Hae tästä blogista

lauantai 24. elokuuta 2013

Miten päästä eroon Matthewsta?

Jane Fallon: Getting Rid of Matthew
Penguin 2007
S. 410

Olen tässä viime aikoina lukenut synkähköjä kirjoja. Oma mielikin on ollut aika musta, joten ajattelin piristää itseäni chick litillä.

Senhän pitäisi kaiketi olla sellaista kevyttä hömppää, josta tulee kiva olo. Vai pitäisikö, teenkö nyt liian suuren yleistyksen?

Nimensä mukaisesti kirjassa yritetään päästä eroon Matthewsta. Tai Helen yrittää päästä, kun oivaltaa ettei neljän vuoden salapanosuhteen jälkeen haluakaan kyseistä miestä vaivoikseen.

Helenillä ei ole kuitenkaan sydäntä paiskata miespoloa ulos, kun hän (Matthew) rantautuu yllättäin oven taakse ja ilmoittaa, että aikoo muuttaa Helenin luokse.

(Helen suhteestaan Matthewiin)

"It was a bit like living in London: you never actually went to Madame Tussauds, but it was comforting to know it was there should you ever want to. It wasn't Matthews fault, but she was starting to realize it had all been a big mistake."

Liemi on valmis, mutta lisääntyy alati mitä erilaisemmin maustein: Helen ryöppää suustaan valheen jos toisenkin, kolmannenkin. Ja niin edelleen. Eihän siinä pysy enää laskuissa mukana saati, että Helen itsekään muistaisi, mitä oli tullut sanottua ja kuka hän nyt loppujen lopuksi olikaan ja kenelle.

Kirja olisi voinut naurattaa (ja kyllähän se siis naurattikin ajoittain), ellei se olisi samalla etonut. Helen näyttäytyy melkoisen moraalittomana sutturana, joka itsekkäästi ujuttaa lonkeroitansa joka paikkaan - jopa Matthewn vaimoon hän tutustuu ja elelee härskisti kaksoiselämää.

Takakansi
En voi väittää, että olisin itsekään mikään korkean moraalin ruumiillistuma, mutta tämä oli kyllä jo aika paksua. Niin paksua, ettei se oikein jaksanut naurattaa (paitsi välillä), vaikka Fallon yrittää tavoitella kepeää tyyliä erityisen mustalla ironialla höystettynä. Helen kyllä tajuaa tekostensa kierouden ja ällöttävyyden, mutta ei nähtävästi voi itselleen mitään.

En voi muuta kuin huokaista helpotuksesta, ettei omassa elämässäni ole tuollaisia ihmissuhdedraamoja kuin tässä kirjassa. Sitä draamaa nimittäin riittää niin kotona kuin työpaikallakin (siis tässä kirjassa, ei minun elämässäni todellakaan!). Huh.

'Are you OK?' (Matthew kysyy)
'Yes,' sniffed Helen, obviously not.
'Do you want to talk about it? Is it me?'
'No. Yes. Are you happy, Matthew?'
'Of course I am,' he said nervously.
'How can you be? We hardly talk to each other any more, we hardly ever have sex, the flat's way too small for the two of us, you never see your kids, your sister hates me...'
'We can have more sex,' he said, missing the point entirely.


Kun pääsin moraalisesta dilemmasta yli, aloin oikeastaan pitää kirjasta (ja jopa Helenistä - ei hän nyt niin kamala ollutkaan, ehkä). Tosin suuren osan kirjasta koin myötähäpeää Helenin puolesta ja jännäsin, milloin hän mokaa lopullisesti.

Kuten huomata saattaa, tämä kirja herätti minussa melkoisen sekavia ja ristiriitaisia tunteita. Kirjaa lukiessa en osannut oikein itsekään päättää pidänkö siitä vai en. Eipä tullut silti mieleeni jättää sitä kesken, ehei. Kliseisesti sanoen kirja on varsin koukuttava, ei ihan alusta lähtien mutta jossain puolen välin paikkeilla tämä valas oli niin jumissa verkossa, että kirjaa piti oikein rohmuta.

