Hae tästä blogista

perjantai 13. syyskuuta 2013

Taivaassa on jotain. Mutta se ei ole Taivaan isä


Olen yleensä melko maltillinen lukija ja harvemmin odotan sukat pyörien ja kuola suupielestä valuen uutuuskirjoja. Tai mitään muitakaan kirjoja. Se voi tosin johtua siitä, etten ole ihan kartalla uutuuksista.

En jaksa pahemmin seurata kustantamoiden (en suomalaisia enkä brittiläisiä) katalogeja. Sen sijaan suomalaisten (kirja)blogien ansiosta pysyn jotenkuten kartalla siitä, mitä suomalaisilla kirjamarkkinoilla tapahtuu. Kiitos siitä!

Poikkeuksia toki on - siis odotusten suhteen. Kutsun niitä leikkisästi pakkomielteiksi. Minulle on kehittynyt pakkomielle Pasi Ilmari Jääskeläisen synnyttämään uutukaiseen, Sielut kulkevat sateessa.

Pakkomielle on paisunut sen verran suureksi, että tavoistani poiketen kirjoitan kirjasta ennen kuin olen sen edes lukenut. Huoli pois, luvassa ei ole juonipaljastuksia - en ole selvännäkijä.

"Taivaassa on jotain. Mutta se ei ole Taivaan isä."
 

(Sitaatti on Jääskeläisen romaanin mainoskuvasta, kuten lukutaitoinen saattaa huomata.)

Mitä tähän voi enää sanoa? Muuta kuin että odotan. Odotellessani olen kuunnellut kirjailijan itsensä lukemana kirjan alun. En ole lukenut yhtäkään Jääskeläisen romaania aiemmin, joten periaatteessa ei ole haisuakaan, mitä on tulossa - ja mitä on mennyt.

Harjukaupungin salakäytäviä olen hipeltänyt ja lukenut kirjasta ensimmäisen lauseen. En voinut vielä lukea kirjaa kokonaan, koska hienosti järjestämäni lukupinot menevät muuten ihan sekaisin. Ei sillä, etteivätkö ne jo sekaisin olisi enkä niitä (lukujärjestyksiä) muutenkaan noudata.

Lumikko ja Yhdeksän muuta julkaistaan täällä Brittilässä marraskuussa ja luen sen englanniksi (ellen totaalisesti kuivu Harjukäytäviin), ellen satu voittamaan sitä itselleni. Lue palkinnoista ja tästä mainoskisasta enemmän Jääskeläisen blogista.

En voi mainostaa ja kerskailla, että Sielut kulkevat sateessa on hyvä kirja. Senhän tietää vasta kirjan luettuaan. Rohkenen kirjaa kuitenkin mainostaa, koska minulla on sellainen kutina (jotkut kutsuvat sitä intuitioksi), että tykästyn. Voi tietty olla, että kutina johtuukin atooppisesta ihostani, mutta sepä jää nähtäväksi.


Onnittelut Pasi Ilmarille kirjasta!


Ps.  Annika (Rakkaudesta kirjoihin) on haastatellut Jääskeläistä mieltä kiihottavassa miljöössä. Käy tsekkaamassa haastikset täältä!

12 kommenttia:

  1. En tiennytkään että häneltä on uusi kirja.Pidin Harjukaupungista tosi paljon joten tämänkin lukisin mielelläni:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia, kiitos tästä, näit vaivaa mainoksen julkaisemisen ohessa! Musta sydämeni sykähtää suuntaasi: <3

      Poista
    2. Jael, sittenhän tämä tietoisku tuli hyvään saumaan :) Ja muuten kiva kuulla, että olet Harjukaupungin lukenut ja hyväksi havainnut - minäkin sen varmasti pian luen!

