perjantai 8. tammikuuta 2021

Jesidinaisen muistelmat


Nadia Murad ja Jenna Krajeski: The Last Girl – My Story of Captivity And My Fight Against The Islamic State
Virago 2017
s. 306 + kuvaliite
Suomennettu nimellä Viimeinen tyttö – olin Isisin vankina

Kirjan (alkuperäinen) nimi kertoo, mistä kirjassa on kyse. Tosin siitä puuttuukin paljon, nimittäin kirja ei ole vain Muradin tarina vaan se on valitettavan monien jesidien tarina eikä se käsittele vain Muradin aikaa Isisin seksiorajana, vaan hänen elämäänsä lapsesta alkaen pienessä Kochon kylässä.

Kirja etenee kronologisesti ja Murad antaa paljon tilaa jesidien elämän kuvailuun Kochossa, joka sijaitsee Pohjois-Irakissa. Näin jesidit tapoineen ja perinteineen tulevat tutuksi. Itse kiinnitin huomiota jesideihin ensimmäisen kerran vasta kun tämä Muradin kirja julkaistiin 2017 (silloin laitoin kirjan kirjastotililleni muistiin ja näin kauan kesti ennen kuin se mahtui olemattomaan lukuohjelmaani).

Olen etuoikeutettu ihminen, kun voin sivuuttaa ison osan Lähi-idän mellastuksista, erityisesti Irakissa ja Syyriassa on koko ajan jotain kähmää meneillään. Jokseenkin masentavaa, että pitää milloin milläkin verukkeella (yleensä uskonnon varjolla) sotia ja yrittää murhata kokonaisia kansoja.

Välihuomautus: luen kyllä uutisia eli en ole ainakaan toistaiseksi kaivautunut maakuoppaan, vaikka usein mieli tekisikin. Olen myös lukenut kirjallisuutta liittyen Isisiin, Syyrian tilanteeseen jne.

Silti jesidit ovat jääneet huomioissani paitsioon. The Last Girl valaisee jesidi-kulttuuria ja heidän uskontoaan, joka on sekoitus monia uskontoja. Jesidiksi ei voi kääntyä, jesidiksi synnytään. Murad kuvailee jesidien suhteita muihin irakilaisiin, mm. sekä sunna- että šiiamuslimeihin.

Tarina kulkee kohti elokuuta 2014, jolloin Isis hyökkää Kochoon. Miehet tapetaan, naiset viedään seksiorjiksi. Nadia Murad menettää lähes koko sukunsa tässä kansanmurhassa ja joutuu itse seksiorjaksi. Suututtavaa luettavaa, vaikka Murad säästää lukijaa (ja varmasti myös itseään) jättämällä raiskausten kuvaukset minimiin. Hän kertoo sen verran, että lukija ymmärtää mistä on kyse. Ja miten systemaattista toiminta on.

Muradin vankeusaika ei ole mielestäni muutenkaan kirjan pääpaino. Se on hädin tuskin kolmasosa kirjaa, valitettavan pakollinen osuus. Toivoisi, ettei sellaista tarvitsisi kenekään koskaan kirjoittaa/kertoa/elää. Ja siihen kirjan nimikin viittaa:

”I told them that I wanted to look the men who raped me in the eye and see them brought to justice. More than anything else, I said, I want to be the last girl in the world with a story like mine.”

Sitten huomioita, joiden kirjoittamista epäröin. Mutta menköön.

On tympeää, miten kaiken karmeuden lisäksi Murad joutuu pelkäämään miten hänen eloonjääneet veljensä suhtautuvat hänen (Muradin) vankeusaikaan. Murad ei muun muassa uskalla paljastaa, että hänet on raiskattu, koska jesidinaisen pitää olla puhdas, neitsyt. Esiaviollinen seksi on tuomittavaa ja kunniamurhan käsite on jesidismissäkin olemassa.

Jesidismi on patriarkaalinen uskonto. Vasta kun uskonnolliset johtajat antoivat ”synninpäästön” seksiorjiksi pakotetuille jesidinaisille, saattoivat he lakata pelkäämästä kohtalonsa puolesta.

