keskiviikko 18. maaliskuuta 2020

Kirja, jonka tarina muodostuu lukijan valinnoista


Haluat matkustaa, nähdä maailmaa, haluat paeta tylsää elämääsi. Teet diilin paholaisen kanssa paetaksesi elämästäsi Jakartassa. Olet englannin opettaja ja tämän kirjan päähenkilö. Tarinasi on kirjoitettu, mutta sen kulku riippuu tekemistäsi valinnoistasi.

Sujautat paholaisen antamat punaiset kengät jalkoihisi ja havahdut Taksissa New Yorkissa. Mitä on tapahtunut, minne olet menossa, mitä aiot tehdä? Sinä päätät.

Haluaisin varoittaa sinua, ettet valitsisi samoin kuin minä. Minä mokasin kaiken – ihan kaiken. En tiedä millainen elämäni oli Jakartassa, mutta vaikea kuvitella että se olisi ollut yhtä kaamea kuin millaiseksi se lopulta muodostui. En kerro missä enkä miksi, koska en halua vaikuttaa sinun valintoihisi. Sitä paitsi – ehkä sinä olisit pitänyt uudesta elämästäni.

Mutta itse olisin valinnut toisin, jos olisin tiennyt. Vaan eipä elämää voi kelata taaksepäin. On vain kuljettava eteenpäin ja tehtävä valintoja niine tietoine ja tunteine, mitä silloin on. Minä alan hyvin pian vihata elämääni. Siihen sisältyy muun muassa paljon ruuan laittamista, mikä jollekin toiselle voi olle kiehtovaa mutta minusta se on kammottavan tylsää! Ehkä sinä pitäisit siitä?

Vaivihkaa kirjaminä ja oikea minä alkavat sekoittua, ääriviivat hämärtyvät. En oikeastaan pidä kirjaminästäni, mutta koska se olen minä, minun on pakko sietää häntä.

Alkaa hiipiä paniikki ja haluan pois tällaisesta elämästä hinnalla millä hyvänsä. Haluan pois paikasta nimeltä X (en voi mainita sijaintiani, koska se voi olla vihje sinulle enkä halua vahingossakaan spoilata: sitä paitsi ehkä kaikki olisi mennyt toisin täälläkin, jos vain olisin valinnut toisin), missä en muutenkaan haluaisi olla. Miksi ihmeessä edes jäin sinne.

Kammottaa ajatus minusta kirjan henkilönä, jonka elämä luisuu koko ajan kaameammaksi. Miten ihmeessä saatoin valita niin väärin!

Onneksi minä kuolen, ja vaikka kirjan päähenkilöminä ehkä suri kuolemaansa, lukijaminä oli helpottunut kun pääsi pois painajaisesta.

Täh?

Kyllä, tässä kirjassa sinä valitset. Kirja on kirjoitettu sinä-muotoon (mikä aluksi vaati hieman totuttelua), ikään kuin jokin korkeampi voima tai psykoosi kuvailisi ja selittäisi elämääsi. Saat vaihtoehtoja, joista valita. Mieti tarkkaan mitä valitset, muuta neuvoa en anna.


Kiehtova ja omaperäinen kirja, jonka voisi periaatteessa lukea uudelleen tehden toisenlaisia valintoja. Sellainen kävi mielessäni, mutta päätin että en. Odotan vuoden pari ja elän sitten kirjan parissa toisenlaisen elämän: toivottavasti osaan silloin valita paremmin!


Kirjan tiedot

Intan Paramaditha: The Wandering – A Red Shoes Adventure
Pilih sandiri petualangan sepatu merahmu 2017
Harvill Secker 2020
indonesiasta englannistanut Stephen J. Epstein
s. riippuu valinnoistasi

26 kommenttia:

  1. Kuulostaapa jännältä kirjalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Idea on hyvä, mutta toteutus ei ehkä oikein ollut minun makuuni. Tai sitten valitsin vain niin epäkiinnostavan polun :D

      Poista
  2. Kuulostaa hurjalta ja kiehtovalta. Jännä idea tosiaan tällainen, jossa lukija saa valita - ja jossa teksti on vielä sinä-muodossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uteliaisuudesta tähän tartuin, mutta valitettavasti kenties omat valintani latistivat tarinan. Oli siis osin jopa turhauttava lukukokemus.

