Hae tästä blogista

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jamaica. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jamaica. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 13. syyskuuta 2023

Toisen maailmansodan jälkimainingeissa

Andrea Levyn historiallinen romaani Small Island sijoittuu toisen maailmansodan alku- ja jälkimaininkeihin. Tarina sijoittuu sekä Jamaicalle että Isoon-Britanniaan.

Iso-Britannia värvää siirtomaistaan sotilaita vahvistaakseen omaa armeijaansa taistelussa natseja vastaan. Jamaicalainen Gilbert Joseph tarttuu tarjoukseen, johon sisältyy lupaus voida muuttaa ja työllistyä Isoon-Britanniaan palveluksen jälkeen. Sodan jälkeen on tarvetta maan jälleenrakentamiselle ja muuttajille luvataan kaikenlaista.

Todellisuus on melko lailla toinen. Avoin rasismi rehottaa eikä työn saaminen ole ihan itsestäänselvää. Moni valkoinen britti ei halua työskennellä mustan kanssa ja eikös nyt ole itsestäänselvää, ettei musta mies voi työskennellä paikassa, jossa on naisia jne. Levy ei repostele rasismilla, vaan kuvaa sitä melko arkisesti - jopa normina, jollaisena sitä silloin pidettiin

Erityisesti Gilbertin puolisolle Hortenselle rasismi Brittilässä tulee suorastaan yllätyksenä: hänelle ei ole Jamaicalla tullut mieleen, että ihonväri riisuu hänen arvonsa valkoisten silmissä. Hortense on ylpeä ja uuttera, pitää itseään arvossa niin kuin on jokaisen oikeus. Nykyaikainen lukija näkee, miten älyvapaata rasismi on ollut. Älyvapaata se toki on edelleen, vaikka onkin noihin aikoihin verrattuna muuttunut ”salonkikelpoisemmaksi” ja hienovaraisemmaksi.

Levy kuvaa taiten niitä konflikteja, joita syntyy jamaicalaisten maahanmuuttajien ja brittien välillä. Levy ei sorru selittelyyn, hän näyttää ja kuvailee keskeisten henkilöiden ajattelua ja suhtautumista, hämmennystä.

Romaani etenee neljän eri kerrontalinjan kautta. Äänensä saavat esille Gilbert, Hortense, Queenie ja Queenien puoliso Bernard.

Levy on taitava luomaan todentuntuiset ja aidot henkilöhahmot, jotka selkeästi erottuvat toisistaan niin tyyliltään kuin ajatuksiltaan. Kaikkien henkilön taustoja avataan riittävästi siten, että heitä voi alkaa ymmärtää (pakollinen huomio: ymmärtää ja hyväksyä ovat eri asioita). Minulle kiehtovin oli Hortensen tausta ja hän nousi muutenkin ”lempikertojakseni”.

Vaikuttava ja vahva romaani, jossa ei ole mitään turhaa. Lisään suosikkeihini.

Romaanin teemaan liittyen: Jos Windrush ole ennestään tuttu, suosittelen lukemaan vaikkapa tämän artikkelin ”The Story of Windrush” tai ”Whatis Windrush and who are the Windrush generation?” 

 

Tässä vielä takakansi tarkempaa esittelyä kaipaaville:


”It is 1948, and England is recovering from a war. But at 21 Nevern Street, London, the conflict has only just begun.

Queenie Bligh's neighbours do not approve when she agrees to take in Jamaican lodgers, but Queenie doesn't know when her husband will return, or if he will come back at all. What else can she do?

Gilbert Joseph was one of the several thousand Jamaican men who joined the RAF to fight against Hitler. Returning to England as a civilian he finds himself treated very differently. It's desperation that makes him remember a wartime friendship with Queenie and knock at her door. Gilbert's wife Hortense, too, had longed to leave Jamaica and start a better life in England. But when she joins him she is shocked to find London shabby, decrepit, and far from the golden city of her dreams. Even Gilbert is not the man she thought he was.”


