Kuka on tuo nainen purppuranvärisessä hameessaan? Hän muistuttaa minua niin monesta eri henkilöstä, mutta sitten lähemmin tarkasteltuna ei kuitenkaan. Jotakin sellaista hänessä on, että haluan ystävystyä. Koen pakonomaista tarvetta ystävystyä.
Täytyy stalkata ja suunnitella tutustumisstrategia, koska en tuosta noin vain voi mennä puhumaan hänelle.
Tutustumisstrategia syntyy, mutta koskaan ei tunnu olevan sopiva hetki esittäytyä.
The Woman in the Purple Skirt pyörii nimensä mukaisesti "hamenaisen" ympärillä. Häntä tarkastelee nainen keltaisessa villatakissa. Kirjaa saa lukea hyvän matkaa ennen kuin naisten nimet selviävät. Nimillä ei sinänsä ole merkitystä, joten tiedon puuttuminen ei ole oleellista. Periaatteessa.
Vaan nimipä on tiedonmurunen ja tiedonmurusista tämä romaani koostuu. Murusista, jotka suodattuvat keltaisessa villatakissaan stalkkaavan naisen silmin. Kun ei ole tietoa, täyttää mielikuvitus aukot.
Tiedon lisääntyessä tai muuttuessa myös käsitys ja asenne naiseen muuttu. Ei tosin villatakkinaisen asenne, vaan lukijana minun.
Hamenainen vaikuttaa aluksi epämääräisen ylelliseltä – jopa elegantilta – ja mysteeriseltä. Tekee mieli itsekin stalkata häntä. Kiehtova ja salaperäinen mielikuva alkaa romuttua vaivihkaa. Vaikea mainita tarkkaa käännettä. Villatakkinainen ei koe samoin, hänellä on edelleen vain yksi agenda: ystävystyä hamenaisen kanssa.
Kyllä voi stalkkaaminen kuulkaa olla mielenkiintoista. En olettanut, että näin koukutun romaaniin, jossa lähinnä väijytään ja kaikki suodattuu yksipuolisesti stalkkerin silmien kautta. Mutta nalkissa olin tappiin asti ja senkin jälkeen.
Koska tämä romaani tosiaan koostuu pienistä vihjeistä, on vaikea kertoa oikeastaan mitään, koska joka ikinen murunen on merkityksellinen ja se täytyy saada mutusteltavaksi juuri siinä kohdin kun kirjailija on tarkoittanut.
Adjektiivit: koukuttava, hypnoottinen, ovela.
Natsuko Imamura: The Woman in the Purple Skirt
alkuper. Murasaki no sukato no onna, 2019
Faber & Faber, 2021
japanista englannintanut Lucy North
s. 216
Mun pitää kyllä lukea tää!
VastaaPoistaNiin pitää! :D
PoistaKuulostaa tosi kiinnostavalta! En tiedä mikä näissä stalkkaajatarinoissa kiehtoo minua, mutta niissä vain on sitä jotain. Jännitystä ja ties mitä.
VastaaPoistaItse en muista, että olisin stalkkausromaaneja sen kummemmin lukenut. Ei tule varsinaisesti yhtäkään mieleen: ehkä jossain dekkarissa on voinut stalkkausta olla. Tämä kirja on kyllä taiten toteutettu, vaikka ei sinänsä jännittävä olekaan. Mutta jännitettä kirjassa on.
PoistaNo dekkareissahan sitä stalkkausta kai useimmiten on. Tulee mieleen ainakin Nainen junassa, Mikko Kalajoen Velkakirja ja yksi Liane Moriartyn kirja, nimeä en nyt muista. Näitä kirjoja lukiessa on jotenkin jännä miettiä, mitä stalkkaajan päässä oikein pyörii ja mihin se kaikki lopulta johtaa.
PoistaJuu, dekkareissa ja tietysti trillereissä. Olinkin ihan unohtanut tuon Naisen junassa. Varmaan siksi, että en pitänyt siitä. :D Ja stalkkausta esiintyi kyllä Kotaro Isakan Bullet Trainissakin. Että kyllähän noita tosiaan on, kun vähän virkistää muistia. :)
PoistaOnpa mielenkiintoinen lähtökohta kirjalle! Stalkkaaminen on yhtä aikaa mielenkiintoinen ja kauhistuttava ilmiö.
VastaaPoistaItse hieman arastelin tuota lähtökohtaa: erityisesti kun oli tiedossa, ettei stalkkaamisen kohde todennäköisesti saa näkökulmaansa kerrottua. Tuli siis minullekin ihan yllärinä, miten koukutuin.
PoistaJa totta, stalkkaaminen on tosiaan samaan aikaan kammottava ja kiinnostava ilmiö!
Löytyi meidän kirjastosta, vau! Eri näköinen kansi, hyvin värikäs.
VastaaPoistaSuomen kirjastosta löytyy kyllä vaikka mitä!
PoistaVärikäs kansi lienee kirjan jenkkiversio. Briteissä tätä kirjaa taitaa toistaiseksi olla saatavilla vain yhdellä kannella. Tosin kirjasta saatetaan ottaa uusi painos eri koossa ja eri kannella. Se on täällä yleistä.
Plääh, ei löydy kirjastosta eikä äänikirja, ei mitään häneltä jos oli jo muutakin kirjoittanut.
VastaaPoistaMulle tuli stalkkerista mieleen Laine Moriartyn Sulje silmäsi ja laske kymmeneen, siinä on stalkkaava ex-tyttöystävä, mutta se on tätä viihteellisempi, aika lailla chick litiä tyyliltään.
Penteleksen autocorrect, ei löydy äänikirjana ja Moriarty on tietysti Liane 🙂
PoistaTämä on ainoa hänen kirjoistaan, joka on käännetty enkuksi. Toivottavasti lisää saadaan jatkossa!
PoistaAutocorrect on kaamea, se vääntää joskus sanat ihan toisiksi, vaikka olisi itse kirjoittanut ne ihan oikein. Koko ajan pitää haukkana valvoa, miten se tulkitsee tekstejä :D
Liane Moriartya en ole lukenut eivätkä hänen kirjansa toistaiseksi ole ansainneet pääsyä lukulistalleni. Sinne ei helposti pääse! Kyllähän noita kirjoja, joissa stalkkaus esiintyy, alkoi tulla mieleen, kun oikein ajatteli. Tuossa yllä tuli muutamia esille.