      Poista
  3. Onpa metka idea tässä! Mutta pakko sanoa, että sulla on ihailtava itsekuri! En minä vaan manlttaisi olla pyörittelemättä niitä eri vaihtoehtoja heti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään ehkä olisi malttanut olla lukematta muitakin tarinoita, jos omani olisi ollut kiinnostavampi. Mutta se oli melko tylsä, joten oli aika helppo päättää, että joskus toiste uusiksi ehkä. :D

      Poista
  4. Minustakin sinä-muoto on ollut aina hieman vieras, mutta aina siihen tottuu. Jännä idea tässä kirjassa. Nyt jää kutkuttamaan, miten valinnat oikeasti tapahtuvatkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukija voi valita annetuista vaihtoehdoista, joita ainakin minun kohdallani oli aina vain kaksi. Valintatilanteiden tiheys kai riippunee osin siitä, miten valitsee.

      Sinä-muoto toimii tässä kirjassa, muunlaista muotoa voisi olla vaikea kuvitellakaan.

      Poista
  5. Tämä kuulostaa niin erikoiselta, että pitäisi oikeastaan selvittää, miten valinnat on toteutettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lukija saa tietyissä kohdin tarinaa kaksi vaihtoehtoa jatkumolle ja niistä sitten valitaan ja hypitään niille sivuille, joihin valintatilanteissa kehotetaan. Eli jos valitset tehdä näin, siirry sivulle xx. Jos näin, siirry sivulle xy.

      Poista
  6. En ole kovin ihastunut tämäntyyppisiin ratkaisuihin. Jotenkin tuntuvat enemmän peleiltä kuin kirjallisuudelta. Pidän toki peleistäkin, lähinnä joistain lauta- ja tietokilpailupeleistä, mutten silloin, kun haluan lukea kirjaa. Esimerkiksi Mike Pohjolan Sinä vuonna 1981 oli uutuusviehätyksenä ihan hauska, mutta loppujen lopuksi aika ärsyttävä. Milloin tällainen kirja oikeastaan on "luettu"? Mitä kirjailija haluaa sanoa? Mikä on se tarina, joka hänellä on kerrottavana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peleissähän tämä tyyli onkin tuttu (itse en tosin pelaa mitään enkä ole kiinnostunut peleistä). Itse en ole aiemmin lukenut tällaista kirjaa, jossa voi itse vaikuttaa tarinan kulkuun.

      Tuota Mike Pohjolan kirjaa en ole lukenut enkä nyt heti muista, että olisin lukenutkaan.

      Tällainen kirja on luettu sitten, kun sivulla lukee loppu. Varmaan riippuu kirjasta, mitä kirjailija haluaa kertoa tai olla kertomatta. Ja mitä lukija haluaa nähdä. Itse mietin, että tämän kirjan yleinen sanoma voisi olla, että valintamme voivat vaikuttaa melko monin tavoin elämäämme: yksi valinta niin tai näin voi muuttaa elämän suuntaa radikaalisti. Ei varmasti mikään uusi sanoma, mutta toisaalta luin juuri Jo Nesbon dekkarin enkä kyllä keksi sillekään muuta sanomaa kuin olla viihdyttävä: se riittää minulle. :D

      Poista
  7. Kuulostaa ihan mahtavalta teokselta! Sinä-muoto on vaativa, mutta usein psykoottisen vaikuttava. Indonesialaista kirjallisuutta en ole tainnut lukea kuin Eka Kurniawanin Kauneus on kirous, joka oli rujoudessaan minulle vähän liikaa. Tämäkään ei kuulosta kevyimmältä tarinalta, mutta ehkä siinä ei ole niin paljoa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kuin Kurniawanin teoksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä kirjassa ei ainakaan minun tielleni osunut väkivaltaa eikä kirja muutenkaan ollut rankka tai raju. Valitettavasti itse jopa hieman pitkästyin kirjaa lukiessani, joten kuoleminen oli iloinen yllätys. :D

      Poista
  8. Ohhoh! Tuohan kuulostaa kiehtovalta. Tosin itsekin valitsisin taatusti jonkin aivan väärän tien. Tämä kirja voisi toimia hyvinkin korona-aikana eräänlaisena viihdyttäjänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole vääriä teitä, on vain erilaisia. :) Siinä mielessä tätä kirjaa on kiinnostava vielä näin jälkikäteen miettiä siltä kannalta, miksi itse valitsi niin kuin valitsi. Kirja voi siis näyttää itsestä joitakin puolia, joita ei ehkä halua nähdä tai ainakaan tunnustaa itselleen tai ei ole edes ajatellut.

