Canongate, 2012
Ensimmäisen kerran Briteissä julkaistu 2007 by John Murray
S. 287
Maaliskuu 1959, Itä-Pakistan.
Rehanan aviomies menehtyy ja Rehana itse on seota surusta eikä hän pysty estämään lankonsa järjestelyjä: Rehanan lapset viedään häneltä. Mutta Rehana tekee kaikkensa saadakseen lapsensa takaisin - ja lopulta saakin.
Sitten hypätään maaliskuuhun, vuoteen 1971. Itä-Pakistan on kovaa kyytiä irrottautumassa Länsi-Pakistanista ja itsenäistymässä Bangladeshiksi.
Itsenäisyys saavutetaan 16.12.1971, mutta sitä ennen käydään noin yhdeksän kuukautta kestänyt vapautussota, joka onkin tämän kirjan taustalla juokseva "punainen lanka".
Rehanan lapset ovat varttuneet nuoriksi aikuisiksi; poika, Sohail, on jo täysi-ikäinen, tytär Maya vasta astumassa aikuisuuden kenkiin. Nuorissa on vimmaa ja intohimoa, etenkin Mayassa. Sohail on maltillisempi; oikeastaan niin maltillinen, että haluaisi pestä kätensä koko sodasta. Mutta hän ei voi, vaan sotkeutuu siihen kainaloitaan myöten. Rehana lähinnä istuu kotona ja pelkää lastensa puolesta.
Bangladeshin itsenäisyystaistelu ei ole minulle tuttu ennestään ja siksi luinkin faktat mm. Wikipediasta kirjan lukemisen ohella. Perusfaktojen osalta kirja vaikuttaa uskottavalta. Huomatkaa, miten skeptinen olen. Minun on pakko tarkistaa tarkistettavissa olevat asiat lukiessani todellisista historiallisista tapahtumista, koska en halua omaksua ns. väärää tietoa. Toisin sanoen haluan varmistaa, että kirja ei ole ihan tuulesta temmattua fantasiaa, vaikka fiktiota onkin.
Aloin lukea kirjaa suurella vimmalla ja mielenkiinnolla ja periaatteessa kirja onkin melkoisen koukuttava ja kiinnostava. Tosin en millään pääse Rehanan, jonka näkökulmasta kirja pääasiassa kerrotaan, persoonaan käsiksi. Hän se jaksaa surra menneiden muutamaa tragediaa eikä pääse niistä sitten millään irti. Ihan alkoi ottaa päähän moinen rypeminen, anteeksi nyt vain.
Jopa lukijalle periaatteessa etäisemmäksi jäävät Maya ja Sohail ovat loogisempia ja lihallisempia persoonia kuin äitinsä Rehana. Kuitenkin kirjailijan tarkoitus lienee esittää Rehana urheana äitinä, joka tekee lastensa puolesta mitä tahansa. No juu, kyllä hän varmasti sellainen on, vaikka ei teekään periaatteessa mitään - ainakaan vapaaehtoisesti. Jonkinlaista sankariakin Rehanasta yritetään leipoa, kun niin pitää lastensa puolta. Minulle tosin jäi epäselväksi mitä niin merkittävää hän nyt oikeasti teki.
Varmaan tuli selväksi, etten oikein innostunut latteasta Rehanasta. Noin muuten kirja oli kyllä kiinnostavaa luettavaa - ennalta-arvaamattomuudesta myös plussaa - eikä se ole mielestäni turhan brutaali sota-aiheestaan huolimatta. Hieman herkempikin siis sen uskaltaa lukea ja ehkä jopa kokea Rehanan armollisemmin kuin minä.
Kirjassani mainitaan, että tämä A Golden Age on ensimmäinen osa ns. Bengal-trilogiassa. Toinen osa on The Good Muslim, joka minulla onkin jo hyllyssäni. En tosin tiennyt näiden kirjojen jatkoyhteydestä ennen kuin vasta Golden Agen luettuani. Onneksi, sillä olisi muuten voinut jäädä lukematta, koska olen ajatellut, etten ala nyt mitään trilogioita lukea. Noh, aloin kuitenkin ja hyvä niin koska kaikesta marinastani huolimatta kirja oli ihan lukemisen arvoinen. Tosin trilogian kolmatta osaa ei ilmeisesti ole vielä edes kirjoitettu: en ainakaan löytänyt viitteitä siitä.
Haluan pari sanaa vielä sanoa The Good Muslimista, joka vaikuttaa oikein kiinnostavalta. Siinä nimittäin pääpaino taitaa olla Rehanan lapsissa, ei Rehanassa itsessään thank God!
Tahmima käyttää jonkin verran vierasperäisiä sanoja. Sanasto kirjan lopussa olisi ollut kiva ylläri niin kuin usein tällaisissa kirjoissa. Vaan eipä ollut sellaista ja se hieman otti myös päähän.
Tämä kirja on suomennettu nimellä Kulta-aika. Sen saa muuten tällä hetkellä todella huokeaan hintaan (kovakantinen 2,70 euroa) eräästä paikasta, ellei kyseessä ole vale-ale. Jokunen voi arvata, mitä suomalaista nettikirjakauppaa tarkoitan!
Kulta-ajasta on kirjoittanut muun muassa Kirjanurkkauksen Zephyr.
~~~
Kirjan kansi ansaitsee erityismaininnan, sillä se on erityisen kaunis - hieman kiilteleekin ja harakka minussa nostaa päätään. Se on niin kaunis, että ostin kirjan sen perusteella. Toki luin takatekstinkin ja se(kin) vaikutti kiinnostavalta, joten spontaani ostopäätös oli sillä tehty.
Kannen suunnittelu: Rafaela Romaya/Canongate Art Dept. / Illustration: Daniela Terrazzini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.