Hae tästä blogista

perjantai 9. joulukuuta 2016

9. Hyggeilyä

Joulukuukalenterin yhdeksäs luukku olisi periaatteessa helppo (Hanhiemon satuaarre), mutta en voi kuvata kirjaa, koska minulla ei ole sitä täällä. En löytänyt sitä viime kesänä suomalaisesta jäämistöstänikään (tavasin tätä sanaa varmaan minuutin ennen kuin sain sen oikein) ja itkuhan siinä oli tulla, mutta ei tullut.

Yhdeksännen luukun aihe on siis

9. Nostalginen lastenkirja

En jaksa nyt muistella menneitä (vaikka muistelin jo). Tulee vain paha mieli. Ei vaan, en jaksa muuten vaan. Hyggeily on uusi musta. Suomenkielinen vastine hyggeilylle voisi olla kotoilu. Kyseessä ei sinänsä siis ole mikään uusi ilmiö: se on vain nyt noussut/nostettu pinnalle.

Minulla on kotona useitakin "pisteitä", joissa teen erilaisia asioita. Alla vastikään siivoamani hyggeilypiste, jossa lueskelen kirjoja ja lehtiä ja tutkailen kaikenlaista sellaista, mitä en tutkaile netistä. Joskus piirtelen, vaikken osaa ja suunnittelen askartelevani kaikenlaista. Pidän siististä ympäristöstä, jossa ei ole turhaa (kirjat eivät ole turhia!) romua.


Ja joo, olen kotihiiri. Ei kiinnosta luuhata yötä myöten kylillä. Olen ohittanut sen vaiheen ja viihdyn muutenkin omissa oloissani. Joskus mietin, että vähän liiankin hyvin.

Miten sinulla: viipyiletkö kotona vai käytkö siellä lähinnä vain nukkumassa?
Posted by at
Labels:

13 kommenttia:

  1. Unknown9. joulukuuta 2016 klo 21.27

    Ehdoton kotihiiri. Viihdyn niin hyvin kotona, että välillä ajaudun itsekin miettimään, että tulee oltua liikaa kotona. Ei tule juuri lähdettyä mihinkään illanviettoon tai keikoille. Vielä muutama vuosi sitten tuli käytyä keikoilla paljon ja muutenkin baareissa.

    Nyt kun koitan miettiä millon olen viimeksi käynyt baarissa, ei tule ihan heti mieleen... Muutun koko ajan vain enemmän kotihiireksi ja toisaalta ei se ole pelkästään hyvä juttu :D Olen ollut sitä aina, mutta täysi-ikäistyneestä kahteenkymppiin tuli pyörittyä edes baareissa, nyt 22vee eikä enää jaksa :D

    Meillä on jäänyt pari kuvaa taas kuvaamatta #kirjakuvapäivässä, mutta skarppaan taas huomenna.
    Niin ja muuten, ihana piste. ♥ Mä ajattelin laittaa vuodenvaihteen jälkeen olkkaria vähän uusiksi, ehkä mäkin saan muovattua jonkin kivan ihanan pisteen.
    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia11. joulukuuta 2016 klo 10.25

      Tiia, paras vaan elellä niin kuin itse haluaa. Jos ei oma kotoilu itseä haittaa eli se on vapaaehtoinen valinta, niin mikäpä siinä. :) Itse muistan ajan, kun olin yksinäinen ja katselin ikkunasta ulos ja vihasin olla kotona. Olisin halunnut olla elämässä elämää enkä vain katsella ikkunasta, kun se kulkee ohi.

      Minä kävin eilen pubissa yhdellä. :D Peribrittiläiseen tapaan lenkki on hyvä päättää "palautusjuomaan" pubissa. Tarkeni ihan istua beer gardenissa, kun eilen oli melko lämmin päivä. Iltaisin en käy remuamassa yökerhoissa - remusin ihan tarpeeksi silloin joskus. ;)

      Laitapa kuvia sinunkun "pisteistä"!? Oma koti on tietenkin hyvin henkilökohtainen. Itsekin mietin kauan viitsinkö edes noinkaan neutraalia nurkkaa esitellä :D

      Poista
  2. Ulla10. joulukuuta 2016 klo 7.16

    Hieno nurkkaus, mielelläni lukisin ja joisin viinilasin tuossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia11. joulukuuta 2016 klo 10.26

      Ulla, siinä on mukava istuksia ja heittää pöllöshaali harteille, jos tulee vilu. Vieressä on ikkuna, josta voi katsella ulkomaailman maisemia, jos ajatus harhautuu. :)

      Poista
  3. LauraKatarooma10. joulukuuta 2016 klo 7.19

    Kotihiiri oon. Varsinki ku nyt on turvallinen koti, jossa saa olla rauhassa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia11. joulukuuta 2016 klo 10.27

      Katarooma, turvallisen kodin pitäisi olla ihmisoikeus. Onneksi sinulla on nyt sellainen <3

      Poista
  4. Jonna / Kirjakaapin kummitus10. joulukuuta 2016 klo 9.18

    Koti-ihmiseksi tunnustaudun. Välillä (harvoin) ilmoittaudun joihinkin rientoihin ja sitten tuskailen, kun ei saa (eli kehtaa) jäädä vain kotiin. Yleensä kuitenkin käy niin, että hyvä on, kun tuli lähdettyä, mutta kyllä kotona on ihanaa olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia11. joulukuuta 2016 klo 10.28

      Jonna, minulla tuo menee aivan samoin! Ilmottaudun mukaan, mutta sitten alkaakin ahdistaa eikä oikein kiinnostaisikaan enää. Sitten kun kuitenkin menee, niin huomaa että ihan mukavaahan se oli. :)

      Poista
  5. Juha Makkonen10. joulukuuta 2016 klo 9.39

    Olen kotona luuhaaja. Oireet pahenevat vuosien mittaan, kun tarve miellyttää muita laimenee. En ole hirviö, jos voi valita...

    Kuvassa on rakennettu bistromainen ilmapiiri kotiin. Enpä olisi tullut ajatelleeksi. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia11. joulukuuta 2016 klo 10.31

      Juha, minäkin olen aina ollut himahiiri (paitsi teininä) ja kohta muutun varmaan erakoksi :D

      Nyt kun mainitsit bistromaisuuden, niin toden totta - miksipä ei. :D Ei olle kyllä tarkoituksellinen veto, vaan juontaa juurensa kaiketi viehtymyksestäni pyöreisiin pöytiin.

      Poista
  6. SusuPetal10. joulukuuta 2016 klo 10.49

    Kotona, aina, ehdottomasti. Ainakin tällä hetkellä.

    VastaaPoista
  7. Tuija 10. joulukuuta 2016 klo 15.18

    Kotihiiri täällä myös. Kuva näyttää kahvilan tai ravintolan nurkkaukselta. Oletko ajatellut avata kotikahvilaa? Eikö tv-kokki Rachel Khoolla ole? Onhan sinulla nimikin valmiina: Teetä syanidilla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elegia11. joulukuuta 2016 klo 10.32

      Tuija, haha :D Olisi ainakin vieraiden vaihtuvuus huippuluokkaa, kun kukaan ei tulisi kahta kertaa, if you know what I mean :D

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)