      Poista
  9. POPSUGARin lukuhaasteessa oli viime vuonna kohta "A "choose-your-own-adventure" book" ja tämä on nyt ilmeisesti juuri tuommoinen kirja. En alkanut metsästämään sopivaa kirjaa, ja koko ideakin tuntui erikoiselta. Ilmeisesti näitä on muualla enemmänkin, mutta en muista että suomeksi julkaistuista olisi tullut vastaan. Olisi varmaan kiva kokeilla ainakin kerran, millaisen katastrofin itse saisin aikaiseksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että tällaisia kirjoja on enemmänkin, mutta minulle tämä oli ensimmäinen lajissaan. Ihan kiva poikkeus lukemistooni, vaikka jokin tässä tökki (osin valintojen rajallisuus, kun monesti kumpikaan annetuista valinnoista ei kiinnostanut). Se jokin lienee valinnoistani muodostunut tarina, joka ei ollut mielestäni järin kiinnostava.

      Poista
  10. Sinä-muoto vaatisi varmasti minultakin paljon totuttelua, mutta tällaiset valintakirjat kyllä kiehtovat kovasti. Tosin minulla on edelleenkin lukematta Sinä vuonna 1918 -kirja. Ehkä se, miksi olen arastellut näihin kirjoihin tarttumista on se, että en tiedä kuinka monta kertaa laittaisin itseni valitsemaan uudelleen ennen kuin ajattelisin mielessäni kirjan käsitellyksi. Ja miten ihmeessä tuon kirjan sivumäärän täydentäisi vaikka Helmet-taulukkoon. Todella typerä huoli, mutta sitä minä olen kovasti miettinyt :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä ole tuosta mainitsemastasi kirjasta kuullutkaan. Täytyypä ottaa selvää siitä jossain vaiheessa. Varmaan minäkin olisin jatkanut kirjan lukemista vielä “kuoltuani” valitsemalla toisin, mutta oma tarinani ei tosiaan ollut järin kiinnostava, joten oli melko helppo taputella kirja luetuksi. Annan ajan kulua ja joskus toiste luen sitten uusin valinnoin.

      Kyllähän ne sivut voi laskea vaikka manuaalisesti siinä lukiessa :D

      Poista
  11. Oioioi, rakastan näitä valitse itse -kirjoja! Itse tosin yleensä luen ne moneen kertaan erityyppisillä valinnoilla ja keksimilläni taustatarinoilla (jep, olen vähän innokas), mutta ajatuksesi siitä, että palaat kirjan pariin muutaman vuoden päästä, on hieno. Ajattele, jos silloin päädytkin (edellistä kierrosta muistamatta) aivan erilaisiin valintoihin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle tämä oli ensimmäinen tällainen kirja ja ihan kiinnostava kokemus, vaikka itse kirja tai siis kulkemani polku ei niin kiinnostava ollutkaan. Ehdottomasti voisin lukea tällaisia lisääkin. Itse asiassa tuli nyt mieleeni joku melko tuore huumorikirja, jossa voi valita oman katastrofinsa. Harmi, etten ostanut kirjaa tuolloin: olisi nyt aika osuvaa luettavaa, otaksun. :D

      Minulla on muuten superpitkä muisti. Jos tuon kirjan joskus toiste (sanotaanko kymmenen vuoden sisällä) luen, niin veikkaan että muistan kyllä valintani, ellen ole dementoitunut. Minulla on hieman pänttäävä lukutyyli, mikä ärsyttää joskus itseäni.

      Poista
  12. Nämä valintakirjat ovat mielenkiintoisia. Tosin minullekin kävi koko ajan huonosti yhdessä sisällissodan aikaan sijoittuvassa - kuolin jatkuvasti. Minusta formaatti on todella viihdyttävä, joten tämäkin lienee pian lukulistalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä koin, että valitsin itselleni tosi tylsän polun tässä kirjassa. Toisin valitemalla saisi varmaan kiinnostavamman tarinan. :D

      Poista
  13. Olisipa mielenkiintoista lukea tämä! Tiedätkö, onko tätä suomennettuna?

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.