Hae tästä blogista

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Kartanon ovet ammollaan

Oletko koskaan miettinyt millaisessa kartanossa kruunaamaton lukija lukee. Ihan sama oletko vaiko et, mutta tässäpä se. Puutarhuria ei ole näkynyt viime aikoina.


Portaat johdattavat kirjastooni, jossa toinen toistaan houkuttelevammat romaanit huutavat nimeäni. Ne haluavat tulla kosketelluksi, ymmärretyksi (jos ei muuten niin väärin).


Käykää sisään, sori en ole jaksanut siivota.




Enkä sisustaa. Ei millään repee joka suuntaan, kun pitää vaan lukea koko ajan. Sitä paitsi TIME IS RUNNING OUT.


Olen taiteilijaihminen ja joskus on paperi loppu. Silloin maalaan seinään tai ikkunaan. Tässä porraskollaasi nimeltä Musta hymy.


Vessassakin voi lukea, siitähän olen aiemminkin avautunut. Lattialla lojuu klassikko.


Taustaa

Sain sattumalta tietooni, että olen asunut jo vuosikausia aarrearkun kupeessa itse siitä mitään tietämättä. Luonnollisesti oli pakko päästä todistamaan asia omin silmin. Tulokulmaa piti vaihtaa useamman kerran ennen kuin löytyi porsaanreikä, mutta siinähän minä olen hyvä.

Päärakennus on 1700-luvulta. Lisäosa eli galleria on rakennettu 1800-luvulla. Galleriassa on ollut arvokas yksityinen taidekokoelma, joka ei luonnollisesti siellä enää ole. Talon historia (ja osa tulevaisuutta) on tiedossani, mutta en mainitse nimiä blogissani, koska en halua mainostaa paikkaa. Jos talon tiedot kiinnostaa enemmän, laita viestiä. Harkintani mukaan paljastan kaiken.

Miksi minua tällainen kiinnostaa ja rikonko lakia? Joo, rikon. Lue harrastuksestani ja asenteestani enemmän täältä.

Lisäys klo. UK 18:55 FI 20:55

Yksi kuva unehtui, tässäpä se.


40 kommenttia:

  1. Ooh,onpa hieno kartano,sääli että niin tyhjänä. Mutta ei hullummassa kunnossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on todella upea talokompleksi, meinasin pyörtyä onnesta kun sisään löysin reittini. :D

      Mutta kyllä se todella huonossa kunnossa on (se ei tosin näistä kuvista taida välittyä). Vaatii täydellisen remontin ihan lattiasta ja seinistä lähtien.

      Poista
  2. Vau, mikä kartano ja kiinnostava juttusi! Olipa kiva katsella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä todella upea mesta! Tarkoitukseni on mennä uudelleen kunnon kameran kanssa. Nyt oli vain pikainen kartoituskäynti kyseessä.

      Poista
  3. Tuo viimeinen kuva on kuin suoraan eräästä unestani joka toistuu silloin tällöin. Unessa asun isossa talossa, niin isossa että olen jo ennättänyt unohtaa talossa olevan myös kellarin. Ja sitten aina unessa löydän tämän kellarin jossa on mm. roomalaistyylinen kylpyosasto. Ja sitten on täsmälleen tuollainen kuvassa näkyvä käytävä jonka päässä iso keittiö./ Mari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon käytävän päässä (oikealla) on itse asiassa keittiö. Varmaan palveluskunnan keittiö, päättelisin sen tyylistä. Roomalaistyylistä kylpyläosastoa ei löytynyt ;D

      Poista
  4. Voi apua, miten huikea paikka! Tuonne kun pääsisi! Tuolla riittäisi tutkimista varmasti vaikka miten pitkäksi aikaa. Näyttää olevan myös ekan kuvan perusteella ihan muun asutuksen keskellä. Miten ihmeessä tuommoinen on jäänyt keskelle kerrostaloja? Tiedätkö, miten kauan paikka on ollut tyhjillään?

