Teefestareiden pystyttämistä pällistelemässä

Tänne on saapunut kevät, joka on kesämäinen ja sehän sopii minulle. Nyt on monena päivänä ollut yli 25 astetta ja todellakin nautin, kun tarkenee hengailla raajat paljaana.

Eräänä päivänä hemmottelin itseäni maleksimalla Chiswick Gardensissa, joka on eräs (niistä monista) keitaani. En ole pitkään aikaan jaksanut kuvailla järsyllä (järjestelmäkamerani), vaan käytän lähes poikkeuksetta pokkaria. Pokkari on mukavan kevyt ja todellakin mahtuu vaikka sinne taskuun. Kuvaaminen pokkarilla on ihan erilaista kuin järsyllä (enkä nyt puhu pelkästään teknisessä mielessä, vaan myös asenne-, idea- ja hahmotusnäkökulmasta) ja onkin oikeastaan ollut ikävä kunnon kuvaussessioita.

Puistorauhaani häiritsi ainoastaan huono ajoitus (olin siellä torstaina): juuri nyt viikonloppuna vietetään Chiswick gardensissa National Tea Day -pirskeitä. Osa puistosta oli suljettu kalja teetelttojen pystyttämistöiden takia.

No, oli siellä silti tilaa hengailla, mutta ylenmääräinen meluaminen häiritsi haurasta mieltäni.

Tukkasotka matkalla pilaamaan heijastuksen.

Sain jokunen päivä sitten luettua aivan ihastuttavan kirjan, jossa merkityksellisessä asemassa on kukkia! Upea kirja, josta tulossa hehkutus lähiaikoina. Tässäpä sen kunniaksi pari tällä viikolla kuvaamaani kukkaa. Olen luontofani ja kuulen jo vuorten kutsuvan... Siitä enemmän myöhemmin.

Rhododendron Sinogrande

Snake's Head - Fritillaria meleagris

Tälle päivälle on luvattu 26 astetta. Kunhan ryyppään tässä loput aamukahvit ja tekeydyn ihmiseksi, niin häivyn nauttimaan säästä. Oikein ihanaa viikonloppua kaikille!

O-festareilla

Minulla on joitakin vuotuisia "perinteitä". Eräs niistä on käyminen ainakin kerran Kew Gardensin Orkideafestivaaleilla. Olen maininnut festareista blogissani aiemmin, kas tästä pääset katsomaan miltä kukkaloisto näytti vuonna 2015. Olen käynyt O-festareilla tunnollisesti muistaakseni vuodesta 2011.

Tänä vuonna festareiden teemamaa on Thaimaa. Se todellakin näkyy ja kuuluu (kasvihuoneessa soi thaimusiikki). Kävin siellä eilen ja saatan piipahtaa toistekin (minulla on kausikortti Kew Gardensiin, joten voin rampata siellä mielin määrin).

Sain aluksi olla melko rauhassa, sillä olin ajoissa liikenteessä. Pian alkoi kuitenkin ihmisiä virrata paikalle, joten hieman tunnelma latistui. Mutta sellaista se on turistimestoissa.

Lisäksi paikka on koululaisten suosiossa ja niitä sinne ilmestyi ainakin kolme erillistä ryhmää (kaikki alakouluikäisiä). Olen silti mielissäni, että jo pienille lapsille opetetaan luontoon liittyviä asioita (kuulin opettajan antavan ohjeita lapsille ja kertovan, mihin kiinnittää huomiota jne.), vaikka rehujen keskellä sitten hieman ahdasta onkin.

Tuntuu, että jokainen vuosi lyö edellisen laudalta. Joka vuosi huokailen ihastuksesta ja mietin, että tämän kauniimmaksi ei O-festarit enää voi muodostua.

Silmät ja sielu lepäävät kukinnoissa ja koristeluissa.

Ensi kerralla ehkä kirjajuttuja - tai sitten ei. Riippuu fiiliksistä.

Kevätpäivänkatsaus

Sää suosi eilen kulkijaa ja ainahan se oikeastaan suosii, jos osaa pukeutua sopivalla tavalla. Vesi rauhoittaa. Meri rauhoittaisi enemmän, mutta sitä ei nyt ole saatavilla, joten tyydyn muihin vesistöihin.
 

