torstai 3. tammikuuta 2019

Vuoden 2018 vaikuttavimmat kirjat


Luin viime vuonna paljon sellaisia kirjoja, jotka tekivät minuun vaikutuksen tavalla tai toisella. Vaikuttuvuus ei välttämättä tarkoita sitä, että rankkaisin kirjat parhaiksi viime vuonna lukemikseni kirjoiksi. Paremmuusjärjestelyn koen muutenkin vaikeana, joten siksi pidättäydyn mieluummin vaikuttavuuslistassa.

Eräs vaikuttavuuden kriteeri on se, että kirja on mieleenpainuva. Mieleenpainuvakaan kirja ei välttämättä ole edes hyvä, mutta tähän listalleni olen huolinut vain ns. hyvällä tavalla vaikuttavat. Paitsi kunniamaininnan annan eräälle kirjalle, joka oli hmmm... melko tömäkkä... varsin mieleenpainuva.

Kirjat ovat lukuajankohtajärjestyksessä, eivät siis paremmuus/vaikuttavuusjärjestyksessä. Klikkaamalla kirjailijan nimeä pääset suoraan siitä kirjoittamaani postaukseen.


1. Reni Eddo-Lodge: Why I’m No Longer Talking to White People About Race

Provosoiva kirjan nimi melko lailla kertoo, mistä siinä on kyse. Avartava ja perspektiiveja antava esseekokoelma haastaa niitä omiakin ajatuksia ja asenteita.


2. Jon Krakauer: Into Thin Air

Into Thin Air kertoo kiipeämisestä Mount Everestille ja siellä sattuneesta katastrofista vuonna 1996. Minulle on kehittynyt jonkin sortin pakkomielle Mount Everestiin (ja siis erityisesti tuohon vuoden 1996 katastrofiin ja oikeastaan kaikkiin siellä kuolleisiin) ja tällä kirjalla on keskeinen osa siinä.


3. David Whitehouse: The Long Forgotten

Erikoinen ja omaperäinen romaani, jossa harvinaisilla kukilla on keskeinen merkitys. Kirja itsessäänkin on kuin harvinainen kukka, jota lukiessa katoavat ajat ja paikat ja oikeastaan kaikki muukin. Kirja on kuin seikkailuretki, jossa voi tapahtua mitä vain ja joskus tapahtuukin.


4. Indra Sinha: Animal’s People

Ihan käsittämättömän koskettava ja ristiriitaisia tuntemuksia herättävä hallittu kaaos – sekä kielellisesti että tarinallisesti. En varmaan ikinä unohda tätä kirjaa!


5. Patrick deWitt: French Exit

Mahtavan humoristinen ja lämmin, sarkastinen ja lempeä, ironen ja nokkela.


6. Hernan Diaz: In the Distance

Ihmeellisen koukuttava – omalla hiljaisella tavallaan. Vaikuttava elämys, jonka tunnelma jää kieppumaan ilmaan kirjan kannet suljettuaan.


7. Kanoko Okamoto: a Riot of Goldfish

Novelli, jota ajattelen vieläkin. Niin voimakas lukuelämys, että näen sen edelleen elokuvana mielessäni.


8. Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Aika erilainen kuin olin kuvitellut, mutta mitäpä sillä on merkitystä kun kirja tempaisi mukaansa ja jopa aiheutti inspiraatiovyöryn sisälläni. Ihana kirja!


Erityismaininnan annan Linda Tiradon kirjalle Hand to Mouth, joka sisältää esseitä (jenkkiläisestä) köyhyydestä. Kirja sekä nauratti että vitutti ja sai kulmat kohoilemaan useamman kerran.

Mietin kehtaanko edes linkata juttua tähän, koska itse asiassa haluaisin unohtaa jutun kommenttikentän. Käyttäydyn ehkä hieman “kovasti” siinä, vaikka tarkoitukseni ei ole ollut olla ilkeä. Olin tuohon aikaan sekaisin monista syistä johtuen. Sanojeni takana kyllä seison.

Viime vuosi oli aika vaikea ja ilmeisesti maksan siitä nyt “veroa” pudottamalla hiukseni. Toisessa blogissani on asiaa hiustenlähdöstä. Blogi hakee edelleen muotoaan, mutta tuo minulle iloa ja yrittää innostaa tekemään luovia juttuja. Tunnen itseni sotatantereeksi, josta sotilaat jo ovat poistuneet mutta maa yhä höyryää pommien jäljiltä eikä siinä jaksa mikään versoa.

6 kommenttia:

  1. Tuon Reni Eddo-Lodgen kirjan minäki haluan lukea. Ja David Whitehousen kirjan kans.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa lukea, ne voi ehkä jopa saada kirjastosta Suomessa riippuen tietty, millä kirjastoalueella asuu.

      Poista
  2. Mieleenpainuvuus onkin hyvä kriteeri listata vuoden kirjoja. Minä olen tehnyt top-listani niin, että sille pääsevät ne joille olen tullut vuoden aikana anteeksi viisi tähteä Goodreadsiin. Mutta tiedän jo, että viime vuoden listallani on ainakin yksi kirja, josta en muista juuri mitään... paitse että no, ainakin se tuntui lukuhetkellä hyvältä. :D Mia Kankimäen kirjaa olen koettanut joskus lukea, mutta minulle sen hienous ei avautunut laisinkaan vaan kirja jäi minulta kesken. En nyt sitten ole uskaltautunut kokeilemaan hänen uusintakaan kirjaansa, vaikka sitä on niin kehuttu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttavuus- ja mieleenpainuvuuslistat ovat helpompia kun ei tarvitse sinänsä arvottaa kirjaa. Minulle ainakin tuottaisi vaikeuksia pistää nuo yllä mainutut kirjat paremmuusjärjestykseen ja toisaalta jos olisin tehnyt puhtaasti parhaat kirjat -listan, niin se olisi ollut kyllä jonkin verran erilainen kuin tämä ja varmaan miettisin sitä vieläkin enkä ehkä saisi koskaan tehtyä :D Samoista syistä johtuen lopetin taannoin kirjojen tähdittämisen Goodreadsissa: oli pää haljeta niitä tähtiä miettiessäni.


      Minultakin jäi Kankimäen kirja ekalla kerralla kesken jo heti alkuunsa. Mutta toisella kerralla se sitten tempaisi mukaansa ja mitä enemmän sitä luki, sen enemmän siitä innostuin. Mutta kaikki kirjat eivät ole kaikkia varten. :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Hmm, etkös ole tuon Reni Eddo-Lodgen kirjan lukenut? Se on käännetty ruotsiksi ja muistelisin nähneeni kirjoituksen siitä blogissasi. En tosin ymmärtänyt kaikkea, koska ruotsini on hieman ruosteessa, joten saatoin ymmärtää väärin :D

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.