Sofi Oksanen: Puhdistus
Olen Puhdistuksen lisäksi lukenut Sofin kaksi aiempaa kirjaa, Stalinin lehmät ja Baby Janen.
Näitä kaikkia kolmea kirjaa yhdistää tietynlainen side Viroon sekä kirjojen rakenteellinen samankaltaisuus. Puhdistuksessa side Viroon on kaikkein voimakkain, sillä tapahtumat käydään pääasiassa Virossa.
Kirjan sanotaan valottavan hyvin todentuntuisesti Viron lähihistoriaa. Viron historia ei ole minulle niin tuttu, että voisin ottaa kantaa totuuteen, mutta uskottava ja todenmakuinen kirja kyllä on, ja vastaa niitä (kieltämättä kovin suppeita) käsityksiäni, joita minulla Viron historiasta on.
Sofi ei sorru kuitenkaan tietokirjamaiseen faktailuun, vaan historia havisee sivuille asiaankuuluvana osana kirjaa. Aikaa ja tekoja ei voi aina erottaa toisistaan, sillä vaikka teot eivät muutu, aika muuttuu. Toisaalta aika ei myöskään anna oikeutusta kullata muistoja, ei aina.
Ote kirjan takakannesta:
Ikääntynyt Aliide Truu asuu yksin taloaan Viron maaseudulla. Maa on itsenäistynyt edellisenä vuonna ja maareformi on alkanut. Vanhan naisen arjen katkaisee pihalle pyörtynyt parikymppinen Zara. Tultuaan tajuihinsa Zara kertoo pakenevansa väkivaltaista miestään.
Tässä on kirjan alkukohtaus kaikessa lyhykäisyydessään. Tarinaa avataan hiljalleen lukijalle sekä Zaran että Aliiden muistojen myötä. Selviää muun muassa sen miksi Zara on päätynyt juuri Aliiden talon pihalle. Vai oliko se vain sattumaa?
Zaran pyllähtäminen paikalle nostattaa Aliiden mieleen kipeät menneisyyden muistot. Oikeastaan koko Aliiden menneisyys on tietyssä vaiheessa muuttunut kauttaaltaan eräänlaiseksi petokseksi.
Nämä petokset ja niiden syyt taustoittuvat hiljalleen kirjan myötä. Ja juuri kun luulet tienneesi, ymmärtäneesi (ei ole sama asia kuin hyväksyä), niin luvassa on vielä viimeinen paukku.
Oikeastaan vasta kirjan lopulla Aliide ja Zara todella kohtaavat nykyajassa. Tämä kohtaaminen jää hyvin lyhyeksi ja oikeastaan lukijan kontolle jää mahdollinen anteeksianto ja muu spekulointi. Ja hyvä niin – liian moni kirja on pilattu liiallisella selittelyllä.
Toisaalta tällaiseen kirjaan olisi helppo tehdä jatko-osa, vaan tuskinpa se on ollut Sofilla mielessä, kun tätä kirjoitti.
Olen miettinyt jo useamman päivän olisiko Puhdistuksesta suosikikseni. Jos näin kauan joutuu miettimään, niin menköön.
Tuo Puhdistus oli siitä hauska kirja, että kun sen pääsi loppuun, niin se olisi oikeastaan pitänyt aloittaa saman tien uudestaan alusta. Kaikki tavallaan aukesi vasta siellä lopussa. Tykkäsin.
VastaaPoistaMinäkin mielestäni olen lukenut, tai ehkä paremmin kahlannut Baby Janen, mutten muista sen Viro-yhteyttä. Stalinin osalta se on jo kerrottu kaikkialla, - sitä en vain ole vielä tullut lukeneeksi.
VastaaPoistaPuhdistus on aika monilla mennyt suosikiksi, olen nähnyt vain vajaan kourallisen verran negatiivisia arvioita. Saa nähdä kestääkö Oksasen kantti, sillä väistämättä tuollaisesta tulee jo paineita.
Minusta tuo lopun Aliiden ja Zaran kohtaaminen, todella, oli hyvää työtä juuri siksi, että koko kerronan ajan Aliide pohtii ja puntaroi ja epäröi kantaansa Zaraan. Ja onhan se aika tyrmistyttävä lopetus. Mutta kyllä, puhdistuspa hyvinkin.
Siis, tarkotin tuolla viimeisellä, hän on valmis kohtaamaan Zaran silmätysten ja aidosti vasta kun hän on saanut omat ratkaisunsa tehtyä. Zarahan ei ole kertonut hänelle mitä mieltä isoäitinsä on hänestä nyt, ja paljonko kertoi kun antoi sen valokuvan.
VastaaPoistatämäpä olikin sattuma, sain juuri viime yönä puhdistuksen loppuun, ja ihan totta, että lukeminen olisi pitänyt aloittaa samantien uudestaan. herkullinen kirja ja lopetus, tätä pitää sulatella vielä jonkun aikaa!
VastaaPoistaTätä on niin moni suositellut, että kirja on päätynyt lukulistalleni. Täytynee vihdoin laittaa varaus tästä Helmetiin.
VastaaPoistaTiina, aivan. Itse selailin vielä joitakin kohtia kirjasta sen luettuani, ihan vain tarkistaakseni joitakin mieleen nousseita asioita. Ehdottomasti tämä kestää useammankin lukukerran.
VastaaPoistaHannah, Oletpa muuten oikeassa. Baby Janessa ei tainnutkaan olla sen kummempaa yhteyttä Viroon. En nyt ihan tarkasti minäkään muista, koska kirjan lukemisesta on aikaa. Baby Janesta en myöskään oikein pitänyt. Se oli mielestäni huomattavasti heikompi esitys kuin Stalinin lehmät tai tämä Puhdistus, joka peittoaa kyllä mennen tullen myös Lehmät.
Juanita, On tosiaan Finlandiansa ansainnut!
Magica, kannattaa lukea! On tämä parempi kuin Meren huoneissa tai Slummien miljonääri ;)