Hae tästä blogista

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Nomadina Mongolian aroilla

Byambasuren Davaa & Lisa Reisch: The Cave of the Yellow Dog
Virago, 2007
Saksasta englanniksi kääntänyt Sally-Ann Spencer
S. 140 ja kuvaliitteet


Tällä kertaa matkustamme Mongoliaan. Kirjan nappasin kirjastosta käteeni ihan puhtaasti kannen perusteella: minusta se on suloinen. Ja kuulkaa, suloinen on itse kirjakin.

I left Mongolia in the winter of 1999 to apply for a place at Munich Academy of Television and Film. I returned in the spring 2004 on a research trip for my graduation film. The Inspiration for the film and, later, this book came from a Mongolian fable, The Cave of the Yellow Dog.

Kirjassa on periaatteessa kaksi tasoa: toinen kertoo mongolialaisen nomadiperheen elämästä arolla, toisessa tasossa kirjailija valottaa omaa taustaansa (hän on myös mongolialainen) ja kertoo yleistä mongolialaisesta kulttuurista. Mongolialaisten kansanlaulujen säkeet soivat lukujen raoissa.

Kirja etenee kronologisesti. Byambasuren kertoo, miten hän lähtee ryhmänsä kanssa matkalle Mongoliaan etsimään filmiinsä sopivaa perhettä. He tutustuvat Batchuluun-nimiseen perheeseen, johon kuuluu vanhempien lisäksi kolme pientä lasta. Vanhin tyttö, Nansaal, käy koulua.

Perhe suostuu mukaan filmatisointiin, jota Byambasuren siis alun perin lähti arolle tekemään. Filmissä seurataan vuoden ajan perheen elämää. Tämä kirja syntyi elokuvan sivutuotteena.

Kirjan luettuani innostuin tutkimaan, josko filmin (minusta kyseessä on dokumenttielokuva) voisi katsoa jostain netistä. Ja voihan sen, esimerkiksi tuolla. En tiedä miten laillinen (tai laiton) kyseinen sivusto on, joten.. eeh, älkää kivittäkö. 

Katsoin siis tuon filminkin ja tunnistin sen juonen ja kohtaukset selkeästi kirjasta. Vaan eipä sillä ollut väliä: minusta kirja kannattaakin lukea ennen elokuvaa, koska kirjassa kerrotaan paljon sellaista tietoutta, jota ei filmissä suoraan tule esille. Tai jos tuleekin, niin niitä ei avata katsojalle sen kummemmin.

Mietin jopa olisinko saanut filmistä niin paljon irti ellen olisi lukenut kirjaa ensin. Kirjahan on melko lyhyt, mutta silti tanakka perustiedoiltaan.Tosin kyllä se elokuvakin on ihan selkeä ja siinä on punainen lankansa eli toimii se toki yksinäänkin.

Kirjassa on kuvaliite, josta iso plussa. Tapahtumapaikka ja henkilöt olivat siten jo ikään kuin tuttuja. Aivan ihastuttava kirja, ihana dokumenttielokuva, jota en ikinä olisi keksinyt katsoa ilman tätä kirjaa. Yhdessä kirja ja elokuva muodostavat varsin avartavan ja mielenkiintoisen katsauksen Mongolialaiseen nomadielämään.

Filmin lopussa pyrähti jopa kyynelparvi silmiini. Kyllä, siitä huolimatta että tiesin mitä on odotettavissa (ei mitään kauhua, vaan koskettava tapahtuma). Filmi herätti kirjan tarinan henkiin, se maalasi sille maiseman ja väritti sen, se lauloi ja soi koskettavasti. Se puhalsi Batchuluun perheen elämään ja minä kiinnyin heihin. 

Kirjan ja filmin yhdessä lisään suosikkeihini. Tämän koskettavan ja suloisen yhdistelmän myötä tuli valloitettua samalla uusi maa. Luulenpa, ettei visiittini Mongoliassa jää tähän: minä nimittäin vähän ihastuin ja haluan lukea lisää! Itse asiassa luinkin jo netistä ja katselin lisää kuvia. Näiden tällaisten kirjojen eräs mahtava anti on herätellä mielenkiintoa uusiin asioihin ja kulttuureihin.

4 kommenttia:

  1. Kansi on todella suloinen ja tämä on kirja, joka kiinnostaa minuakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan kannessa olevalla koiralla on myös keskeinen rooli kirjassa. :) Lämpimästi voin suositella, jos erilaiset kulttuurit kiinnostavat!

      Poista
  2. Kiitos leffalinkistä,katson sen kunhan ehdin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukavaa, jos katsot! Kerrohan minullekin sitten, mitä pidit. Elokuvan päätösmusiikki on muuten todella kaunis!

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.