    Kiitos kierroksesta! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuolla olisi viettänyt vaikka koko päivän, mutta nyt piti selvitä noin tunnissa, koska seuralaista ei pahemmin kiinnostanut. Seuraavalla kerralla menen yksin, niin saan rauhassa fiilistellä ja ottaa aikani. :D

      Tämä on muun asutuksen keskellä, mutta kuvassa näkyvä ruskea talo (se on georgiaaninen, mitä ei tosiaan takapuolelta huomaa, julkisivusta en viitsi laittaa kuvaa) on se, jossa olin sisällä. Valkoinen on se lisärakennus eli galleria, johon en löytänyt sisäänpääsyä (vielä).

      Täällä talojen julkisivut (kadulle päin) ovat komeita, mutta takapihan puolelta sitten pelkkää tiiltä. Meidän talon kanssa sama juttu: asumme viktoriaanisessa talossa, jonka julkisivu on komea, mutta takapihan puolella sitten tuota samaista tiiltä.

      Mutta juu, tämä keidas jää tosiaan piiloon, vaikka on keskellä asutusta. Ympärillä on muuta asutusta, mutta ne eivät ole kerrostaloja, vaan vanhoja rakennuksia, joista tehty "flatteja" (hyvin yleistä täällä).

      Talo on ollut tyhjillään ainakin viisi vuotta (todennäköisesti kauemminkin), jolloin se tuli markkinoille ja joku osti sen. Remonttisuunnitelma tehtiin ja hyväksyttiin (talo on ns. listed eli sillä on historiallista merkitystä ja sen kunnostamiseen tarvitaan erikoislupa), remontti on jopa aloitettu. Muistan itsekin, kun talo aidattiin (silloin en tiennyt, mikä helmi talo on, koska näin tosiaan vain julkisivun ja oletin talon olevan asuttu - en siis ollut kiinnittänyt taloon sen kummempaa huomiota). Remonttia ei kuitenkaan kauan tehty (ehkä rahat loppuivat kesken tmv.) ja talo nököttää tyhjillään ja vaiheessa edelleen eikä sille ole tehty mitään ainakaan vuoteen.

      Poista
  5. Upea paikka & kaikki nuo takorautakoukerot ja holvit. Kyllä tuolla mielikuvitus laukkaa - ja ihastus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ehdottomasti hulppein rakennus, jota olen päässyt tutkimaan - ja aika paljon olen tutkinut. Tällaisia helmiä osuu harvoin kohdalle. Mielikuvitus alkaa noissa tosiaan elellä ihan omaa elämäänsä, mikä on eräs tämän harrastuksen suola. <3

      Poista
  6. Voi vitsit mikä mesta! Hyvä kun löysit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihmeellinen sattuma, että tajusin missä tilassa tämä rakennus on ja mitä takapihalta paljastuu.

      Hieman sai temppuilla, että pääsi alueelle, mutta ei sentään tarvinnut kiivetä sisään lasinsirpaleisesta ikkunasta, kuten me teimme Kruuniksessa, jos muistat :D

      Poista
  7. Aivan ihana! Harmittaa suuresti, että paikka on hylätty eikä sitä kunnosteta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tölle on olemassa hyväksytty kunnostussuunnitelma, mutta se ei edisty. Syytä voi vain arvailla. Eli toivoa, että aikanaan tämä vielä kunnostuu entiseen loistoonsa. :)

      Poista
  8. Huh, mikä tunnelma! JOS osaisin kirjoittaa, nyt lähtisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla kyllä lähtee, vaikkei osaisikaan kirjoittaa. :D

      Poista
  9. Apua! Rapistumisen estetiikkaa, mikä löytö, olet ollut niin täpinöissäsi tämän löydettyäsi, tiedän!!! Tuolta saa huikeita kuvia, niin kuin nämäkin, niin kade!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein arvattu, meni melkein yöunet - niin täpinöissäni olin! Tämä olisi niin sinunkin mesta <3

      Poista
  10. Vaude: ykköskuvan portailla lähti mielikuvitus lentoon tarinoita kiehnäämään ja laukkasi valtoimenaan postauksesi viime riville! Kiitos uppo-oudon urbex-termin ja harrastuksen avaamisesta, kerrassaan kiehtovaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuteen kohteeseen meneminen on kuin lahjaa avaisi: kääre kerrallaan paljastuu, mitä se sisältää ja siinä samalla oma mieli maalaa tarinaa ja adrenaliini kohisee suonissa.

