirjan jos en osta sitä, joten ostin muistaakseni.

3. Jean-Paul Sartre: Nausea
Olen jo pitkään halunnut lukea Nausean ja minulla on ollut se kirjastostakin lainassa, mutta kirjaston versio oli hajoamispisteessä ja törkyinen, joten kirja aiheutti minussa nimensä mukaista olotilaa. Palautin kirjan lukematta.

4. Shirley Jackson: We Have Always Lived in the Castle
Jaa, oli vaan pakko kun halvalla sai ja kirja kiinnostaa runsaasti paljon.

Ylösnousemus

Olen ollut sen verran tömäkästi sairaana, että on pitänyt sairaalassakin käydä makaamassa (ei mitään hengevaaraa kuitenkaan). Siksi blogini vaikeni salaperäisesti ja ennakoimattomasti. En ole edes pystynyt lukemaan,vaan elämä on mennyt ohi kivuliaassa koomassa.

Vaan mitä tekee kirjarakastaja päästessään ensimmäistä kertaa ulos yli viikkoon? No menee tietenkin ostamaan toipumislahjoja itselleen. Nämä kolme löydöstä tarttuivat mukaani eri charity shopeista:

Kenzaburo Oe: Rouse Up O Young Men of the New Age!
Ryu Murakami: Piercing (olen lukenut Murakamilta aiemmin In the Miso Soupin)
J.M. Coetzee: Youth (Disgrace eli Häpeapaalu luettu)

Tuttuja?

Jouluhörhelöt olivat saapuneet kaduille koomaillessani toisissa sfääreissä. En vietä joulua, mutta pidän joulun alusajasta. Pidän joulukoristeista ja -valoista, vaikka kotona en koristele. Nautin koristuksista muualla.

Vaikka antijouluihminen olenkin, pyrin aina osallistumaan asuinalueeni vuotuisiin joulukinkereihin. Ne ovat parin viikon kuluttua eli ehdin toipua priimakuntoon ennen sitä.

Teki hyvää päästä ulos tuulettamaan itseään. Nyt menen lukemaan. Ette arvaakaan millaiset vieroitusoireet ehti tulla, kun ei pystynyt ollenkaan lukemaan!

Reissutiedote ja kirjaostoksia

Chiswickissä sunnuntaikävelyllä.

Minulla on tapana vähintään kerran vuodessa lähteä pariksi viikoksi patikoimaan jonnekin päin Brittilää (mieheni kanssa). Viime vuonna patikoin pääasiassa Walesissa, tänä vuonna olisi tarkoitus patikoida Skotlannissa.

Reissu starttaa ensi lauantaina ja sitä on sen verran suunniteltu, että aamulenkki heitetään noin tunnin matkan päässä Lontoosta ja sitten jatketaan Peak Districtiin erääseen tuppukylään, josta on varattu majoitus kahdeksi yöksi. Sunnuntaina heitetään päiväpatikka ja maanantaina jatketaan matkaa Skotlantiin.

Reissun raami on olemassa, mutta emme viitsi mitään majoituksia sen pidemmälle varailla, koska on mukavaa kun on liikkumavaraa. Paitsi parin viikon päähän on kolme yötä varattu Amblesidesta, joka on Lake Distrctillä (Cumbria).

Olemme käyneet siellä (sekä Amblesidessa että Lake Distrctillä) aiemmin useita kertoja patikoimassa ja siinä vuorten ympäröimässä kompaktissa pikkukaupungissa on aivan ihana tunnelma ja siksi sinne haluaa palata uudelleen ja uudelleen. Ambleside päättää reissun eli sieltä sitten ajamme takaisin kotiin.

Blogi saattaa vaieta joksikin aikaa, koska tuskin jaksan/ehdin netissä roikkua. Ehkä jotain pientä tilannekuulumista laittelen, jos jaksan. Ennen hiljenemistä on vielä ainakin yksi kirjapostaus tulossa ja ehkä jotain muutakin.

Nyt vielä esittelen eilisen kirjalöydöt, jotka kuvasin melkein sillan alla.

Trevor Noah: Born a Crime
Komediatähti kertoo varttumisestaan Etelä-Afrikassa. Noahin äiti on musta ja isä valkoinen: tällainen liitto oli apartheidin aikana kielletty rangaistuksen uhalla. Kirja maksoi yhden punnan RSPCA:n charity-kaupassa.

Granta: Japan
En ole järin kiinnostunut Grantoista, ellei teema ole erityisen kiinnostava. No, Japani on. Kaksi puntaa pulitin (Octavia Foundation).

