Nathan Gelgud: A House in the Jungle
Koyama Press 2018
s. about 100, varmaan ylikin, en laskenut
Daniel asuu kissansa kanssa keskellä viidakkoa eikä kaupungin kotkotuksia kaipaa, vaan haluaa olla omissa oloissaan. Hän kasvattaa ns. ananaksia ja myy sadon läheisen kylän kauppiaalle.
Nuo niin sanotut ananakset eivät ole ihan tavallisia ananaksia, vaan tavanomaista paremman makuisia ja ne myös jollakin tavalla huumaavat syöjänsä. Vaan se ei sinänsä ole Danielin päänsärky ennen kuin kaupunginjohtaja alkaa keksiä rajoittavia sääntöjä tuotteiden myyntiin liittyen.
Samoihin aikoihin “Danielin viidakkoon” alkaa ilmestyä roskasäkkejä. Aluksi Daniel hankkiutuu roskista itse eroon, mutta jätemäärän kasvettua menee kylälle valittamaan asiasta.
A House in the Jungle on monisäikeinen kirja, joka jättää melko paljon tulkinnanvaraa. Myönnän, etten todennäköisesti tajunnut kaikkea, mitä tarinassa tapahtuu enkä tainnut ihan täysin ymmärtää sen loppuakaan. Oletan sen kuitenkin liittyvän johonkin oivallukseen, jonka Daniel tekee. Daniel nimittäin kävi niinikään erakkona elävän “spiritualistin” luona “hoidossa” tai meditoimassa tai whatever.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja pihdeissään pitävä teos ja aika merkittävä muistutus siitä, että lukemastaan voi nauttia, vaikkei ihan joka asiaa tajuaisikaan.
Piirrostyyli on selkeää ja pelkistettyä, mutta ei erityisen taiteellista ja sivut ilmavia, tekstiä on aika vähän eikä edes joka sivulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.