”We shouldn’t have underestimated our religious leaders. In late August, when the shock of the massacres was still new, they held meetings trying to determine the best responce. Quickly the came to a decision. Former sabaya (seksiorja), they announced, would be welcomed back to society and not judged for what had happened to us. We were not considered Muslim because the religion had been forced upon us, and because we had been raped, we were victims, not ruined women.”

Murad on hyvin kiitollinen päätöksestä ja hänen rakkautensa omaa kommuuniaan kohtaan kasvaa. Minä tässä ajattelen, että ihan itsestäänselvä asia tuo.

Mutta niin me olemme erilaisia ja melko lailla kulttuuriemme tuotteita.

Mielipide selkokielellä:
Pidin (jos nyt näin voi sanoa) tästä kirjasta todella paljon, se on sivistävä ja koskettava. Suosittelen lämpimästi lukemaan, rankasta aiheesta huolimatta kirja on yllättävän helppo- ja nopealukuinen. Kirjan kuvaliitettä katsellessani itketti: niin paljon riistettiin henkiä, niin paljon Nadian rakkaita kuoli.


Kirjasta on blogannut muun muassa Kirjoihin kadonnut

*

On jäänyt kommentteihin vastaaminen hieman retuperälle. Olen kyllä kaikki kommentit lukenut ja iloinen jokaisesta. Oma jaksaminen on ollut aika vähissä, mutta saattelen asiat ajan tasalle (ts. vastaan kommentteihin) tässä viikonlopun aikana.

19 kommenttia:

  1. Tämäkin kirja pitäisi lukea. Kyllä me ihmiset elämme todella erilaisissa todellisuuksissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi, tämä on varsin informatiivinen teos vaikka onkin omakohtainen.

      Poista
  2. Olen lukenut tämän ja ärsyynnyin samasta kuin sinäkin. Joissain maissa raiskatuksi tullut vieläkin todetaan syylliseksi, mikä on mahdotonta ymmärtää!

    On hyvä, että totuus tällaisista vainoista tulee julki. Kirjan kirjoittaminen saattaa olla myös epäoikeudenmukaisuutta kokeneelle itselleen vapauttava asia.

    Toivotan jaksamista ja hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, etten ole ainoa jota hiersi nuo tietyt kohdat! Mietin onko soveliasta edes mainita niitä, mutta toisaalta miksi ei olisi. Miksi näistä pitäisi vaieta.

      Varmasti kirjan kirjoittaminen on ollut vapauttavaa myös Nadialle itselleen. Ymmärrän kuulluksi tulemisen tärkeyden ja sitä kautta mahdollisesti toisten auttamisen. Sitähän Nadia toivoo myös: voivansa olla tuki toisille vastaavassa tilanteessa olleille.

      Kylläpä taas kesti kommentteihin vastaaminen, mutta viikonloppu se taas on tämäkin joten kiitos :D <3

      Poista
  3. Nadja Murad antoi äänensä jesidien tuskalle ja kohtalolle, ja hänen oma tarinansa on äärettömän surullinen, mutta onneksi hän pelaistui.Hän kävi myös täällä Israelissa puhumassa kansastaan.
    Kaunista viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hattua nostan Nadilla hänen rohkeudestaan. Ei varmasti ole ollut helppoa avata näin henkilökohtaisia asioita kaikelle kansalle! Mutta Nadian kaltaisia ihmisiä tarvitsemme, heitä jotka avaavat suunsa. Itse katsoin kirjan lukemisen jälkeen joitakin videonpätkiä netistä.

      Hyvää viikonloppua sinullekin, vaiia onkin nyt eri viikonloppu!

      Poista
  4. Ikävä kyllä täälläkin arabipuolella syyllistetään jos joku raiskattu ja on edelleen kunniamurhia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, yleistä edelleen tietyissä kulttuureissa/uskonnoissa. Tuskin ihan heti on muutosta tulossakaan.

      Poista
  5. On se kyllä järkyttävää, että raiskatun pitää saada joku "synninpäästö", ihan kuin hän olisi se tarinan pahis. Itse en ole lukenut tätä, mutta blogissani on toisen jesiditytön tarina, en muista hänen nimeään, mutta olikohan kirjan nimi Olin Isisin vanki tms? Jostain syystä tämä Muradin kirja on kuitenkin ollut paljon enemmän esillä kuin se mikun lukemani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurkkasin blogistani, sen toisen kirjan kirjoittaja on Farida Khalaf, ja hänen kirjansa on tilastoissa tällä hetkellä koko blogiaikani kymmenenneksi katsotuin. Joku siitäkin on siis ollut kiinnostunut.