Henry Marsh: Do No Harm
Aivokirurgin muistelmat, vaikuttaa superkiinnostavalta. Henry Marshilta julkaistiin kuun alussa toinen muistelmateos, Admissions. Punnan pulitin RSPCA-kaupassa.


Olen kirjoittanut charity-kaupoista aiemmin täällä. Näitä puoteja on melko paljon ja niistä voi tehdä kaikenlaisia ihania kirjalöytöjä: monista puodeista löytyy sekä uutta että vanhaa. Suosittelen kaikille kirjaharrastajille!

The Night Manager - Yön pakolainen

Katsoin tässä muutaman viikon aikana John le Carrén romaanin, The Night Manager, pohjalta tehdyn samannimisen minisarjan. Tv-sarjassa on vain kuusi jaksoa, mutta ilmeisesti sille suunnitellaan jatkoa (minkä suhteen olen tietenkin varsin skeptinen).

The Night Manager on esitetty täällä reilu vuosi sitten, mutta meillä on käytössämme on demand -toiminto eli sen valikoimissa olevia ohjelmia voimme katsoa silloin kun haluamme. En tiedä onko tämä sarja esitetty Suomessa.



Sotilastaustainen Jonathan Pine (Tom Hiddleston, melkoinen komistus) työskentelee Kairossa luxushotellin yöjohtajana. Rauhallinen elämä häiriintyy, kun Jonathan saa tietoonsa asioita, jotka eivät hänelle varsinaisesti kuulu. Sitten alkaa viikatemiehen vierailut ja Jonathanin on tehtävä päätös: hän suostuu tiedustelupalvelun agentin Angela Burrin (Olivia Colman) johtamaan vakoilutehtävään. Jonathan Pine saa uuden nimen ja taustan. Tehtävänä on paljastaa pahamaineisen liikemiehen Onslow Roperin (Hugh Laurie) bisnekset.

Näyttelijäkaarti on kaiken kaikkiaan mainio, vaikken tietenkään mistään mitään tajua, koska katson melko vähän telkkaria. En edes aluksi tajunnut, että Hugh Laurie on tuttu Housesta (en ole katsonut kys. sarjaa, mutta olen siitä tietoinen): ihmettelin ääneen, että siinäpä tutun näköinen näyttelijä. Sitten piuhat yhdistyivät päässäni. Mainittakoon, että minulla on vaikeuksia erottaa ihmisiä toisistaan.

Sarjan traileri on melko vauhdikas, mutta tämä sarja ei ole lainkaan niin actionpitoinen ja räjähtelevä, kuten siitä (trailerista) voisi päätellä, joten iso plussa myös siitä. En jaksa aivotonta ammuskelua ja maailman räjäyttämistä tai pelastamista.

Kulmakarvojani kohottelin Jonathanin ja Onslow Roperin nuoren tyttöystävän (Elizabeth Debicki) sutinalle. En oikein päässyt siihen sisään, että mites nyt noin leimahti ja oikeastaan koko asetelma ärsytti minua kliseisyydellään. Mietin onkohan heillä kirjassakin sutinaa keskenään?

Jännästi kävi niin, että muutama päivä sitten eläinsuojeluyhdistyksen charityssä kaydessäni silmiini osui juuri tämä John Le Carrén romaani. Silloin oli sarjan katsominen vielä kesken, mutta oli pakko korjata kirja pois kuleksimasta (maksoi peräti punnan).

Onko joku lukenut (tai katsonut)The Night Managerin, joka on suomennettu nimellä Yön pakolainen? Mielipide kiinnostaisi ja toki myös muista le Carrén romaaneista voi kertoa mielipiteensä ja/tai suositella luettavaksi.

En ole lukenut yhtäkää John Le Carrén eli David John Moore Cornwellin romaania, mutta ajattelin lukaista (joskus tulevaisuudessa) The Night Managerin helmet-lukuhaastetta varten (7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja).

EDIT 1.5. klo. 10:45

Lisään tähän linkin Ofelian kirjoittamaan juttuun tästä sarjasta. Kannattaa lukea, se on hieno ja kattava kirjoitus! Sieltä opin, että tämä sarja on esitetty myös Suomessa.

Kirjaostoskooste ja vuoden mieleenpainuvimmat romaanit 2015

Palaan vielä kerran viime vuonna ostamiini/saamiini kirjoihin. Kokonaissaldoksi muodostui 96, hups. Luvussa on mukana sekä lahjaksi saadut että itse ostamani kirjat.

Plus-luvut ovat arvostelukappaleita. Niitä sain yhteensä 9, joista kahdeksan olen lukenut. Yhdeksännen otan lukuun asap.

