(suom. Aya, elämää Yop cityssä)
Jonathan Cape 2007
S. 96
Enpä ole aiemmin lukenut Afrikkaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Nyt olen.
Aya sijoittuu Norsunluurannikolle, eletään vuotta 1978. Kirjan alussa Aya esittelee sen keskeisimmät henkilöt. Aya itse on 19-vuotias nuori nainen, joka haluaa tulevaisuudeltaan jotain muuta kuin avioliiton rikkaan miehen kanssa.
Ayan läheisimpiä ystäviä sen sijaan kiinnostaa miesten tiiraulu ja juhliminen enemmän. Ystävien huoleton elämä saavuttaa lopulta sellaisia seurauksia, jotka vaikuttavat Ayaankin.
[Varoitus: avautuminen alkaa]
Onpa vaihteeksi mukava lukea kirjallisuutta tuosta maanosasta, jota yleensä provosoivasti esitellään länsimaille nälkiintyneiden ja sairaiden lasten kuvien kera. Eipä tule mieleeni mitään muuta maaonsaa, joka olisi niin vahvasti leimattu säälittäväksi, sairaaksi ja ankeaksi.
Nälänhätä Afrikassa on alueellista ja aiheutuu yleensä kuivuudesta. Se ei suinkaan kata koko maata, vaan Afrikan mantereella on kokonaisuudessaan elinvoimaisia kulttuureja ja heimoja, joissa eletään henkisesti rikasta elämää.
Huom. en kiistä nälänhädän ym. ongelmien olemassaoloa, mutta niiden paisuttelu ja "Afrikan ainoana kuvana" esittäminen kyllästyttää.
Olen ymmärtänyt (lukemani perusteella), että tällainen ärsyttää joitakin afrikkalaisiakin. Ei Afrikka ole mikään tynnyri, jossa ei ole ikkunoita "ulkomaailmaan", eivätkä ihmiset siellä ole mitään säälittäviä aivokääpiöitä.
[avatuminen päättyy]
Kirjan piirrosjälki on miellyttävän selkeää ja värit ihastuttavan runsaita. Aya on alun perinkin sarjakuvaksi suunniteltu eli tällä kertaa ei kyse ole minkään romaanin "sarjakuvaistamisesta". Täytyykin todeta, että juonessa oli helppo pysyä mukana ja kirja on muutenkin oikein lukijaystävällinen.
Pidin kovasti Ayasta ja jäin suoranaisesti koukkuun. Kirja jäi kutkuttavaan kohtaan ja nämä kannattaakin lukea järjestyksessä, sillä sarja on selkeä jatkumo.
Englanniksi tätä Aya-sarjaa näyttää olevan käännetty 6 kirjaa. Kirja on käännetty ranskasta (käännös englanniksi Helge Dascher). Ayaa on käännetty myös suomen kielelle, mutten tiedä missä määrin.
Törmäsin tähän sarjakuvaan ensimmäisen kerran Bibliofiles-blogissa. Sarjis jäi mieleeni muhimaan ja kun se osui silmääni kirjastossa, poimin sen oitis mukaani. Kannatti poimia, nyt vaan kakkososaa metsästämään!
Kirjasta on kirjoittanut ainakin myös Norkku, Mari A. ja Kirjava kukko.
~~~
Osallistun tällä kirjalla Afrikan tähti -haasteeseen. Pitäisi jossain vaiheessa laskea saamani jalokivet. En ole jaksanut pitää kirjaa niistä. Helpommalla olisin päässyt, jos olisin merkinnyt kunkin Afrikka-aiheisen arvion loppuun, mihin kukin kirja sijoittuu. Vaan jos ja jos.
Afrikka on minulle vieras paikka ja lukemani kirjat käsittelevät lähinnä sotia ja sodanjälkeistä elämää sekä lapsikaappauksia. Adichien Kotiinpalaajat sekä muut hänen romaanit antavat ehkä jonkinlaisen kuvan afrikkalaisesta elämänmuodosta, tosin yliopisto-opiskelleiden elämästä.
VastaaPoistaMutta kyllähän se totta on myös se kuivuus ja nälänhätä. Siellähän on kymmeniä eri maita, joten kaikkia ei voi pakata yhdeksi pakkaukseksi Afrikkaa. Osa maista on onnistunut hyödyntämään runsaat luonnonvarat, osa ei, osa sotii, osa ei.
Minua koko Afrikka maanosana on kiinnostanut jo kauan. Omaa tietouttani olen kartuttanut (ja kartutan) lukemalla muutakin kuin kys. maanonsaan sijoittuvia romaaneja.
PoistaUutisointia Afrikasta voisi verrata siihen, jos yhtäkkiä Euroopasta uutisoidessa käsiteltäisiin vain kodittomia ja vaikkapa tapaturmaisesti kuolleita. Sellainen antaisi melko yksipuolisen kuvan Euroopasta - suorastaan säälittävän. Siis juuri sellaisen, millaista kuvaa Afrikan mantereesta luodaan - vaihtaisivat jo levyä.
