“I would live your life so much better than you If I had your face.”
Frances Cha: If I Had Your Face
Viking 2020
s. 268
Alkuun pari sanaa kirjailijasta. Frances Challa on korealaiset sukujuuret. Hän on varttunut Yhdysvalloissa, Hong Kongissa ja Soulissa. Cha on työskennellyt muun muassa CNN:n matka- ja kulttuuritoimittajana Soulissa. Parhaillaan hän asuu New Yorkissa. If I Had Your Face on Chan esikoisromaani ja on luontevaa, että sen tapahtumat sijoittuvat pääasiassa Souliin.
Nykyaikaiseen Souliin, jossa kauneusleikkaukset ovat yhtä tavanomaisia kuin vaikkapa hiustenleikkuu. Sosiaaliset hierarkiat määräävät, mikä on sopivaa, mikä ei. Salongeissa (Room Salon, en nyt keksi parempaa käännöstä kun en viitsi bordelliksikaan kutsua, joten käytän Salonkia) nuoret naiset viihdyttävät varakkaita miehiä. Viihdyttäminen ei tarkoita pelkkää polvella istumista. Komeita K-pop-tähtiä palvotaan ja heistä nähdään märkiä unia.
Todellisuus on karua. Etenkin naisille. If I had Your Facessa seurataan viiden parikymppisen naisen elämää heistä neljän näkökulmasta. Kaikki naiset asuvat samassa rakennuksessa ja heitä yhdistää tausta: kukaan ei ole onnekkaasti syntynyt rikkaaseen perheeseen, joten elämä on melko lailla eloonjäämistaistelua hyvin kilpailuhenkisessä yhteiskunnassa.
Sujin ei saa omaa kertojaääntä, mutta hän on vahvasti läsnä tarinassa. Siksi haluan kertoa hänestä pari asiaa näin alkuun.
Sujin työskentelee kynsihoitolassa, mutta haaveilee työstä salonkityttönä, koska luulee siten rikastuvansa helposti. Sitä ennen pitäisi tosin saada naama kuntoon eli repiä jostain rahat kauneusleikkaukseen. Naapurissa asuva kuvankaunis ja suosittu salonkityttö Kyuri lupautuu auttamaan.
Kyuri on kovalla työllä raivannut itselleen paikkansa salongin suosituinpana tyttönä. Kyuri on hauska ja kaunis, osaa miellyttää miehiä. Mutta rikastumaan hän ei ole päässyt, sillä tyypilliseen tapaan hän on velkaa Salongin Madamelle. Velka vähennetään palkasta. Palkasta vähennetään kaikkea muutakin melko mielivaltaisesti, jos Madamen mielestä on aiheellista.
Haaveilemaan rohjennut Kyuri tekee pienen virheen, jolla on massiiviset seuraukset. Virhe liittyy tietenkin mieheen, kuinkas muuten. Miehet ovat julmia ja he tietävät roikottavansa käsissään monen salonkitytön kohtaloa. Narua vetämällä he voisivat helposti romuttaa salonkotytön uran. Kylmää ja julmaa.
Miho on taiteilija ja Kyurin kämppäkaveri. Orpokodissa varttunut Miho on stipendin turvin päässyt opiskelemaan Yhdysvaltoihin ja tutustunut siellä vauraisiin korealaisiin. Hän saa salattua oman taustansa ja pääsee piireihin.
Sitten on kampaaja-Ara, joka on läheinen Sujinin kanssa. Heidän suhteensa on kirjan alussa ainoa, jota voi pitää aitona ystävyytenä. Muiden naisten välillä on jännitettä ja vaikka päällepäin ollaan ystävällisiä, ajatukset eivät aina ole kovin mairittelevia.
Ja on vielä Wonna, jota kukaan ei varsinaisesti tunne. Hän asuu kerrosta alempana miehensä kanssa. He ovat hieman vanhempia, kolmekymppisiä. Wonna on raskaana, mutta tulevaisuus pelottaa: Miten ihmeessä heillä on varaa kasvattaa lapsi hyvin kilpailuhenkisessä yhteiskunnassa?
Wonna vaikuttaa erityisesti kirjan alussa olevan vain irrallinen lanka kerässä. Hänen tarinansa on kyllä kiinnostava, mutta miten se oikeastaan liittyy mihinkään. Kyllä se lopulta liittyy. Samoin kuin Sujin, joka ei saa omaa ääntä, nousee taustalta sivuhenkilöä suuremmaksi persoonaksi.
Vaikka kirja ei sivumäärältään ole suuri, se on sisällöltään sitäkin runsaampi. Nyt en tarkoita tapahtumien vyöryä ja muuta äksöniä, vaan… ajatuksia. Ihan vain elämisen kuvausta. Ei tätä kirjaa voi selittää, se pitää itse kokea.
Minä oikeastaan rakastuin tähän kirjaan ja tuotti tuskaa sulkea kannet. Miksi se päättyi näin, mietin ensin. Mutta sitten: miten muuten se olisi voinut päättyä? No ei mitenkään. If I Had Your Face on läpileikkaus viiden ihmisen elämästä tietyltä, melko lyhyeltä ajalta.
Se on kirja pärjäämisestä ja luovimisesta maassa, jossa kilpailu on kovaa ja jotenkin on erotuttava. Jossa luokkaerot ovat suuret ja omasta luokasta toiseen siirtyminen vaikeaa.
Onko sinulla hetki aikaa keskustella kauneusleikkauksista?
Etelä-Koreassa tehdään maailman eniten kauneusleikkauksia suhteutettuna väkilukuun. On tavanomaista, että vanhemmat antavat lapselleen valmistujaislahjaksi esim. silmäluomileikkauksen. Luomileikkaus on yleisin kauneusleikkausoperaatio Koreassa: se saa silmät näyttämään isommilta. Pienet silmät luovat herkästi vihaisen ilmeen.
Toisin kuin moni luulee, Koreassa (ja Aasiassa yleisesti) on omanlaisensa kauneusihanteet, joilla ei ole mitään tekemistä länsimaisten kauneusihanteiden kanssa. Kyse ei siis ole siitä, että haluttaisiin näyttää länsimaalaiselta. Koreassa suositaan kapenevaa leukalinjaa ja tietynlaista nenää. Niin sanotut ankkahuulet eivät ole ihanne.
Ihon vaaleuden vaaliminen tai vaalentaminen juontaa juurensa historiasta: ei haluta ruskettua ja näyttää siltä, että on tehty töitä riisipellolla tmv. Vaaleus luo mielikuvaa sisätöistä ja korkeammasta statuksesta.
Lisäksi kun kilpailuyhteiskunnassa monilla on hyvät arvosanat ja kilpaillaan samoista työpaikoista, pitää jotenkin erottua. Kaunis ulkomuoto on eräs tapa erottua.