Kirjan kieli on ajoittain vähän tönkköä, mutta siihen tottui aika nopeasti. Tämä onkin Fallonin esikoinen enkä huomannut vastaavaa kökköisyyttä hänen myöhemmässä kirjassaan The Ugly Sister. Rankkaisin tämän "Matista eroon hankkiutumisen" kuitenkin paremmaksi, aika paljonkin paremmaksi, kuin tuon "Ruman sisaren".

Nyt seuraa järisyttävä paljastus:
minulla on vielä yksi lukematon Jane Fallonin kirja (Foursome) hyllyssäni. En aio siihen ihan heti tarttua, koska en jaksa lukea useampaa selkeästi ihmissuhteiden ympärillä pyörivää kirjaa putkeen. Mutta vähäisen chick lit -kokemukseni perusteella uskallan julistaa, että luen varmasti jatkossakin kyseisen genren kirjoja.

Kirjassa viljellään melkoisen paljon fuckia. Minua se ei häirinnyt ja alla olevalle kohtaukselle hirnuin oikein ääneen (tämän hauskuuden ymmärtää vielä paremmin, kun lukee sen kontekstissaan).

"Fucking great - now she'd have to move. One of the greatest things about London was the fact that no one ever spoke to each other, because the minute they did you'd realize that they were fucking insane and you had no choice but to get as far away from them as possible."


Ps. Toisessa kuvassa on kirjan takakansi, joka houkutti minut tämän kirjan taannoin hankkimaan. Klikkaa kuva suuremmaksi ja lue!

~~~

Osallistun tällä kirjalla kirjavuoren valloitukseen.

9 kommenttia:

  1. Kirjan nimi ainakin herätti uteliaisuuteni, ehkä jos tämä osuu joskus vastaan niin kokeilen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kyllä lämpimästi suositella tätä. Aloin nyt miettiä tuota kirjan nimeä enemmän ja tuli mieleeni, että tässä kirjassa sen sijaan että yritettäisiin saada miestä, siitä yritetäänkin päästä eroon. Hieman erilainen asetelma siis :D

      Laitan mielelläni kirjan kiertoon eli jos ei osu eteen, niin voin lähettää sen sinulle. Kovin nopeaa toimitusta en tosin voi luvata, koska en pääse vielä(kään) liikkeelle. Posti on kyllä lähellä eli jos vain polvet sallivat, niin kokeilen josko pystyisin edes ne parisataa metriä kävellä joskus ensi viikon aikana. :)

      Poista
    2. Lupasin kirjan juuri toisaalle eli tarjous ei ole enää voimassa :)

      Poista
  2. Kuulostaa ihan hyvältä välipalakirjalta. Tosin onkohan toivoa suomennoksista - aina meikällä sama virsi, laiska minä, muka hyvä englanti ja kaikkea! -, ei ole taidettu suomentaa mitään tältä leidiltä. Tuo takakansi on kyllä mainio! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli oikeasti aika mehukas kirja, harmi ettei tosiaan ole käännetty. Luulen, että tällä kirjalla voisi kyllä olla potentiaalia Suomenkin chick lit -markkinoilla. Tosin minullahan ei kovin paljon ole vertailukohtia, koska niin vähän olen kyseistä genreä lukenut. Mutta tämä oli kyllä kivasti erilainen, kun miehen saamisen sijaan yritettiin siitä päästä eroon :D

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kyllä ja hyvä ollakin, koska itse hommailen kirjoja nimenomaan takatekstien perusteella :)

      Poista
  4. Kuulostaa hauskalta! Ehkäpä ensiavuksi pimeiden syysiltojen hatutukseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä hauska, kunhan toipuu ensi järkytyksestä :D Olisi kyllä jännä kuulla, mitä mieltä muut ovat tästä kirjasta. Olenko ehkä tiukkis, kun tartuin tuohon moraaliseen puoleen niin kovasti. ;)

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.