Oman elämänsä vangit

Karin Alvtegen: Shame


Tämä kirja on tunnelmaltaan eräs surullisimmista ja melankolisimmista kirjoista, joita olen koskaan lukenut.

Suuria ilonhetkiä ei ole, ja nekin vähät on kuorruttettu ristiriitaisilla tunteilla ja epätoivolla.

Ja minä nautin jokaisesta sanasta, jokaisesta hetkestä tämän kirjan parissa. Nautin alakuloisesta jännitteestä, ja nautin juonen arvaamattomuudesta. Tässäpä kerta kaikkiaan varsin erilainen kirja, joka on luokiteltu trilleriksi.

Dekkari tämä ei ole: tässä ei selvitellä murhia, tässä selvitellään menneisyyttä ja sen vaikutusta nykyisyyteen. Melkoisen tuhoisin seurauksin.

Monika Lundvall on näennäisen menestynyt lääkäri: kaikki näyttää hyvältä ulospäin, mutta Monikan sisuksia raatelee suru ja tyhjyys, suorittaminen elämisen sijasta.

Maj-Britt on rakentanut oman vankilansa. Hän on jättäytynyt vangiksi sekä kotiinsa että kehoonsa. Hän syö syömästä päästyään poistaakseen itseltään tunteet, karkoittaakseen menneisyyden haamut.

Molemmat naiset taistelevat tahoillaan oman elämänsä ja sen merkityksettömyyden kanssa. He kohtaavat sattumalta hetken verran, mutta tuo kohtaaminen sysää liikkeelle tuhoisan tapahtumaketjun.

Tämän enempää ei kirjasta ole tarpeen tietää, ettei sen yllätyksellisyys mene pilalle. Tämä on kirja, joka kannattaa lukea, ja mitä vähemmän siitä tietää etukäteen, sen parempi.

Pidin tästä kirjasta niin paljon, että haluan nimetä sen suosikikseni suosikkikategoriaan. Tämä kirja jää pitkäksi aikaa kummittelemaan mieleeni, tiedän sen jo nyt. Se kummitteli mielessäni jo silloin, kun sitä luin. Se eli päässäni silloinkin, kun olin ulkona enkä sitä voinut lukea.

Olen lukenut Karin Alvtegenilta muitakin kirjoja, itse asiassa varmaan kaikki, joiden olemassaolosta tiedän. Valitettavasti vain kahdesta löytyy merkintä.

Tuntematon
Varjo

Karin Alvtegen on ruotsalainen. Tämä kirja on suomennettu nimellä Häpeä.