Hae tästä blogista

tiistai 21. elokuuta 2012

Blogi-identiteetti?

Selailin erään kivan kirjablogin vanhoja juttuja ja sieltä jäin lukemaan ajatuksia blogi-identiteetistä. 

Koska kirjoitus on melko vanha, en viitsinyt sinne enää ryhtyä kommentoimaan.

Sen sijaan aloin noin muuten pohtia, mitä se (blogi-identiteetti) oikein tarkoittaa.

Ja voiko olla heikko tai vahva blogi-identitetti? Ja mitä väliä sillä oikeastaan on - vai onko edes?

Kirjablogini keskittyy lähes 100-prosenttisesti kirjoihin (joskus harvoin elokuvia ja vielä harvemmin muuta lätinää, joka kyllä aina jotenkin liittyy kirjoihin): se on olevinaan lukupäiväkirja enkä pane pahitteeksi, jos kirjoista syntyy keskustelua. Tykkään itse lukea kirjablogeja ja olenkin löytänyt lukuisia kirjavinkkejä niistä.

Mutta minullahan on miljoona (hieman liioiteltuna) muutakin blogia. Luulisi, että tässä menee jo blogi-identiteetti solmuun, jos sellainen näet olisi. Vasta nyt ajattelen asiaa ensimmäisen kerran, siis oikein syvennyn pohtimaan tätä moneksi minuutiksi.

En löydä itsestäni mitään erityistä blogi-identiteettiä: minä vain kirjoitan, mitä kirjoitan ja lätkin kuvia milloin mistäkin. En siis toimi mitenkään järjestelmällisesti, mutta toimin kyllä täysin omien intressieni mukaan - en siis mahdollisten odotusten mukaan tai laskelmoi, mikä jotain ehkä kiinnostaa tai ei.

En myöskään valitse lukemiani kirjoja sen mukaan, ovatko ne kenties uutuuksia tai sen verran tunnettuja, että niihin joku viitsii kommentoida. Menee liian monimutkaiseksi muuten tämä bloggaaminen ja minulle tämä on harrastus ja haluan pitää sen simppelinä.

Minulta puuttuu myös kilpailuvietti lähes kokonaan - ihan kaiken suhteen. Sen takia en varmaan myöskään järjestä arvontoja tai kilpailuja, joissa pitää liittyä lukijaksi tmv. Jokainen uusi (ja vanha) lukija tekee minut iloiseksi, mutta kuljen silti omaa tietäni - jokaisessa blogissani.

Sellainen olen ihan oikealta identiteetiltäni: ei se poikkea blogi-identiteetistä mitenkään. Tässä kirjablogissa minun "persoonani" ei tule pahemmin esille eikä sen tarvitsekaan, koska kirjat ovat täällä pääasioita.

En tarvitse lisää lukijoita paljastelemalla itseäni. Mahdolliset paljastelut hoitelen toisessa blogissani, mutta ei sielläkään mitään päivän asuja ole tarjolla (paitsi ehkä muutama, heh). Sitä paitsi ajattelen, että enemmän ihmisestä kertoo hänen ajatuksensa kuin (oma)kuvansa ja ne (ajatukset) kiehtovatkin minua enemmän.

Sama juttu on muuten kirjailijoissa. Olen harvemmin erityisen kiinnostunut yksittäisen kirjailijan elämästä (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta): mitä minä sellaisilla tiedoilla teen? Enempi kiinnostaa lukea, mitä se kirjailija kirjoittaa! Sitten jää aikaa pysytellä mukana ystävien ja läheisten elämässä: ne minua nimittäin kiinnostaa.

8 kommenttia:

  1. Olen samoilla linjoilla kanssasi. Minäkin kirjoitan mitä kirjoitan ja luen mitä kulloinkin mieli tekee. Kirjoitan blogiini lähes kaikista kirjoista jotka luen, vain suurin osa tenttikirjoista ja yksi runokirja on jäänyt väliin, joten en mitenkään laskelmoi, että kirjoitan vain niistä suosituimmista kirjoista, jotta saisin mahdollisimman paljon näkyvyyttä. En pyri näkyvyyteen ja suosioon, mutta uudet lukijat toki ilahduttavat. Kirjoittaisin kuitenkin blogiani vaikka lukijoita olisikin vain muutama. Harrastushan tämä on ja blogini on pääasiassa lukupäiväkirjani, "toissijaisesti" kanava jakaa mielipiteitä ja keskustella kirjoista (mikä on siis totta kai tosi ihanaa!) :)

    VastaaPoista

  2. Olisi jotenkin hurja ajatus, jos omaisi monta blogi-identiteettia monella blogilla. Ei sellaisesta selviäisi, joten on kait jollain lailla itsestään selvää, että se, minkä kirjoittaa/julkaisee, on ominta itseään riippumatta siitä, miten paljon se paljastaa henk.kohtaisia asioita.