      Pasi, ilo oli kokonaan minun puolellani :)

      Poista
  2. Minäkin olen kiinnostunut Jääskeläisestä tässä taannoin, ja aion kyllä jotain lukea häneltä. Vähän olen hurja. =D Siis kun ottaa huomioon sen minun pienoisen vastarannan kiiskin asenteeni kotimaisia kirjoja kohtaan. Mutta olenhan jo törmännyt yhteen poikkeukseen, miksi en siis toiseenkin. =D Upea tuo kuva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irene, ymmärrän kotimaisten kirjojen vieroksunnan koska itse aloin lukea kotimaisia kunnolla vasta kun menin lukemaan kotimaista kirjallisuutta yliopistoon. Mutta suomalainen kirjallisuus on uudistunut aika totaalisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koivuklapiproosaa vähemmän, kansainvälisyyttä enemmän. Ja mun vaikutteet tulevat kaikki ulkomailta: Stephen King, Peter Höeg, Gabriel Garcia Marquez, Bulgakov, Vonnegut, Peter Straub, Donna Tartt, John Irving... Esim. Juha-Pekka Koskista kannattaa testata, jos vieroksuu perinteistä suomalaista. (Ja tietysti mua... testaa mua, nyt, tässä....)

      Poista
    2. Irene, no jopas heittäydyt villiksi :D Mutta joskus kannattaa tosiaan kokeilla uimista rajojen ulkopuolella. ;)

      Minullakin oli joskus aikoja sitten "suomikirjavamma", mutta hiljaksiin se vain haipui pois, kun löysin juuri minulle sopivaa kirjallisuutta. Ja toisaalta olen kyllä tykännyt aina etenkin "vanhasta" suomalaisesta kirjallisuudesta tyyliin Lassi Sinkkonen. Ihastuin jopa Aino Räsäsen Helena-sarjaan (pitäisikin lukea se sarja joskus loppuun) :D

      Puhumattakaan näistä uudemmista, joita minulla on ollut ilo lukea, aah. Sori, tuli nyt tällainen oodi, suoranainen myyntipuhe, suomalaisen kirjallisuuden puolesta (tosin taisi mennä vähän enempi tuonne Pasin mainitsemalle "koivuklapiproosan" puolelle, ihana termi!) :D

      Kohta olet aivopesty!

      Poista
    3. Nouu, en suostu, Elegia! =D Noh katsotaan. Hiljaa hyvä tulee ja silleen.

      Ja herra Jääskeläinen, lupaan, että luen jonkin sinun kirjasi. Kunhan saan tuon ison pinon nykyisiä luettavia pois alta. Tässä syksyn päälle... Ainakin vaikutteesi kuulostavat lupaavilta. (Stephen King, do I need to say more?!) Jos en jostain syystä pidäkään, voit sitten aina tulla vastavuoroisesti arvostelemaan blogini loputtomia heikkouksia... Hih. =D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Ei hoppu hyväksi. Paitsi ehkä joskus ;)

      Poista
  4. (Kirja)pakkomielteet täytyy ehdottomasti toteuttaa. Toivottavasti kirja on sinulle täysosuma!

    Muistaakseni olen lukenut Lumikko ja yhdeksän muuta. En kuitenkaan pysty palauttamaan siitä mitään mieleeni, vaikka kuinka yritän aktivoida aivojani. Huolestuttavaa(?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, muistelisin että olen vain kerran blogihistoriani aikana meuhkannut tulevasta kirjasta ja se oli Ransom Briggsin esikoinen. Kirjasta oli tehty hieno traileri. Valitettavasti kirja jäi melko latteaksi lukukokemukseksi. Eikä se ollut edes pelottava, vaikka piti.

      Sieluista minulla on kyllä hyvä tosiaan hyvä kutina, ihan jo senkin perusteella mitä olen kirjasta saanut kuulla (juuri tuo kirjan alku). Mutta lopullinen tuomiohan tulee sitten, kun kirja on luettu. :)

      En ole Lumikkoa vielä lukenut, joten en tiedä onko kirja mieleenjäävää sorttia. Joillekin se on sitä ollut. Kyllähän ne hyvätkin kirjat joskus katoavat päästä, mutta yleensä niistä jonkinlainen muistijälki päähän: joko tietynlainen tunnelma, maisema tai joku yksittäinen kohtaus tmv.

      Poista
    2. Sitä paitsi se oli Ransom Riggs. Ihan kamalaa kirjoittaa kirjailijan nimi väärin, anteeksi! Ihan sama mitä muuta kirjoittaa, kunhan edes nimet olisivat oikein!!! :D

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.