Neljännen luukun aihe on Time eli aika. Aikaa on vierähtänyt 17 vuotta kirjablogia pitäessä. Tuntuu uskomattoman pitkältä ajalta, vaikka toki tähän aikaan mahtuu muutama useiden kuukausien pituinen tauko. Pisin tauko lienee puolisen vuotta joskus aikoja sitten.
Minulla on ollut useita blogeja tässä vuosien varrella, mutta kirjablogi on ainoa, jota en ole koskaan harkinnut kuoppaavani. Minulle tämän blogin pitäminen on niin rakas harrastus, etten oikeastaan voisi edes kuvitella elämää ilman tätä. Mitään paineita en ota, jos tulee bloggaustaukoa, koska ei se lukeminenkaan aina suju. En myöskään kyttää tilastoja, koska sillä ei ole mitään merkitystä mihinkään. Bloggaan joka tapauksessa.
Aloitin kirjablogini vuonna 2006 Vuodatuksessa nimellä Mainoskatko. Perusideani (joka on säilynyt samana) oli yksinkertaisesti kertoa lukemistani kirjoista, koska olen aina rakastanut kirjallisuutta. Tuolloin sanalla “mainos” ei ollut sellaista katkua kuin nykyään. En ole koskaan mieltänyt kirjablogiani miksikään mainoskanavaksi (alkuperäisestä nimestään huolimatta ja siksi muuten blogin osoitekin on mainoskatko), vaan ihan vain oodiksi kirjoille ja lukemiselle yleensä.
Blogini nimishistoriasta kiinnostuneet voivat lukea aiheesta lisää
tästä linkistä.
Muinoin oli tavanomaista, että blogattiin anonyyminä (pois lukien julkisuuden henkilöt) ja sillä tiellä olen edelleen (eli nimimerkillä Elegia: se on säilynyt samana alusta asti). En näe mitään lisäarvoa sillä, että bloggaisin omalla nimelläni, vaikka se monien tiedossa onkin (ja on se ollut esillä täällä blogissakin). Muistelin, että olen avannut ajatuksiani nimimerkkiasiasta aiemmin, mutta en löytänyt aiheeseen liittyvää postausta. Jos sinua kuitenkin kiinnostaa, miksen käytä omaa nimeäni, kysy niin avaan asiaa enemmän.
Aloittaessani kirjablogin pitämisen en ollut kuullutkaan mistään arvostelukappaleista – eikä ollut muutkaan aikalaiseni. Ne tulivat myöhemmin ja tuolloin jossain vaiheessa pyysin plus sain itsekin kustantamoilta arvostelukappaleita. Näin ulkosuomalaisena oli mukavaa saada suomenkielistä kirjallisuutta suoraan kotiin ilmaiseksi, joten miksipä ei. Sitä intoa kesti parisen vuotta, mutta sitten se (into) lopahti monestakin syystä.

Minulla ei ole koskaan ollut toiveissa, että jonkun pitäisi maksaa minulle kirjablogin pitämisestä tai että minun pitäisi hyötyä tästä aineellisesti tai rahallisesti. Hyödyksi riittää, että tykkään pitää kirjablogia. Blogin pitämisen lopetan sitten, kun se ei enää ole minusta kivaa tai tuntuu taakalta. Simppeliä.
Finanssipuolesta kiinnostuneet voivat lukea aiheesta lisää
tästä linkistä (
neljä viimeistä kappaletta sivuavat rahaa, muu teksti mm. samastumista ja lukemista yleesä).
Olen iloinen jokaisesta kommentista miinus selkeät vittuilijat ja roskapostit. Vittumaisia kommentteja on tullut tosi vähän ja olen pääsääntöisesti jättänyt ne esille ihan vain muistutukseksi siitä, että kun avointa blogia pitää, voi sinne tulla mitä tahansa kommentteja.
Vittumaisina pidän kommentteja, jotka liittyvät joko minun tai esim. kirjailijan oletettuun persoonaan. Tällaisten kommenttien perimmäinen ideahan on latistaa, vaan ikävä nyt tuottaa pettymys, ettei sellainen ole kohdallani onnistunut. En jaksa latistua anonillien kommenteista (negatiiviset ja ilkeät kommentit ovat – kas kummaa – aina jätetty nimenomaan anonyymisti).
Valikoivan kommentteihin vastaamisen koen tylynä. Itse en mielelläni kommentoi blogeihin, joiden pitäjä ei joko vastaa ollenkaan kommentteihin tai vastaa vain tietyille. Tykkään lukea kirjablogeja ja pyrin kommentoimaankin, mutta joskus on pää niin tyhjä, että vaikka tekisi mieli kommentoida, niin ei oikein tule mitään järkevää ulos. Joskus on ihan ok lukea hiljaisestikin, kun mitään kommentointipakkoahan ei kenelläkään ole.
Paljon on blogirintamalla (ja minussakin) tapahtunut muutoksia vuosien saatossa. Itse olen tietoisesti jättäytynyt monista asioista ulkopuolelle. Johtunee osin sijainnistanikin, etten ole samalla lailla yhteisöllinen kuin moni muu.
Suomessa käydessäni yritän mahdollisuuksien mukaan osallistua kirjabloggaajien tapaamiseen Helsingissä. Ne ovat aina olleet ihania tapaamisia ja tässä lähetänkin terveiset kaikille tutuille, jotka minulla on ollut ilo saada tavata.
Tästä klikkaamalla joulukalenterin avausluukkuun.