      Poista
    2. Kyllä, on karmeaa että joku muu (tässä uskonnollinen johtaja) määrittelee onko toisiin (tässä tapauksessa naisiin) kohdistuva väkivalta tuomittavaa. Ihan kuin se ei aina olisi! Hiertää todellakin tällainen asetelma.

      Farida Khalaf tarttui haaviini Muradia googletellessa. Hän on niinikään kotoisin Kochosta ja vuoden 2014 tapahtumien uhri. Hänestä löytyy lehtijuttuja, mutta ilmeisesti Nadia on ottanut aktiivisemman roolin vapauduttuaan ja on siksi enemmän esillä.

      Poista
  6. Niin pistää vihaksi, etten usko pystyväni lukemaan tätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin. Kirja on häiritsevää luettavaa, mutta toisaalta myös hyvin avartava ainakin minulle, joka en pahemmin jesideistä ennestään tiennyt – lähinnä sen, että ovat olemassa.

      Poista
  7. Niin on paljon maailmoja, joista tietää vain vähän. Uskonnollisten yhteisöjen tavat ovat monasti kiinnostavia ja aivan yhtä usein täysin karmivia, erityisesti naiskäsityksensä johdosta. Kaukana on tasa-arvo monissa yhteisöissä. Mutta aina ei tarvitse mennä kovin kauas, jos hakee uskonnollisen yhteisön epätasa-arvoa. Hyvä kirja on esimerkiksi Katja Kärjen Jumalan huone. Tuolla valtaajien raiskausoperaatiolla ei taas taida olla mitään tekemistä uskonnon kanssa, vaan se on pelkkää sairasta valtapeliä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja Kärjen kirjasta en ollutkaan kuullut, joten kiitos vinkistä!

      Uskonto on Isisille lähinnä keppihevonen, jolla ratsastetaan miten kulloinkin sopii omiin tarpeisiin.

      Poista
  8. Onpa kiinnostava kirja. Varmasti tärkeä kirja monella tavalla. On hyvä, että tällaiset asiat tulevat esille. Varmasti ja toivottavasti myös kirjoittajalle kirjoittamisprosessi oli vapauttava kokemus. Kiitos kirjavinkistä, menee ehdottomasti lukulistalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kiinnostuit tästä! Ehdottomasti on mielestäni lukemisen arvoinen ja varmasti myös tärkeä kirjoittajalleen.

      Poista
  9. Niin että uskonnollisesta näkökulmasta, onko nuo jesidit sen fiksumpi uskonto naisten oikeuksia ajatellen kuin islamkaan? Näitä lukiessa itsellekin tulee se fiilis, että olen toki oman kulttuurini tuote, mutta ei pitäisi olla kulttuurisidonnaista ajatella järjellä, ja tällä viittaan tuohon "iteppäs olet hankkiutunut raiskatuksi" ajatukseen, ettei miehet ole sen ihmeellisempiä otuksia kuin naisetkaan. Näille uskonnoille ja kulttuureille joiden arkea ikivanhat uskonnot (tai tulkinnat uskonkirjoista) sanelee vielä nykypäivänäkin tekisi mieli tehdä kunnon ravistus, herätys nykyaikaan. Mua niin rissaa nämä etten aina pysty edes lukemaan (vaara että otsasuoni puhkeaa) vaikka pitäisi, lukea sekä kirjoittaa lukemastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, hyvä kysymys johon en osaa vastata koska asenteeni uskontoihin on vähän mitä on :D Mutta siis onhan jesidismissä ihan yleisesti se etu, ettei heillä ole tarvetta taistella maanpalasista eikä käännyttää ketään uskoonsa, koska jesidiksi ei tulla vaan synnytyään. Naisten oikeudet sitten… Joo-o.. :P. Minuakin nämä rassaa ja on todella vaikea arvostaa tällaisia uskontoja/uskontojen tulkintoja jne. mutta yritän katsoa niiden ohi.

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.