Hae tästä blogista

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Afrikan taivaan alla

Tony Park: African Dawn
Quercus 2011
(Alkuper. Australia 2011)
S. 556

African Dawn on talvinen charity shop -löydös, jonka ostin ihan vain sen tapahtumapaikan perusteella, joka on yllättäen Afrikassa.

Tony Park oli minulle ennestään tuntematon nimi, mutta voin jo nyt kertoa, että tämä ei jää tähän.

Jos olisin valinnut tämän kirjan lukumaratonkirjaksi, luulen että olisin onnistunut paremmin siinä. Nythän oma maratonini meni ns. penkin alle. Mutta se siitä, mennään itse kirjaan.

African Dawn on melkoinen mammutti lähes kuudellasadalla sivullaan. Sinänsä kuusisataa sivua ei ole välttämättä paljon, mutta kirja on isokokoinen - ei siis sellainen tavallinen pieni pokkari, vaan melkoinen jytky.

Ja tuhtia on tavara kirjan sisälläkin. Tapahtumapaikka on pääsiasassa Zimbabwe (entinen Rhodesia) ja tarina alkaa aina 1960-luvulta kulkien tähän päivään (tai siis vuoteen 2011).

Kirjan keskiössä on kolme sukua, mutta tapahtumia seurataan lähinnä Bryantin suvun (valkoihoisia afrikkalaisia) kautta. Henkilöiden painopisteet muuttuvat kirjan edetessä, kun vanhempi sukupolvi tekee tilaa nuoremmalle.

Tavoistani poiketen kopsaan tähän kirjan takakannen. Kirja on niin massiivinen, etten oikein tiedä, mistä aloittaa muuten.

"Southern Rhodesia: 1969. Natalie (Bryant) is ten years old when she is kidnapped by guerrillas. Bloodied, terrified, and beaten at the hands of her captors, her life is saved when a young soldier comes to her rescue. 

Thirty years later, Natalie returns to her homeland, now Zimbabwe, and becomes embroiled in the dangerous world of rhino conservation. Hunters are making a fortune on the black market, and now the survival of the black rhino is at stake. Natalie and her family must fight - not only to save Zimbabwe's rhinos, but to save themselves from the enemies that surround them."

Ennen kuin lukija tutustuu Natalieen, hän saa seurata Bryantin tilan vaiheita Natalien isovanhempien ja hänen isänsä kautta. Rotujen väliset jännitteet ja sisällissota vaikuttavat kaikkien elämään eikä traagisilta tapahtumilta voi välttyä.

Erityisesti valkoisen Bryantin ja mustan Ngwenyan suvut kietoutuvat toisiinsa tavalla, josta ei puutu ystävyyden lisäksi vihaakaan. Se on surullista, se on traagista, se on kostoa. Se on myös väärinkäsitysten synnyttämää vihaa.

Tai ei ehkä edes väärinkäsitysten, vaan armottomien lakien ja ennakkoluulojen synnyttämää "ojentamista". Siihen on aika mahdotonta puuttua, koska viranomaiset saavat tahtonsa läpi vaikka vääristelemällä totuutta. Ja sitä toki tehdäänkin, että saadaan haluttu lopputulos.

Oikeudenmukaisuus? Se ei ole oleellista, kun kaikki on lahjottavissa. Voi myös miettiä, mitä oikeudenmukaisuus lopulta tarkoittaa.

Tony Park ei valitse puolta, hän ei osoittele sormella. Hän kuvaa mielestäni taiten sitä sekasortoa, joka Rhodesiassa, myöhemmin Zimbabwessa vallitsi. Tapaammepa Robert Mugapenkin - ensin vankilassa, myöhemmin presidenttinä.

Vaikka kyseessä on fiktiivinen romaani, onnistuu Park välittämään elämää ja hierarkioita ja niiden muuttumista Zimbabwessa. Park on melko perinpohjainen kirjoittaja, ja se saattaa jakaa mielipiteitä: onko hän liian pikkutarkka vai onko kyseessä suoranainen jaarittelu?

