Peter James: You Are Dead

Peter James: You Are Dead
Macmillan, 2015,
S. 403
11. Roy Grace -sarjan kirja

Kun on lukenut näinkin monta kirjaa samasta sarjasta, alkaa väistämättä toistaa itseään. Enkä nyt puhu kirjailijasta, vaan itsestäni.

Tai no, hiukan molemmista, sillä Jamesin kaava on pysynyt samana alusta lähtien. Ja minä olen kommentoinut sitä kaavaa melko usein. Tällä kertaa jätän kommentoimatta (mutta on se [kaava] sama edelleen).

En aiemmin muista valitelleeni (ainakaan kovin paljon) miljoonista nimikkeistä, joita James viljelee kirjoissaan. Tässä kirjassa niiden hurja määrä oli sokaista minut. Ymmärrän, että James haluaa olla tarkka (poliisi)nimikkeissään ja termistössään, mutta minua alkoi jo huimata niiden hurja määrä, joiden lisäksi mainittiin yhdentekevienkin henkilöiden nimet kokonaisuudessaan. Joissakin kohdin pelkkä nimike tai sukunimi olisi riittänyt.

Mutta se yleisestä marinasta (marisen myöhemmin hieman lisää, mutta tässä välissä haluan huomauttaa, että pidin kyllä tästä kirjasta).

Nuoria naisia katoilee Brightonissa. Kadonneita naisia yhdistää se, että he ovat ulkonäöltään samantyyppisiä. Kaappaajaa kiinnostaa nimittäin vain tietynlaiset naiset. Mutta miksi ja kuka kaappaaja on? Entä miten tuoreet katoamistapaukset liittyvät useita kymmeniä vuosia sitten kadonneisiin naisiin? Liittyvätkö mitenkään?

Siinäpä alkuasetelma, jota lähdetään kerimään auki peterjamesmäiseen tapaan tarkastelemalla asioita milloin kenenkin näkökulmasta - myös kaappaajan. Nyt kävi niin, että arvasin melko lailla koko asetelman jo kirjan alussa! Motiiveja sentään en, mutta eräs dekkareissa "seksikäs" ilmiö esiintyi tässäkin kirjassa. Sitä ei pahemmin ruodittu eikä edes avattu lukijalle, mutta jos nyt jotain "aiheesta" tietää ennestään, niin eipä sen päätteleminen vaikeaa ole.

Pahoittelen kryptisyyttä, mutta en halua spoilata. Seuravat kappaleet saattavat sisältää spoilereita edellisistä kirjoista, joten jatka omalla vastuulla.

Kuten on käynyt selväksi, Roy on nyt isä. Ja Cleolla alkaa mennä hermo Royn jatkuvaan poissaoloon. Ja minulla alkoi snadisti mennä hermo siihen, että aina pitää kirjoihin sotkea mukaan se perhe-elämän sovittaminen työhön -teema. Miksei joku voisi joskus pysyä vaikka lapsettomana?

Tosin lapsettomat (naiset etenkin) romaaneissa on kuvattu yleensä jonkinlaisina kummallisuuksina, joita ei sitten vissiin voi ottaa vakavasti. Ainakin pitää haluta niitä lapsia ollakseen "normaali", ja jos ei voi lapsia saada, niin kieriä vauvakuumeessa biologisen kellon takoessa lekalla päähän.

Sarjan kestotaustajuoni eli Royn entisen vaimon, Sandyn, kohtalo ottaa sysäyksen eteenpäin. Melko maltilla mennään silti edelleen, mutta on tullut selväksi että tietynlainen side menneisyyteen on. Sellainen side, josta voi olla vaikea päästää irti (kun sen saa selville, jos saa), vaikka noin muuten olisikin valmis antamaan menneen olla.

Kylläpä marisenkin paljon tänään, vaikka ei alun perin ollut tarkoitus. Keskityn lopuksi hyviin asioihin, joita kirjassa on huomattavasti enemmän. Vaikka juonen osittain arvasinkin jo melko alussa, kirja piti silti otteessaan ollen koko ajan mielenkiintoinen. Kirjaa luki siis ilokseen, ajoittain jopa ahmien. Eräs tapahtuma kirvoitti jopa kyyneleet silmiini.

Tämä kirja julkaistaan suomeksi syksyllä. Uskallan väittää, että jos olet sarjaa tähän asti lukenut, pidät kyllä You Are Dead -kirjasta.

Roy Grace -sarja (en jaksa lisätä suomennosten nimiä, sori):

1. Dead Simple
2. Looking good dead
3. Not dead enough
4. Dead man’s footsteps
5. Dead Tomorrow
6. Dead Like you
7. Dead Man’s grip
8. Not Dead Yet
9. Dead Man's Time
10. Want You Dead
11. You Are Dead