Hae tästä blogista

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Hämärän hetki ja kirjadraama

Ahdistaa bloggaamattomat kirjat, vaikka niitä onkin tällä hetkellä vain kaksi. Noista kahdesta luetusta kirjasta alkaa myös olla sen verran aikaa, etten oikein enää pääse (tai edes jaksa päästä) takaisin niiden tunnelmaan. Molemmista kirjoista kyllä pidin kovasti.

Toinen on Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi 2008, alkuper. Skumtimmen, suomentanut Outi Menna). Pieni Jens-poikaa katoaa 70-luvulla eikä häntä koskaan löydetä. Äidin on vaikea jatkaa elämäänsä epätietoisuudessa. Tuota epätietoisuutta kestää parikymmentä vuotta ennen kuin saapuu vihje. Pojan löytämisestä elossa ei ole juuri toivoa, mutta jos nyt edes syy selviäisi.

Pidin Hämärän hetken hiljaisesta ja surumielisestä tunnelmasta, joka toi yllättäen mieleeni Henning Mankellin Wallander-dekkarit. Kukaan tai mikään ei tietenkään voi yltää Mankellin tasolle, mutta Theorin pääsi Hämärän hetkellään lähelle.

Kyllä, aion lukea lisää Theorinia. Tämän ns. Öölanti-sarjan toisen kirjan nimi on Yömyrsky ja sitä parhaillaan metsästän.

Ainakin Leena Lumi ja Aletheia ovat bloganneet Hämärän hetkestä.

~~~

Marie Hermansonin Hämäränmaa on miellyttävän hämärä - ja hämärän humoristinen. Ja itse asiassa kirjoitan siitä erillisen postauksen, kun nyt yhtäkkiä innostuinkin. Mikä ihana vapaus, kun voi kääntää takkia vaikka minuutin välein. Ei kuitenkaan kannata pidätellä hengitystä postausta odotellessa.

~~~

Lopuksi (eilisen) päivän (kirja)draama: Unohdin parhaillaan luettavana olevan kirjani (Antti Tuomainen: Synkkä niin kuin sydämeni) vierailukohteeseeni, jossa majoituin muutaman yön.

Kirja vaikutti hyvältä ja mielelläni lukisin sen loppuun, mutta Postin lakkoilun ynnä muiden sivuseikkojen takia kirjan lähettäminen minnekään juuri nyt ei ole järkevää. Eli täytynee hommata se käsiin uudelleen myöhemmin ja lukea sitten kokonaan vaikka alusta asti.

Ensilumi tuli ja nyt se on menossa.

14 kommenttia:

  1. Minusta Hämärän hetki on tosi hyvä dekkari, sellaista Theorin-laatua. Pidin kovasti myös kirjan tunnelmasta ja siitä, että ei tarvinnut kärsiä liiasta actionista.

    Lue myös Tuomaisen Kaivos...

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, minuakin viehätti rauhallinen tempo ja tunnelma. Sopi muutenkin hyvin mökillä luettavaksi. :)

      Tuomaisen kaikki kirjat ovat lukulistallani eli varmasti tartun jossain vaiheessa Kaivokseenkin! <3

      Poista
  2. PS. Olen siis lukenut kaikki Theoronin kirjat järjestyksessä ja pitänyt;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin aion ehdottomasti lukea järjestyksessä - olen järjestysfriikki. :D Tosin kieli vaihtunee enkuksi, koska en löytänyt Theorinia enää Suomesta. Nyt siis olen taas kotona, jee! :)

      Poista
  3. Olen lukenut Theorinin Sankta Psykon ja oli sen verran kauhukertomus, että en uskalla hänen kirjoja lukea.
    Kiva talvinen kuva :) Täälläkin lumi tuli ja muutaman päivän päästä se suli... riimipari :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen lukenut Sankta Psykon ja pidin paljon. Tämä Hämärän hetki ei ole mielestäni niin jännittävä kuin Sankta.

      Ei tuota lunta meilläkään kauan kestänyt. Muutamassa päivässä suli pois. :)

      Poista
  4. Hämärän hetken luin about pari vuotta sitten - ja en oikein syttynyt. Sinällään kohtuuhyvin kirjoitettu dekkariksi, mutta jotenkin koin kaiken turhan hitaaksi ja jahkailevaksi ja jotenkin se jännityskin jäi puuttumaan. Muistan kyllä että pidin siitä papasta! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, minä juuri pidin sen viipyilevyydestä ja hitaudesta. Sopi hyvin senhetkiseen mielentilaani. :D Eihän se kovin jännittäväkään ollut, mutta oikeastaan sekään ei haitannut minua. ;D

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Rohkenen suositella, etenkin jos pidät Mankellista!

      Poista
  6. Mä niin tiedän mistä turiset mussukka; mutta mullapa on 5 kirjaa postaamatta. Olen kusessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, minulle kun tulee stressi jo kahdesta bloggaamattomasta kirjasta. :D Edelleen on kaksi jonossa!

      Poista
  7. Theorinin kerronta on vaivattoman oloisesti tuotettua, ajoittain kuin utuisin pastellivärein sipaistua tekstiä. Uudemmassa "Arrnivalketa"-teoksessaan hän ryydittää rikosjuonta
    ripauksella kansanperinnettä, mystiikka, historiaa ja kaihomieltä. Kaamoksen keskeltä: Hyviä hämärän hetkiä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä tuo uusin Theorin. Täytyy jatkaa tämän sarjan lukemista pikimmiten. :)

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.