Minun päätäni sekoittivat aluksi kuvaukset eri ryhmittymistä. Mitäs eroa Zanlalla, Zanulla, Zapulla ja Zesalla nyt olikaan. Lyhenteet vilahtelevat kirjassa ja Park avaa kyllä niitä, mutta silti oli pää toisinaan pyörällä. Kirjan alussa on kyllä sanasto, josta saattoi luntata, jos iski dementia kesken lukemisen eli plussaa siitä.

Muutaman kerran oli vaikea pysyä pöksyissä, kun juonen kannalta oli jännittävät hetket päällä, mutta Park intoutui kuvaamaan melko yksityiskohtaisesti sarvikuonon kiinni ottamista. Kokonaisuuden kannalta ne ("jaaritukset")  eivät kuitenkaan häirinneet minua kohtuuttomasti, vaan olivat jopa mielenkiintoista luettavaa.

Ajoittaisesta raakuudesta ja jopa toivottomuudesta huolimatta taustalla asuu silti toivo. Joskus toivonkipinä pitää etsiä hyvin pienistä asioista, mutta siellä se silti kytee.

African Dawn on sekoitus trilleriä ja seikkailua ja toki siinä on romanssejakin. Ja draamaa. Voisiko tämä olla miehinen Okalinnut? Ehkä huono vertaus, mutta esimerikiksi minun on vaikea kuvitella, että monet miehet innostuisivat Okalinnuista, mutta tästä kenties kylläkin.

~~~

Tony Park on australialainen kirjailija ja näyttääpä olevan melko tuotteliaskin. Minulla on hyllyssäni Parkin African Sky ja vasta aloitettuani lukea African Dawnia tajusin, että Skyssa esiintyy samoja henkilöitä (Bryantit).

Ilmeisesti Sky sijoittuu aikaan ennen Dawnia, mutta ainakaan tätä lukiessani en kokenut aukkoja tai puutteita tarinassa. Näitä kirjoja ei ole myöskään merkitty samaksi sarjaksi, joten ilmeisesti nämä voi lukea, miten päin tahansa.

Summa summarum: Minusta tuli juuri Tony park -fani!

Osallistun tällä kirjalla Afrikan tähti -haasteeseen.

8 kommenttia:

  1. Tuli mieleen peli Afrika Tähti jota pelattiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin pelasimme Afrikan tähteä pentuna - oli mahtava peli :D

      Poista
  2. On aina mahtista löytää uusi kirjailija, johon fanittua <3 Mie polkaisin viimein MC-haasteen käyntiin kirjalla, joka varmasti miellyttäisi suakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Tony oli kyllä todella positiivinen ylläri ja kirja niin hyvin kirjoitettu, kun olisin ollut itsekin matkalla Zimbabwessa!

      Kävinkin jo blogissasi ja kyllä kyllä - ehdottomasti kirja, joka minuakin kiinnostaa <3

      Poista
  3. Voi ei, kirjastosta ei ainakaan löytynyt tätä kirjaa. :/

    Jotenkin tuntui bloggaustasi lukiessani että ehdottomasti haluaisin lukea tämän kirjan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä ei vissiin ole edes käännetty suomeksi, en ainakaan löytänyt viitteitä siitä.

      Mutta ehkä Tony Parkista joskus innostutaan niin kuin esim. Deon Meyeristäkin, ja käännetään Suomeksi. Ainakin tuo African Dawn on melko ajaton kirja. :)

      Poista
  4. Mielenkiintoisen kuuloinen kirja, kuulostaa meikäläisen kirjalta, kiitos esittelystä. =D Jotenkin viime aikoina on tuntunut siltä, että jokin Afrikka-henkinen kirja olisi mukava lukea, pitäisi katsos laajentaa tätä kirjallista levinneisyyttäni. =D Lieköhän mieheltä suomennettu mitään, äkkiseltään en ainakaan löytänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Afrikka-kirjat ovat niiiin ihastuttavia - eivät tietenkään kaikki, mutta minulla on käynyt vissiin tuuri, kun olen lukenut pääasiassa vain hyviä Afrikka-henkisiö kirjoja :D

      Minäkin yritin etsiskellä josko olisi käännetty Parkia suomeksi, vaan enpä löytänyt sellaisesta viitteitä. Harmillista!

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.