Hae tästä blogista

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

18. Pöytävalaisin juhlakunnossa

Sunnuntaina aiheena on kirja & aamupalaa. En lue aamuisin kirjaa enkä syö aamupalaa. Paitsi poikkeustilanteessa syön aamupalaa ja se tapahtuu silloin, kun olen patikkareissulla.

Minulla ei ole nälkä aamuisin, joten aamupalani koostuu normaalitilassa kahvista.

En lue kirjaa aamuisin, koska se ei kuulu aamurutiineihini. Aamuisin haluan tietää, mitä on tapahtunut ja missä, eli luen nettilehtiä samalla kun ryystän sitä aamukahvia.

Aamu on minulle myös parasta aikaa tehdä kaikki aivotoimintaa vaativat tehtävät, koska olen vireimmilläni aamuisin ja aamupäivisin. Iltaa kohden aivojeni tilaa muuttuu omituiseksi eikä mitään älyllistä toimintaa kannata edes yrittää.

Vanha sanonta "aamu on iltaa viisaampi" sopii minuun nimenomaan siten, että aamulla olen suunnilleen  järki-ihminen, mutta illalla lentelen jossain toisissa sfääreissä. Öisin minulla on tapana nukkua.

Tänään aamulla otettu kuva. Siinä näkyy joulukuosissa oleva pöytälamppuni. Ite koristelin. Vielä kun jaksaisi siivota "studion" mäkeen. Voi olla, että menee huomiseen.

4 kommenttia:

  1. Onpas hieno asetelma, kauniit pastellisävyt. Olet jatkanut kalenteria idearikkaasti.

    Minullekin kahvi on aamulla se tärkein, sen kanssa yksi paahtoleipä ja pari sanomalehteä. Jotkut eläkeläiset istahtavat Aamutv:n ääreen. Se ei sovi mulle, jotain liikkuvampaa pitää olla.
    Jaahas, "aamu on iltaa viisaampi", itselläni usein viisaus pilkahtaa illempana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjatta. Eilinen meni kyllä plörinäksi eli tullut luukkua lainkaan. Mutta en jaksa häiriintyä asiasta. :)

      Kahvia kuluu paljon aamulla. Minäkään en jaksaisi toosan ääreen istahtaa: se "sitoo" liikaa. Olen ehkä sitoutumiskammoinen.

      Ihmisen vierystilat vaihtelevat: toisen ovat aamuisin parhaimmillaan, toiset sitten illemmalla.

      Poista
  2. Nämä kuvasi ovat niin ihania, tämä ja kansikuva. Vanhan ajan tunnelmaa, hyvällä tavalla paikalleen jäänyttä, uskallanko sanoa jopa jämähtynyttä, kun pidän sitä tässä hyvänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos paljon, Jane <3 Tulee todella iloinen olo, kun joku tykkää näistä kuvista! Ymmärrän mitä tarkoitat jämähtäneellä tunnelmalla - sellainen pysähtynyt, seisova. Se oli tarkoituksenikin. Vielä kun saisi kipattua pölyt tuohon päälle :D

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.