Kuten mainitsin, en ole suinkaan ole kiistämässä etteikö nälänhätää olisi Afrikassa alueittain olemassa. Yleensä se tosiaan johtuu kuivuudesta ja vaikeista olosuhteista. Myös taudit leviävät esim. huonon hygienian (vaikea olla hygieeninen, jos ei ole puhdasta vettä tai vettä lainkaan) ja tietämättömyyden takia, joten avustusta tarvitaan. Mutta kyllä Afrikasta löytyisi muutakin uutisoitavaa kuin nuo ainaiset samat.
Tämä on kyllä kivan erilainen afrikkalaissarja. Jossain sarjan kirjassa vilahtaa vielä vanhaa heimo-meininkiä, mutta aika moderniahan tuo meno Ayalla ja kumppaneilla on.
VastaaPoistaKirjoja taitaa olla nyt ilmestynyt 6 kpl, joista kai vain ensimmäinen on käännetty suomeksi.
Tässäkin kirjassa oli havaittavissa kulttuurisia piirteitä (eri asia sitten, miten totta nykyään mutta varmasti jossain edelleen arkipäivää) esim. juuri noiden avioliittojen kautta. Tytöiltä odotetaan lähinnä rikkaan miehen naimista. Periaatteessa meno on kuitenkin melko vapaata, kunhan noudattaa tiettyjä kulttuurisia koodistoja (jotka ovat joka kulttuurissa omanlaisensa).
PoistaMinä tosiaan ihastuin tähän sarjikseen ja olikin kauheaa huomata, ettei meidän kirjastossa näitä ole enempää, apua! Kakkososan voisi tilata toisesta kirjastosta, mutta muita osia ei sitten näytä olevan lainkaan tarjolla, kääk. Joutuu ehkä ostamaan itse.
Hieno on, olen ne kuusi englanniksi tullutta lukenut ja pitänyt (keskenkin voi varmaan hypätä mukaan ja jotenkin päästä sisään mistä on kyse mutta kyllä kannattaa lukea järjestyksessä).
VastaaPoistaJa tosiaan mainio piirre että toisaalta maan oma kulttuuri on vahvasti mukana (myös joitain negatiivisempia piirteitä) mutta toisaalta tämä on yleismaailmallista YA-draamaa josta löytää tuttuja piirteitä helposti...
Okei, eli näitä ei edes toistaiseksi ainakaan ole enempää kuin kuusi kirjaa. Tämä ensimmäinen osa jäi kyllä sen verran kesken, että minen ainakaan haluaisi näitä kirjoja sekalaisessa järjestyksessä lukea. Mutta olenkin pedantti lukija sarjojen suhteen. :)
PoistaMinusta tämä oli ihanan luonnollinen kirja kaikkine tapoineen, vaikka mahtui mukaan toki hienovaraista lahjontaa (esim. Ayan isän ylennykseen liittyen).
Tästä pidin, ja juurikin tuosta avautumisosiosi syistä johtuen. Toinen kiinnostava Afrikka-aiheinen kirja menossa juuri nyt.
VastaaPoistaOli muuten ilo huomata, että niin moni bloggaaja on tämän kirjan lukenut. Minulta olisi mennyt tämä kirja kokonaan ohi, ellen olisi siitä kuullut juuri blogien kautta. :)
PoistaTosi kiinnostavan kuuloinen sarjakuva! Otin sen heti omallekin lukulistalleni.
VastaaPoistaOlen ihan samaa mieltä tuosta asiasta, mistä avauduit: Länsimaisten ihmisten näkemä Afrikka-kuva on aivan liian yksipuolinen. Me eurooppalaiset loukkaannumme heti, jos joku olettaa kaikkien Euroopan maiden ja kansojen olevan samanlaisia. Silti puhumme jatkuvasti Afrikasta (ja varsinkin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta) kuin siellä kaikki olisi yhtä ja samaa.
Kiva kuulla, että sarjis alkoi kiinnostaa. Se oli tosiaan piristävän erilainen luku- ja katselukokemus.
PoistaEuroopan kulttuurinen monimuotoisuus tuntuu olevan itsestäänselvyys. Onkin ihme, ettei sitä tajuta Afrikan kohdalla (joka on vielä heterogeenisempi kuin Eurooppa).
Kiitos Elegia! Aya of Yop City varattu, löytyi Kymenlaakson alueella Kotkan kirjastosta! Esittelysi vakuutti, ja haluan tutustua tähän sarjakuvaan.
VastaaPoistaOnpa kiva kuulla, että kiinnostuit tästä. Toivottavasti kirja on mieluinen kokemus myös sinulle. Mielenkiinnolla jään odottelemaan mietteitäsi. :)
PoistaEn tiennytkään, että tämä on suomennettu. Meillä on ranskaksi hyllyssä ollut jo muutaman vuoden.
VastaaPoistaAvautumisestasi tuli muuten mieleen Africa for Norway -klippi ;)
http://www.youtube.com/watch?v=oJLqyuxm96k
Ilmeisesti vain ensimmäinen kirja on suomennettu, muita ei. Enkuksi löytyy kaikki kuusi (pitää tosin metsästää ne jostain). Ranska ei oikein minulta taivu. :)
PoistaHauska ja ison ajatuksen sisältävä tuo linkkaamasi video! Taidankin lisätä sen tuohon postauksen loppuun, kiitos. :)