Andrea Levy: Small Island

Review, 2004

s. 531

Kirjaa ei käsittääkseni ole suomennettu (saa oikaista, jos olen väärässä)


Helmet-lukuhaasteessa sijoitan kirjan kohtaan 40. Kirjassa hylätään jotain.

keskiviikko 6. marraskuuta 2019

Reggaen pioneeri Bob Marley



Kuuntelin nuorempana jonkin verran Bob Marleyta. Se oli teiniaikoinani Metallican sun muiden ohella varsin tunnettu nimi. Ne harvat kuvat, joita tuolloin julkkiksista näki, piti etsiä esim. lehdistä.

Bob Marleysta minulla tuolloin oli käsitys iäkkäästä reggaepioneerista, joka istuskeli biitsillä jointti huulessa ja laulaa luritteli. Näkemissäni kuvissa Bob Marley näytti mielestäni ainakin 70-vuotiaalta. Teininä tietysti kaikki yli 20-vuotiaat näyttävät vanhoilta. Bob Marley kuoli 36-vuotiaana syöpään (melanooma).

Tästä pääsen varsinaiseen aiheeseen eli kun kirjastossa silmiini osui Bob Marleyn elämäkerta sarjakuvana, piti se tietenkin lainata. Kirjan nimi on The Life of Bob Marley – Wake Up And Live! Oikeasti kyseessä on melko tarkoin rajattu elämä, sillä se rajoittuu lähinnä Marleyn musiikilliseen uraan. Tämä kirja onkin lähinnä hatunnosto ja kunnianosoitus Bob Marleyn uraauurtavalle vaikutukselle reggae-musiikin parissa. Lähes koko muu henkilökohtainen elämä jää sivuun. Oletan siis, että Marleylla oli muutakin elämää siinä ohessa.

Ainoastaan kirjan alussa pikakelataan läpi Bob Marleyn lapsuus ja sitten avioituminen Ritan (Alpharita Anderson) kanssa. Myöhemmin kirjaan yhtäkkiä tupsahtaa muutaman ruudun verran Cindy Breakspeare ja sitten tuo nainen on myöhemmässä ruudussa yhtäkkiä raskaana. Jos ei tiedä Marleyn elämästä juuri mitään (kuten minä en ollut tiennyt, koska ei ole tullut otettua selvää), niin asia voi hieman kummastuttaa.

Minun piti keskeyttää kirjan lukeminen ja perehtyä muuta (eli netin) kautta enemmään Marleyn elämään, koska moinen ”epäjohdonmukaisuus” aiheutti päänvaivaa. Noh, Marleylla on ainakin yhdeksän lasta usean eri naisen kanssa. Huhti-toukokuussa 1972 Marleylle syntyi peräti kolme lasta (yksi vaimonsa ja loput kaksi joidenkin muiden kanssa, mutta ei juuri tänä vuonna Cindy Breakspearen kanssa).

Wake Up And Live! on ihan kiinnostava perusteos Bob Marleyn musiikillisesta urasta, jossa tietysti myös sivutaan Rastafari-liikettä. Pidin erityisesti kirjan kuvituksesta ja väreistä. Kieli sen sijaan tuntui toisinaan työläältä, koska se sisälsi paljon slangia. Selvän siitä kyllä sai ja erikoisempien sanojen/sanontojen merkitykset oli selitetty kunkin ruudun alla, mutta itse en oikein pidä slangilla (ihan sama mikä slangi ja kieli on kyseessä) kirjoitetuista kirjoista. Toisaalta tällaiseen teokseen ei oikein sopisi kirjakielikään.

Kirjan tiedot:

Jim McCarthy & Benito Gallego: The Life of Bob Marley – Wake Up And Live!
Omnibus Press 2017
s. 160

Tähän vielä eräs lempibiisini Marleylta. En suinkaan innostu hänen kaikista biiseistään. Ja kun kerran Reggaesta puhutaan, niin paljastan että itse diggailin enempi Inner Circleä ja erityisesti levyä Black Roses ja kys. levyn nimikkobiisiä.



Muuten, piakkoin on tulossa blogiini sarjakuvahehkutus! Luin eilen aivan mahtavan sarjakuvan ja olen ihan täpinöissäni. Viimeksi olin näin innostunut sarjakuvasta lukiessani Lady Mechanikaa.