Kävinpä taas pällistelemässä rytökasoja. Pahoittelen mahdollista epäkunnioittavaa sanavalintaa, kun kyseessä on kuitenkin taide ja käsityöt ymv. Siksipä kerron suhteestani rytökasoihin ennen kuin menemme niitä tonkimaan.
Käytän näissä taideyhteyksissä rytökasaa kuvauksena miljööstä - en siis yksittäisestä taideteoksesta. Minä pidän rytökasamiljööstä. Sen vastakohtana voisi pitää askeettista taidegalleriaa. Sellaista, jossa on valkoiset/vaaleat seinät ja taide on laitettu esille väljästi. Tilan ei olekaan tarkoitus luoda tunnelmaa eikä edes puhutella, vaan olla mahdollisimman neutraali ja mitäänsanomaton. Pääpaino on siis itse taiteessa - ei tilassa.
Pidän askeettisista taidegallerioista vain, jos siellä esitettävä taide miellyttää juuri minua. Koska jos (taide) ei miellytä (tai en ymmärrä sitä), ei paikassa puhuttele minua mikään - siellä ei ole henkeä. Olikohan tarpeeksi sekavasti selitetty? Jos oli, niin esitä ihmeessä tarkentavia kysymyksiä.
Mutta mennään nyt niitä kasoja katsomaan. Tällä kertaa vuorossa on Eel Pie Island, joka onkin varsinainen taiteilija- ja käsityöläissaari. Se on auki yleisölle vain pari kertaa vuodessa ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun onnistuin perseeni sinne hilaamaan oikeaan aikaan.
Saarella on myös venevaja, jossa kunnostetaan ihan oikeita paatteja. Suljetulle alueelle astellaan juuri tuon muulloin lukitun venevajan läpi. Venevajassa on esillä maalauksia, joita voi myös ostaa.
Alla oleva hökkeli on vene, jossa on taiteilijan myyntipuoti.
Alue ei ole järin suuri, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Kujat ovat kapeita ja joka paikka on pullollaan taidetta ja muutakin rojua mm. vanhoja autonrenkaita, metalliputkia ja -ketjuja, rikkinäisiä tuoleja ja kärryjä jne.
Ilmatilassakin on tavaraa - häkkilintu!
Muhkea mirri hyvästelee vierailijat. Oli todella antoisa kierros ja sääkin salli. Mulled winea (glögi) olisi ollut tarjolla huokeaan hintaan, mutta en viitsinyt juopotella niin aikaisin päivällä.
Ps. Löytyisi vielä yksi suhteellisen tuore rytökasa, syyskuulta nimittäin. Se on hieman erilainen, koska kyseinen tila sijaitsee sisällä. Se on eräs taidemyyntinäyttely Dallasissa, jossa meinasin pyörtyä runsauden ja liikutuksen keskellä. Se oli niin minun näköiseni paikka! Kenties esittelen senkin myöhemmin nimellä Rytökasat Dallasissa.
Jännää! Mielenkiintoinen tuo lintuhäkki, johon olikin vangittu luuranko! Ihanaa, että esittelet Lontoosta näitä eksoottisia kohteita! ;)
VastaaPoistaLuurankohäkki oli minunkin lempparini, yllättäen. :D Täällä asuvan Lontoo on melko erilainen kuin turistin. Tursitikohteita on toki tullut koluttua, mutta enemmän kiinnostaa muut asiat. :)
PoistaOnpa kiehtovan näköinen paikka, sekoaisin tuolla varmaan ilosta ja inspiksestä!
VastaaPoistaTämä olisi kyllä just sinun paikkasi - todellakin inspiroiva paikka. Ei tosin niin paljon minulle, koska en osaa mitään tehdä. :D
PoistaMahtavan kiinnostava bloggaus hienoine kuvineen!
VastaaPoistaKiitokset! :))
PoistaOi kiitos tästä! Aivan ihana paikka - olisin itsekin viihtynyt tuolla.
VastaaPoistaMinä taidan olla taidegallerioiden suhteen juuri samanlainen. Lähinnä niissä tulee vain ahdistunut olo, jos taide ei ole minun makuuni (harvemmin on!), ja tekee mieli vain ottaa jalat alleni.
Tuo on kyllä mahtava paikka ja vaikka se onkin alueena melko pieni, niin paljon nähtävää ja tutkittavaa sieltä kyllä löytyy.
PoistaMinä kyllä pidän niistä askeettisista gallerioistakin, mutta taiteen pitää tosiaan olla "makuistani". Esim. paljon parjatussa Kiasmassa (minusta se on ruma ulkootapäin) on kyllä ainakin ollut useita ihan mielenkiintoisia näyttelyitä. :-)
Onpas kiehtovan oloinen paikka! Eniten ihastuin noihin niin sulassa sovussa rinnakkain oleviin tonttuun ja alligaattoriin (vai krokotiiliin? olen huono erottamaan nuo matelijat toisistaan :D ).
VastaaPoistaKiitos hienoista kuvista! :)
Heh, en minäkään oikein erota alligaattoreita ja krokotiileja toisistaan, joten enpä ryhdy arvailemaan. :D Tuo piha oli kyllä melkoinen näky kaikkine "rojuineen" - silmä lepäsi. :)
PoistaIhana kissa, mikä häntä! Katseeni kiinnittyi oranssi-ruskea--turkoosi or something sävyiseen tauluun, aivan upea, ihan minun tyylinen! Jos olisin enemmän taideihminen, voisin laittaa jotain tuollaista ehkä seinälle, mutta en oikein ole. =D
VastaaPoistakissa oli melko isokokoinen vaikka ei siis mielestäni ollut syömisestä iso, vaan muuten vain iso, you know. :D Yiritn sitä houkutella luokseni kaikinlaisin jokelluksin ja ääntein, mutta eipä tullut paijattaksi.
PoistaTuo kuvailemasi taulu oli minunkin lempparini! Se sopisi ihan oikeastikin tänne meidän kotiimme, mutta en uskaltanut kysyä hintaa. Toisekseen tänne ei oikein voi porata seiniin, joten en tiedä mihin sen olisi voinut edes tunkea.
Olen kyllä liimaillut tarrakoukkuja seinille ja ripustellut niihin omia töitäni. Myös SusuPetalin töitä löytyy kotini seiniltä. :)
Rytökasoissakin on kauneutta:)
VastaaPoistaKyllä on!
PoistaOi, ihan minun näköinen paikka! Rytökasoissa on yllätyksellisyyttä, löytämisen riemua, ei koskaan tiedä mitä kohtaa. Tykkään kyllä käydä gallerioissakin lepuuttamassa silmiäni ja tyhjentämässä päätäni, niissä kai on tarkoituksenakin, että tilaa jää vain sille taidekokokemukselle eikä viriä mieleen muita poukkoilevia harhailukuvia.
VastaaPoistaJep. yllätyksellisyys ja löytämisen riemu oli kyllä valtava tuolla. Kyllä, askeettisissa gallerioissa pääpaino on taiteessa - tilan tehtävä ei ole olla mitään muuta kuin tila, jossa taide on esillä.
Poista