Macmillan, 2007
S. 218
Kirja on suomennettu nimellä Terveisin äiti
Kirjan keskipiste on jääkaapin ovi, jossa äiti ja teini-ikäinen tytär käyvät keskustelua lappusin.
Äiti on työnarkomaani, jota ei pahemmin kotona näy. Claire-tyttären pitää kiireisenä koulu ja lapsenvahtina oleminen. Äidin ja tyttären aikataulut harvemmin kohtaavat, vaikka tapaamisia suunnitellaan jääkaapin ovessa.
Erään kerran äiti jättää viestin, joka saa Clairen sydämen hakkaamaan. Kaikki ei ole ihan kunnossa. Silti kummallakaan heistä ei ole aikaa mihinkään - tai siis toisilleen.
Kirja koostuu pelkästään viesteistä, ja on siksi nopealukuinen. Minua kiinnosti erityisesti, miten voi kirjoittaa romaanin tällaisella tyylillä: voiko se toimia ja koukuttaa? Voi se - siis toimia ja olla koukuttava. Kirja on luonnollisesti kärjistetty ja siksi epäuskottava, mutta toisaalta sen sanoma korostuu sen (kärjistämisen) ansiosta.
Vaikka kirja on nuorille suunnattu, sen voi vallan hyvin lukea hieman kypsemmässäkin iässä oleva ihminen. Mikään kielellinen taideteos se ei ole, mikä lienee selvää kun kyseessä on lappusille kirjoitetut viestit. Life on the Refrigerator Door on helposti lähestyttävä ja koskettavakin romaani, jota voi suositella vaikkapa vain vähän lukeville nuorille. Jospa se inspiroisi tarttumaan muihinkin kirjoihin.
Kirjan (britti)kannesta (ei ole mainittu tekijää) on pakko sanoa, että se ei todellakaan inspiroi kirjaan tarttumaan (säikähdin nähdessäni kannen ja meinasin juosta karkuun, kun kirjastovirkailija toi sen minulle, koska en löytänyt sitä itse hyllystä). Mahdolliset poikalukijat se ainakin varmaan karkottaa melko pian. Toisaalta kirja lienee enempi tytöille suunnattu, kun sen keskiössä on kuitenkin äidin ja tyttären välit. Mutta hei, pinkki kansi, jossa maitopullo! Jessus sentään.
Tutustuin tähän kirjaan Kristan blogissa (terkkuja!), kiitokset siis vinkistä! Blogeista löytää mainioita ja erilaisia kirjavinkkejä vähän joka lähtöön.