      Onpa kiva kuulla, että sait tästä myös tietoa liittyen urbexiin. Minulla on tosiaan pitkä suhde tämän harrastuksen kanssa eikä loppua näy. :)

      Poista
  11. Ooh, miten kiehtova paikka! Tuolla olisi ihana kiertää kuvaamassa ja fiilistelemässä, kuten teitkin. Autioissa taloissa on sitä jotain. Olen onnellinen siitä, että ehdin käydä Helsingin Kruunuvuoren huviloita katsomassa ja kuvaamassa ennen kuin niitä taloja poltettiin.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiilistelyosuus meni tuolla neitsytmatkalla hieman pilalle, koska esiliina (eli mies) oli mukana. On vaikea päästää mieltä vapaaksi, kun toinen könyää siinä vierellä ja sitä pitää sitten vahtia :D Ensi kerralla yksin.

      Kruunuvuori on (tai ainakin oli) kaunis paikka, ihan uskomaton kyläkeidas keskellä metsää. Minäkin ehdin siellä vierailla ennen niitä tuhopolttoja. <3

      Poista
  12. Kyllä on kaunis tuo takorautainen väli ovi, eikä portaikkokaan ole huono. Ei yhtää haitannut, vaikka et ollutkaan jaksanut siivota. Hyvin mahduin tuonne sekaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kuulla, ettei pieni sotkuisuus häiritse. Konmarin karsintaopit ovat menneet perille, vaikken ole edes kys. kirjaa lukenut :D

      Poista
  13. Ihanat porraskaiteet ja taotut ovet. Jollekin ahkeralle olisi kovasti duunia loppuiäksi korjaushommissa.
    Meillähän on saaressa iso maatalo, joka vie kaiken ajan ja liikenevät rahat korjaukseen. Tuollainen kartano vaatii jo hurjan paljon rahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnostus aloitettu ja jätetty kesken. Toivokaamme, että jatkuu joskus. Jos minulla olisi muutama ylimääräinen miljoona, ostaisin omaksi. Tosin muutama miljoona ei riitä, pitäisi olla montakymmentä ylimääräistä miljoonaa. :P

      Oma talo saaressa kuulostaa kiehtovalta. Kelpaisi minullekin <3

      Poista
  14. Vau, mikä paikka!

    Nyt vasta tuli liityttyä lukijaksi blogiisi, vaikka oon tätä seuraillut ainakin 5 vuotta! Mulla jotenkin niin samantyyppinen maku kirjojen suhteen, et usein löytyy jotain uutta luettavaa :) Harmi vaan, et läheskään kaikista hyvistä kirjoista ei oo suomennosta olemassa. Itellä kun ois helpompaa suomeksi lukeminen, englanti välillä vähän takkuaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi! Onpa kiva kuulla, että löytyy toinen jota kiinnostaa samantyyppiset kirjat. <3 Kaikista ei tosiaan löydy suomennosta, mutta onneksi joistakin kuitenkin. Ja osasta voi olla tulossa myöhemmin suomikäännös. :)

      Poista
  15. Aivan mahtava paikka! <3 Olen kateudesta viheriä kuin Linnaisten kartanon kamari! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En saattanut minäkään uskoa onneani, kun tuonne löysin. Ihan kuin olisi astunut toiseen maailmaan. <3

      Poista
  16. Nämä kuvat ja tekstit ovat kuin unta. Samalla houkuttelevaa ja käsittämättömän kaunista, toisaalta pelottavaa painajaista.