Nämä ovat lenkkimaisemiani Richmond Parkissa. Siitä puistosta on tullut minulle hyvin rakas. Silti kaipaan vuoria. Aina sitä, mitä ei ole. Etene vielä kevät, etene. Ja sitten minä lähden patikoimaan vuorille!

Ensimmäiset lumikellot ovat saapuneet. Narsissien varretkin ovat jo kohonneet, mutta vielä ne eivät ole valmiita kukkimaan. 

Snowdrop - Galanthus nivalis

Luonto on ystäväni ja innoittajani. Hyvää ystävänpäivää myös lukunörteille sun muille!

Päivän luontokatsaus

Lontoossa on kahdeksan Royal Parkia, joista suurin osa - elleivät kaikki - on monille tuttuja. Oma suosikkipuistoni on Richmond Park, josta nämä kuvat tänään otin. Richmond Park on yksi niistä kolmesta Royal Parkista, joissa asustaa (ihminen toki ne sinne "istuttanut") hirvi- ja peuralaumoja.

Tekee mieleni kysyä Lontoossa kävijöiltä: onko sinulla omaa suosikkipuistoa siellä? Vai skippaatko puskajusseilun ja keskityt muuhun kulttuuri- ja maisematarjoiluun?

Viekoittelevat orkideat

On taas se aika vuodesta, kun orkideat kukoistavat Kew Gardensissa. Minulla on niitä joka vuosi tapana käydä kuolaamassa, yleensä käyn useammankin kerran (minulla on kausikortti kyseiseen puistoon). Tässä kuvia eilisen reissulta. Jaksan aina ihailla, miten eri tavoin orkideoiden kukoistus tuodaan esille vuosittain.

Minulla on itsellänikin ollut orkidea. Sain pidettyä sen hengissä, vaikka se ei kukkinutkaan kuin kerran (eli ostaessani sen). Mutta sen lehdet olivat terveet eli kaiketi se olisi jossain vaiheessa kukkinut uudemmankin kerran. En vain koskaan ehtinyt nähdä sitä, koska muutimme silloin tänne (Lontooseen). Ornan (orkideani nimi: kyllä, minä nimeän kasvit) annoin ystävälleni, jonka luona se sittemmin menehtyi.

Olen harkinnut uuden orkidean ottamista, mutta en toistaiseksi ole viitsinyt. Mahdollisista matkoista kun ei aina tiedä, enkä halua jättää sitä tänne yksin kuolemaan. Olen todella tunnollinen näissä kukkaisasioissa: mitä järkeä ottaa kasvia, jos ei voi sitä hoitaa? Hmm, meneeköhän vähän överiksi tämä minun "kukkaishoivaviettini"!

Tällä hetkellä taloudessamme asuu vain rahapuu, Perna. Se tosin kuoli jo melkein kokonaan (tyhmä minä: siirsin Pernan isompaan ruukkuun ja se homehtui), mutta sain siitä pienen osan pelastettua.

Ai niin, ja kasvaa tuossa ikkunalla ruohosipuliakin. Mutta se onkin jo ihan toinen tarina.

 Tuolta näyttää ulkona: ensimmäiset lumikellot ovat saapuneet!

Kaikki elämäni krookukset

Missä tahansa asunkin tarvitsen keitaan. Keidas on paikka, jossa voin hukkua luontoon kaikkine aisteineni.

Kew Gardensista on tullut minulle hyvin rakas paikka vuosien saatossa. Kyseessä ei ole mikään pieni viherläntti, vaan melko kookas alue.

Krookukset (ja narsissit, joita en jaksanut kuvata - anteeksi narskut, olette tekin kauniita) ovat vallanneet nurmikentät.

 

Kew'ssa kukoistavat edelleen pajutaiteilija, Tom Haren, kättenjäljet.

Maaliskuun alkuun asti juhlistetaan orkideoiden kukintaa.

Minulla on kausikortti Kew Gardensiin, joten voin rampata siellä niin usein kuin sielu sietää. Voisin toki muutenkin, mutta todennäköisesti menisin siinä tapauksessa konkurssiin pääsymaksujen kanssa. Vuoden voimassa oleva kausikortti maksaa £71, kertamaksu on £14,50.

Ps. Nämä eivät ole orkideoita.

Sanaton syys puistossa

 

Huomenna postaan arvion alla olevasta kirjasta.