maanantai 4. helmikuuta 2013

Varastettu lapsuus ja ihmisarvo, orja

Mende Nazer: Slave
Virago 2004
S. 326

Liekit nuolevat kylän savimajoja. Kyseessä ei ole tulipalo, joita voi sattua kuivan kauden aikaan. Kyseessä on Mujahidien hyökkäys kylään.

Sekasorrossa ja kaaoksessa Mende kadottaa perheensä ja hänet otetaan kiinni. Hänet viedään metsään, johon on koottu muitakin nuoria.

Mende Nazer on vain 12-vuotias, kun hänen lapsuutensa loppuu julmasti: tie orjaksi on alkanut.

Ennen kuin Mende kertoo orjavuosistaan, hän kuvailee lapsuuttaan Nuba Mountainsilla. Nuba Mountains sijaitsee Sudanin eteläosassa. Menden kotiheimon nimi on Karko.

Kirja on jaettu kolmeen osaan: aika ennen orjuutta, orjuuden aika ja kolmantena pako. Ensimmäisessä osassa Mende kuvaa eloisasti elämäänsä tiiviissä kyläyhteisössä, hän valottaa heimonsa rituaaleja ja perinteita. Olisin voinut lukea vaikka kokonaisen kirjan pelkästään tästä Menden elämänvaiheesta.

Toinen osa kuvaa nimensä mukaisesti Menden elämää orjana. Tuota aikaa leimaa yksinäisyys, jatkuva väkivallanpellossa (sekä henkisen että fyysisen) eläminen ja tietenkin ikävä omaa perhettä kohtaan. Ovatko hänen vanhemmat ja sisarukset edes elossa?

Kirja on kauttaaltaan kauniisti kirjoitettu ja se tuo hyvin esille myös Menden hämmennyksen kulttuurien ristitulessa. Koin tekeväni matkaa Menden kanssa läpi koko kirjan. Olin hänen ajatuksissaan, hänen päässään. Pääsin lähelle häntä ja koen oppineeni jotain.

Haluaisin kirjoittaa enemmänkin tästä kirjasta, sillä se herätti paljon ajatuksia muun muassa Islamista ja siitä, miten eri tavoin uskontoa voi tulkita. Nämähän eivät liene mitään uusia ajatuksia: moni tietää, miten eri tavalla voi uskontoja tulkita. Kirja ei kuitenkaan millään tavoin ole leimaava mihinkään suuntaan.

Sattumalta Islamista oli juttua myös Hesarin kuukausiliitteessä. Jutussa toimittaja kokeili elämää uskossa 30 päivän ajan. Suosittelen lukemaan jutun, oli erittäin mielenkiintoinen. (ps. jos sinulla ei ole lukuokeiutta Hesariin, pääset lukemaan jutun esim. valitsemalla Chromesta incognito-ikkunan).

Kirja on käännetty suomeksi nimellä Orja (Otava 2005). Näyttäisi olevan loppuunmyyty ainakin Adlibriksessä, mutta englanninkielisenä sitä saa sieltäkin.

Suosittelen lämpimästi lukemaan tämän kirjan. Minua se kosketti jopa siinä määrin, että lisään sen suosikkini-kategoriaan. Kiinnostuneet voivat täältä katsoa haastattelun, jossa Mende kertoo kokemuksistaan.

Ainakin La Petite Lectrisen Katri on tämän kirjan lukenut.

Osallistun tällä kirjalla Kirjavuoren valloitukseen sekä Afrikan tähti -haasteeseen (Sudan, Pohjois-Afrikka).

Kirjan pohjalta on tehty elokuva (alla trailer). Ajattelinpa katsoa sen, jos vain saan sen jostain käsiini.

9 kommenttia:

  1. Tämä on kyllä aivan loistava kirja, joskin tietenkin rankka ja eihän tällaisia kirjoja toivoisi olevan olemassa, koska tämän olemassaolo todistaa myös orjuuden olemassaolon.

    En tiennyt, että tästä on elokuva, mutta en minä sitä kyllä varmaan pystyisi edes katsomaan...

    VastaaPoista
  2. Minäkin olen Orjan lukenut, muistaakseni jo ennen kuin bloggaamisen aloitin. Upea kirja, tarina muistui heti elävänä mieleeni kun postauksesi luin <3

    Sain muuten ensimmäisen Brinkini luettua :) Olipahan niin ravisuttava ja tunteita herättävä kokemus, hyvällä tavalla, että meinasi mennä unet kun ryhdyin jo pohtimaan miten kirjasta postaisin... Antaa nyt hautua, ainakin yksi kirja tulee tähän väliin.

    VastaaPoista
  3. Katri, onneksi Mende pääsi kertomaan tarinansa. Näitä tarinoita tarvitaan niin kauan kuin on orjuutta.

    Minäkin keksin elokuvan olemassaolon tänään googlettelun tuloksena. Kestän hyvin rankkojakin kirjoja ja elokuvia, joten pakkohan se on nähdä, jos sen jostain saa (en ole jaksanut vielä tutkia asiaa sen enemmän). :)

    Annika, kiva kuulla että sinäkin olet tämän lukenut! Koskettava kirja tosiaan <3

    Nyt alkoi kiinnostaa kovasti, minkä Brinkin luit? Monella Brinkin kirjalla on tuollainen vaikutus ainakin minuun ;))

    VastaaPoista
  4. Se oli tuo Hiljaisuuden tuolla puolen. Sanoisinko HIRVITTÄVÄN hyvä :D Kyllä mie sen vielä loppuviikosta ulos saan.

    VastaaPoista
  5. Annika, kävinkin lukemassa arviosi! Olet kyllä tosi hienosti osannut siitä kirjoittaa! <3 Pitäisi varmaan itse lukea tuo kirja jossain vaiheessa uudestaan. Ei vaan oikein malttaisi, kun on niin paljon lukemattomia kirjoja muutenkin ;))

    VastaaPoista
  6. Luin vasta äsken "Kello viiden tee - syanidilla, kiitos!" -blogistasi viestin, että olet lopettamassa sen. Et kai ole tätäkin lopettamassa? Et kai ole katoamassa koko bittiavaruudesta? Huolestuin todella kirjoituksesi sävystä, joka vaikutti masentuneelta. Toivottavasti olet vain hetkellisesti kyllästynyt etkä aikeissa hypätä Thamesiin tai muuta karmeaa.

    VastaaPoista
  7. Tuija, en ainakaan tätä blogia ole lopettamassa. Niin kauan kun jaksaa lukea, on tämä olemassa. :)

    Olet tosiaan oikeassa, pahempi masennuskausi taas menossa - ollut jo jokusen aikaa. Olen hoidon piirissä, joten nou hätä.

    VastaaPoista
  8. Tämä kuulostaa todella kiinnostavalta kirjalta. En ollut siitä aiemmin kuullutkaan, mutta nyt se pääsi lukulistalle. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva, että löysit täältä uutta luettavaa! Sellainen aina ilahduttaa - itsekin olen löytänyt blogeista paljon lukuvinkkejä. :)

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.