    Inhimillisintä ja tutuinta on minulle noissa kuvissa näkyvät roskat. Ne lievittävät pelkoa ja lohduttavat jollain kummallisella tavalla. Ehkä siksi, että jos itse olen tilanteessa, jossa on valittava kahden tekemisen välillä, joista toinen on siivoaminen, toinen lukeminen, valitsen aina lukemisen. Tämä varsinkin silloin jos joku kirja on kesken lukemisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä talohan seisoo tyhjillään eli en siellä asu. Postauksen alku oli huumorilla vedetty ja vasta lopussa kerroin talon taustoista. Pahoittelut, jos oli sekavasti kirjoitettu postaus. Ei ole tarkoitus johtaa harhaan. Asun kyllä tämän talon lähellä, mutta en kys. talossa.

      Roskat lienevät taannoisten remppamiesten jäljiltä, sillä rempatessa roiskuu. Talossa on osia, joista lattia on kokonaan revitty auki. Mutta kunnostus on tosiaan jäänyt kesken jo vuosi sitten ja nyt talo odottaa henkeään pidätellen, mitä tapahtuu ja milloin.

      Poista
  17. PS. Elokuvista tuollaiset näyt ovat tuttuja, mutta että se on totta, joku suomalainen (?) asuu ja elää noiden kuvien esittämissä paikoissa, se tekee niistä outoja ja vähän pelottavia.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä lisään tähänkin, että en oikeasti asu tuossa talossa. Postauksen alku oli tehty huumorimielessä. <3

      Poista
  18. Kävin jo aiemmin kurkkaamassa postauksesi, mutta en ehtinyt kommentoimaan. Täällä taas! Autiot talot ♥ En ole moneen päässyt elämäni aikana kurkkaamaan, eivätkä näin hulppeita olleet todellakaan. Mukava kurkkaus, hyvät kuvat joista oikein aistii paikan tunnelman. Ton vessan värimaailma on aika söötti, miltähän aikakaudelta mahtaa olla :D /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen nuohunnut monia autioituneita rakennuksia - etenkin Suomessa. Täällä "etsintätutkani" ei toimi samalla tavalla, koska ympäristö on niin erilainen ja urbaanimpi kuin Suomessa. Tämä on kyllä hulppea, mutta minulle kaikki hylätyt rakennukset ovat omalla tavallaan upeita elämyksiä - kaikissa on omanlaisensa tunnelma. <3

      Poista
  19. Elegia, hurjaa miten kiinnostavaa<3 Olen enemmän kuin hulluna vanhoihin rakennuksiin. Et tiedäkään, voin alkaa kyynelehtiä, kun kosketan jossain vielä toiminnassa olevaa taidekoulua, jonka ikä on 2 000 vuotta! Ystävämme tytär valmistui sieltä ja paikka on Italiassa...Kerran Zürichissä jäin hipelöimään yöllä hotelliin palatessa rakennusta, jossa asuttiin ylhäällä ja alakerrassa oli likkeitä ja ikä oli jotain 1 000 vuotta. Vihaan vanhojen talojen hävittämistä. Tämä kuvaamasi, en tiedä kuntoa oikeasti, mutta vaikuttaa tilaisuudelta....jos se vain on mahdollista ikinä.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhoissa rakennuksissa on uskomaton tunnelma, joka minuakin kiehtoo. Siksi varmaan tämä harrastus - toisaalta se on myös sopivan jännittävää ja koen rupuisuuden esteettisenä. Olen vieraillut täällä useissa hienoissa kulttuurikodeissa, mutta silti preferoin rupua <3

      Poista
  20. Vau! Mikä tunnelma! Sääli, että on tyhjillään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talo on ns. suojelukohde, jolle on kyllä olemassa hyväksytty kunnostussuunnitelma (olen nähnyt sen). Remppa ei vain syystä tai toisesta etene. Voi olla rahoitusongelmiakin (talo on yksityisessä omistuksessa).

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.