Ilmastonmuutos puhuttaa ja hyvä siitä onkin puhua. Olisi kyllä hyvä jotain tehdäkin. Yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet tietysti ovat rajalliset, mutta pisaroista se merikin koostuu jne. Ei ole mitään syytä, miksi ei kyseenalaistaisi omia toimiaan ja mahdollisesti tekisi jotain toisin.
Sitä paitsi yksittäinen ihminen voi aloittaa vaikka mitä. Ugandalainen Vanessa Nakate on siitä oiva esimerkki. Hän aloitti ilmastonmuutoksesta puhumisen melko lailla yksin heilutellen panderollia kadulla.
Kirjassaan A Bigger Picture Vanessa Nakate kertoo matkastaan ilmastoaktivistiksi. Nakaten eräs tärkeä missio on saada ilmastokeskusteluun muitakin näkökulmia kuin läntinen valkoinen. Nythän ilmastonmuutoksesta eniten ääntä pitävät – vai sanoisinko niin, että eniten huomioidaan ja annetaan palstatilaa – nuoret valkoiset aktivistit.
Eikö ole ironista, että maanosa, jossa on pienin hiilijalanjälki ja päästöt, kärsii eniten ilmastonmuutoksesta. Afrikassa on jo ilmastokriisi.
Africa will be hardest hit by climate change, but has contributed the least to causing that change.
Ketään ei kiinnosta? Sitten vasta kiinnostaa, kun muutos näkyy konkreettisesti omassa maassa? Maailma on epäreilu siinä(kin) mielessä, että saastuttaminen ja sen seuraukset eivät näy ja kosketa tasapuolisesti. Karrikoiden voisi sanoa, että muut saastuttaa ja Afrikka kantaa seuraukset.
Alkaako sitten kiinnostaa, kun maahan alkaa pyrkiä ilmastopakolaisia. Ihmisiä, jotka joutuvat pakenemaan, koska heidän maansa ei ole enää asumiskelvollinen.
A Bigger Picture olisi oivallista luettavaa rasisteille ja ilmastodenialisteille. Harmi vain, että he tuskin lukevat tällaisia kirjoja. Tämä kirja sopii kyllä muillekin: sellaisille joita kiinnostaa ilmastonmuutos globaalisti ja erilaiset näkökulmat aiheeseen liittyen.
Nakate avaa kirjassaan, miksi mielenilmaus monissa Afrikan maissa on vaikeaa. Mitä jo nyt tehdään ilmaston hyväksi ja mitä olisi mahdollista tehdä. Mikä on hallituksen rooli ilmastonmuutoksessa. Mitä ilmastonmuutokseen liittyviä sääilmiöitä Afrikassa (ja millä alueilla) jo esiintyy. Mitä konkreettista Nakate on itse tehnyt jne.
A Bigger Picture on tärkeä lisä ilmastonmuutoskeskusteluun. Aiheeseen ennestään perehtyneille se ei välttämättä tarjoa kovin paljon uutta muuta kuin näkökulman muodossa. Mutta se näkökulma on tärkeä ja lukemisen arvoinen.
Myönnän, etten ole juuri antanut ajatusta sille, miksi _kaikki_ aktivistit tuntuvat olevan nuoria valkoisia ihmisiä. Ei varsinaisesti tullut mieleen, että Ugandassa kadulla mielenosoittamisesta voi joutua vankilaan. Tai että tyttöjen ja naisten ei ylipäätään ole soveliasta hillua kadulla kertomassa mielipiteitään. Luullaan vielä huomionkipeäksi hutsuksi. Voi hieman rajoittaa mielenilmausta tällainen.
Nakaten intohimo ja nuoruuden draivi näkyy kirjassa. Se on ehdottoman hyvä asia ja inspiroivaa. Nakatesta piirtyy kuva paljon pohtivana ja avarakatseisena naisena, joka introverttiydestään huolimatta uskaltaa ponnistella tärkeän aiheen puolesta ja takia.
Toisteisuutta kirjassa esiintyy aika paljon, mutta teksti on sujuvaa, niin eipä siitä kannata pillastua. Kieltä olisi tosin voinut yhtenäistää: Nakate ei ilmeisesti ole osannut päättää käyttääko britti- vai jenkkisanastoa, joten hän käyttää niitä rinnan mainiten suluissa synonyymit. Jos esimerkiksi puhuttiin maissista, saattoi Nakate käyttää sanaa corn (ja suluissa maize). On tietenkin mahdollista, että sanojen rinnan käyttämisessä on ajateltu afrikkalaisia lukijoita tai lukijoita, joiden sanavarasto ei ole niin laaja.
Koen vaikeaksi kirjoittaa A Bigger Picturesta, vaikka aihe on tärkeä ja kirja on kirjoitettu helposti lähestyttäväksi. Mikä ei tarkoita sitä, etteikö Nakate esittäisi kritiikkiä. Mielestäni olisi voinut kritisoida enemmänkin.
A Bigger Picture sopisi mielestäni vaikkapa kouluihin luettavaksi. Nimenomaan siis esim. eurooppalaisiin kouluihin. Toisaalta nuoret taitavat ilmastoasioissa olla monin paikoin tietoisempia kuin vanhemmat ihmiset. Lisäksi nuoret ovat valmiita tekemäänkin jotain (siis muutakin kuin puhumaan vuodesta toiseen tekemättä mitään konkreettista). Uskoni boomereihin ei ole järin suuri.
Vanessa Nakate: A Bigger Picture
One Boat, 2021
s. 243
Edit. 10.12. klo. 8:24
Ystävä vinkkasi (kiitos muru!) minulle tästä Ylen jutusta, jossa Vanessa Nakate kertoo ilmastonmuutoksesta. Juuri näitä aiheita tässä Nakaten kirjassa käsitellään. Juttu on elokuulta. Minulta se on mennyt ohi, koska en seuraa säännöllisesti suomalaisia medioita.
Vihdoin tää oli tullu meijänki kirjastoon tai siis tilattu. Varasin heti.
VastaaPoistaOhoh, onpa nopeeta. Tämä kirjahan on julkaistu about kuukausi sitten. Eipä voi kuin ihailla Suomen kirjastolaitosta. :O
PoistaTaisin tehä hankintaehotuksen sillon, ku näin uutisen tästä kirjasta. :D Oliko jopa Nakaten omilla somesivuilla, mistä bongasin tän.
PoistaNopeeta toimintaa silti kyllä! Täällä saa joskus uutuuksien saapumista kirjastoon odotella puolikin vuotta. :D Tämä Nakaten kirja tuli ihmeen nopeasti, olen siis todennäköisesti ensimmäinen lainaaja ja kirjaa on vain yksi meidän kirjastoalueella.
Poista