Tässä lisääntymistilasto kuukausittain:

Tammikuu: 5 + 1
Helmikuu: 6 + 1
Maaliskuu: 6 + 1
Huhtikuu: 6 + 1
Toukokuu: 8 + 2
Kesäkuu: 13
Heinäkuu: 10
Elokuu: 4 + 2
Syyskuu: 3
Lokakuu: 19 (joukossa myös saatuja kirjoja plus yksi varsinainen a-kappale)
Marraskuu: 7
Joulukuu: 9

Yhteensä (ilman a-kappaleita):  96
joista olen lukenut: 38

Enemmänkin voisi tietty niitä ostoksia lukea, kun kerran ostelee. Tänä vuonaa tavoitteeni on lukea enemmän omasta hyllystä. Kirjojen ostamista en voi lopettaa, koska kirjastosta ei saa läheskään kaikkea haluamaani. Esimerkiksi suurin osa japanilaisten kirjailijoiden kirjoista loistaa poissaolollaan.

Kirjasto on täällä kätevä lähinnä ns. valtavirtakirjallisuuden/yleisesti tunnettujen kirjojen lainaamiselle. Satunnaisia helmiä toki löytyy ja niistä iloitsen, mutta esimerkiksi monen lempparikirjailijani kirjoja saattaa kirjastossa olla vain yksi tai kaksi: hänen muita kirjojaan ei koskaan sinne tilata.

Kirjasto on silti tärkeä ja tykkään siellä käydä. Lisäksi voi rohkeasti kokeilla jotain (itselle) erilaisempaa ja uutta, eikä tarvitse pelätä hyllytilan haaskaamista "huteihin".

Alla kolme kirjastotärppiä, joista tuli eräitä vuoden 2015 suosikkejani (eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä).

Byambasuren Davaa & Lisa Reisch: The Cave of the Yellow Dog

Tämä hellyttävä ja informatiivinen kirja on tehty dokumenttielokuvan pohjalta. Kirjassa seurataan mongolialaisen nomadiperheen arkea. Kirjan luettuani katsoin kyseisen dokumenttielokuvan, josta pidin kovasti.

Mark Henshaw: The Snow Kimono

The Snow Kimonoa ei voi vain lukea, sitä pitää tulkita. Kieli on lyyristä, se ei kuvaile vain maisemia ja tapahtumia, se kuvailee tunnelmia, ajatuksia, sisintä. Ja se karkaa käsistä kuin tiimalasissa juokseva hiekka, se leikittelee ajalla - ja ajattomuudella.

Kirjastosta lainasin ensimmäisen lukemani Yoko Ogawan eli Revengen. Vaakutuin laadusta ja lisäsin ostoslistalle ne Ogawan romaanit, joita ei kirjastosta saa. Hotel Iris ja The Housekeeper and the Professor kuuluvat niinikään tämän vuoden mieleenpainuvimpiin romaaneihin.



Ja tässäpä vielä muut vuoden vaikuttavimmat lukuelämykset hassusti sommiteltuna ilman mitään paremmuusjärjestyksiä:

Keigo Higashino - kaikki kolme lukemaani
Yoko Ogawa - kaikki lukemani
Denis Thériault: The Peculiar Life of a Lonely Postman
Henning Mankell: Ruotsalaiset saappaat
Arttu Tuominen: Muistilabyrintti
Pasi Pekkola: Lohikäärmeen värit
Ha Jin: In the Pond
Natsuo Kirino: Out

Sain lukea todella paljon upeita kirjoja viime vuonna ja samaa ajattelin tehdä tänäkin vuonna. Oikein mukavaa ja kirjavaa alkanutta vuotta!

Joulukuun kirjaostot

Enpä olisi tammikuussa uskonut, että saan tämän kirjaostosraportointini hoidettua näin hienosti koko vuoden. Yhtäkään kuukautta ei jäänyt välistä edes lukuisten reissujen takia.

Tässä vielä joulukuun ostokset (jos nyt jostain syystä vielä ehdin hommata kirjoja, lisään ne tähän jälkikäteen), yhteensä yhdeksän kirjaa.

Yleistä ostosraportoinnista:

Pidin tästä kuukausittaisesta kirjojen kirjaamisesta enkä kokenut sitä mitenkään erityisen raskaana. En silti usko, että jatkan samaan malliin ensi vuonna. Tämän vuoden kokeilun ideana oli seurata ostokäyttäytymistäni eli saada hieman osviittaa siitä, kuinka paljon kirjani lisääntyvät vuosittain.

En ole vielä uskaltanut laskea kaikkia ostoksia yhteen. Teen erikseen koostepostauksen näistä tämän vuoden ostoksista.