Mistä tunnet sä ystävän

A Yi: A Perfect Crime
Point Blank, 2015
Kiinasta englanniksi kääntänyt Anna Holmwood
S. 210
(kirjaa ei ole käännetty suomen kielelle)

Tapahtumapaikka: kaupunki Kiinassa

Nuori opiskelijapoika murhaa ystävänsä ja häipyy maisemista. Kyseessä ei ole vahinko, vaan tarkasti harkittu teurastus.

Myös pako on harkittu. Kaikki on harkittua. Poliisi ja läheiset ovat ymmällään, motiivia ei tiedä kuin tekijä itse - muut voivat vain arvailla.

I went to buy glasses today. I reached for a pair of sunglasses first, but the more you try to disguise yourself, the more you stick out, so I chose a pair of normal ones instead... They'd think I was short-sighted, and short-sighted people seem trustworthy.

A Perfect Crime on kauttaaltaan kirjoitettu murhaajamme (jonka nimellä ei oikeastaan ole merkitystä ja se mainitaankin muistaakseni vain kerran pari) näkökulmasta. Hän kertoo, mitä teki ennen murhaa ja miten asiat etenevät sen jälkeen.

Jo kirjan alussa saamme maistiaisia nuorukaisen luonteesta. Hänen toimintansa (esimerkiksi puvun ostaminen tinkimisineen kaupassa) näyttää päällepäin periaatteessa ihan järkeenkäyvältä, mutta syyt sanojen taustalla ovat kieroja. Hän leikkii ihmisillä, kiusaa.

Kirja on ovelasti kirjoitettu siten, että lukijakaan ei alussa täysin tajua nuorukaisen murhamotiivia. Selvää on, että hän on jonkin sortin psykopaatti, mutta ei hän periaatteessa ole väkivaltainen. Ja kuitenkin on. Tai oli kerran.

Mutta miksi kukaan murhaisi ainoan ystävänsä? Miksi miksi miksi? Ihminen haluaa tietää miksi, että voisi jotenkin ymmärtää ja selittää teon. Murhaa yrittää selvittää moni muukin, etsiä järkeviä ja perusteltuja syitä sille.

Kirjan alussa on sisällysluettelo, josta voi luntata kunkin luvun otsikot. Ei haittaa ollenkaan, että tietää kirjan "raamin", sillä tärkeämpää kuin mitä tapahtuu, on miten tapahtuu.

Mistä kirjan nimi täydellinen rikos? Tämähän ei ole missään määrin täydellinen rikos, sillä tekijä on heti (poliisinkin) tiedossa ja jää lopulta kiinni. Nimi pitääkin ymmärtää ihan toisin. Rikos on kenties täydellinen vain tekijälleen: hän sai, mitä halusi.

Tämä on synkkä kirja, jossa on kieroa huumoria. Mitenkään erityisen raaka (on vain se yksi brutaali kohtaus, mutta sitäkään ei pitkitetä) tämä ei ole, mutta tarjoilee kyllä melkoista kyytiä mielelle.

Olen lukenut tämän kirjan noin viikko sitten ja huomaan että tämä on jälleen sellainen kirja, joka tuntuu sitä paremmalta mitä kauemmin sen lukemisesta on aikaa. Melkoinen romaani siis, jonka voisin lukea joskus toisenkin kerran!

Osallistun tällä kirjalla Kurjen siivellä -haasteeseen.