    VastaaPoista
  3. Laura, minäkin kirjoitan tunnollisesti kaikista kirjoista. Ne ovatkin eniten minulle itselleni muistutuksia siitä, että olen kirjan lukenut ja samalla "muistiinpanoja" kirjasta: voi palauttaa paremmin kirjan mieleensä myöhemmin, jos tarvis.
    Ja minä olen samoilla linjoilla sinun kanssasi! :)

    Susu, sanos muuta. Voisi tulla aika mielipuolinen olo, hmmm ;) Toisaalta minulle ajatus noin yleensä blogi(tai bloggaaja)-identiteetistä on jokseenkin vieras. Jotenkin kuvittelisin sellaisen liittyvän enemmänkin "tehtyyn" kuvaan, jollaisen haluaisi itsestään antaa. Tällaisen identiteetin luominen lienee melko työlästä ja vaatii tarkkaa laskelmointia sen suhteen, mitä ja mistä kirjoittaa.

    VastaaPoista
  4. Tuttuja fiiliksiä. Minä en myöskään valikoi luettavia kirjoja sen mukaan, minkä uskon kiinnostavan lukijoita. Lisää lukijoita varmasti saisi kertomalla enemmän itsestään, mutta minulla pääpaino on - ja tulee olemaan lukemissani kirjoissa. Toki itseänikin kiinnostavat sellaiset blogit, joista kirjoittajan persoona ja elämä välittyvät jotenkin intensiivisemmin - en edes tiedä miksi. Näin on kumminkin hyvä :)

    VastaaPoista
  5. Ahmu, toki minuakin kiinnostaa bloggaajat blogien takana ja luen hyvin paljon muitakin kuin kirjablogeja. Jostain syystä oma kirjablogini on ihan alusta lähtien muotoutunut tällaiseksi suhteellisen rajatuksi eli koskettaa pääasiassa vain niitä kirjoja. Ehkä itse ajattelen, että kirjablogeissa ne kirjat ovat riittävän iso syy vierailla blogissa :) Mutta kukin tekee niin kuin itselle on hyvä ja tykkään minä lukea myös esim. kirjamessuista ja bloggaajan kokemuksista niistä. Siten pääsee itsekin ikään kuin käymään mukana. :)

    VastaaPoista
  6. Tunnistan täysin samoja fiiliksiä itsessäni. Kilpailuvietti puuttuu ihan totaalisesti. Ja kirjavalinnat menee joskus hyvinkin ristiin yleisen kirjablogimaailman kanssa. Minä oikestaan välttelen uutuuksia ja päivänpolttavia kirjoja. Miksi haluaisin kirjoittaa niistä, kun kaikki muut kirjoittavat niistä! Haluan löytää oman näköisiäni ja vanhempia opuksia. Osa mahdollisesti suosittujakin, mutta vuosia ja vuosikymmeniä sitten.

    VastaaPoista
  7. Minäkin valitsen luettavani itsekkäiden mielihalujeni mukaan, mikä milloinkin sattuu kiinnostamaan. Luen harvemmin uutuuksia (tosin tänä vuonna niitä on tullut luettua enemmän kuin ennen), kahlaan enemmän hieman vanhempia kirjoja läpi. Varsinkin jos joku kirja on jatkuvasti esillä rupean vastarannan kiiskeksi. "Enpäs lue, ainakaan ennen kuin savu laskeutuu!".

    Kai minullakin jonkinlainen blogi-identiteetti (tai -tyyli) on, mutta näin anonyyminä puskista huutelijana se on ehkä hankalampi määritellä, vaikka seisonkin täysin tekstieni takana. Blogi kun rakentuu kuvitteellisen nimimerkin ympärille eikä naamakuvaakaan ole nähtävillä.

    Minäkin bloggaan kaikista lukemistani kirjoista, en kai minä muuten muistaisi enää myöhemmin mikä mikäkin kirja on ollut :)

    VastaaPoista
  8. Roz, Minäkään en aina lue uutuuksia ihan uutena eli saattaa vierähtää vuosiakin ennen kuin tartun niihin. Se kyllä varmaan johtuu siitäkin, että on niin paljon "vanhojakin" kirjoja jonossa, joita sitten yritän saada luettua ns. pois alta :D

    Itse alan olla jo hieman pihalla Suomen kirjamarkkinoista, vaikka minulle Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kerholehti tuleekin. Toisaalta suomalaisia kirjablogeja lukemalla pysyy aika kivasti ajantasalla. Kirjablogien kautta olen kyllä löytänyt mielettömästi minulle tuntemattoa kirjoja, mikä on ihanaa!

    Villasukka kirjahyllyssä, Minullekin käy joskus noin. Siis jos kirja on tosi paljon esillä blogeissa, niin voi syntyä ennakkopelko. Niin on käynyt minulle tuon Poikani Kevinin ja jopa Rosamund Luptonin Sisterin kanssa. Siksi ovat jääneet hyllyyn makaamaan.

    Hih, minäkin olen anonyymi puskajussi, vaikka olen kyllä tavannut toisia bloggaajia ja osasta on tullut ihan tosielämän ystäviä :D Mutta en siis silti halua omalla nimellä kirjoittaa, vaan mieluummin pysyttelen anonyyminä. :)

    Blogi on kyllä mainio "kirjasto", josta voi tarkistaa lukemansa kirjat. Luulen, etten kirjoittaisi lainkaan mietteitä lukemistani kirjoista, ellei olisi tätä blogia :)

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.