Mukaan otan vain yhden kirjan matkakirjojen (lähinnä kuvakirjoja) lisäksi. En yleensä ehdi lukea reissuilla enkä oikeastaan jaksakaan, jos kyseessä on ns. aktiivireissu niin kuin minun kohdallani usein tuppaa olemaan (miinus suomireissut, jolloin elän kuin pellossa).
En ole rantamakoilija, vaan haluan revitellä raajojeni kanssa. Jos nyt jostain syystä innostun lueksimaan, niin siinäpä (kirjattomuudessa) vasta hyvä (teko)syy ostaa kirja tai pari.
Tähän väliin kuvallinen muistelo viime syksyisestä jenkkireissusta, josta en jaksanut pahemmin blogata. Valitsin tähän muutaman vaelluskohteen, koska tästä tulevasta reissustakin tulee patikkapainotteinen. Toki siihen mahtuu myös kaupunkeilua.
Rock City Gardens Tenneseessä on varsinainen turistirysä (tosin olimme matkalla sesonkiajan ulkopuolella, joten saimme olla hyvinkin rauhassa), mutta kokemisen arvoinen paikka. Liikunnallisesti erittäin helppo ja kevyt, mutta maisemat salpaavat hengen.
Smoky Mountainilla vaelluksella. Kiivettiin melko korkealle, pilviin asti ja ylikin. Nähtiin peräti kolme ihmistä kierroksen aikana. Ei ihan rapakuntoisille eikä korkeanpaikankammoisille ole tämä reitti. Osa poluista oli melko vaikeakulkuisia ja kivikkoisia.
Indiana Dunes State Park Michiganissa. Kuvassa Lake Michigan.
Millainen matkustelija sinä olet? Itse tykkään yhdistää kaupunkeja, nähtävyyksiä ja reipasta liikuntaa reissuilleni. Koen, että luonto on osa kulttuuria siinä missä museotkin ja vastaavat. Olen myös ehdottomasti ulkoilmaihminen eli mielellään nuohoan kaupungeissakin ulkona enkä välttis jaksa museoita ollenkaan. Riippuu vähän, mistä roikkuu ja säästä myös.
Blogissani saattaa siis lähiaikoina esiintyä kirjamietteiden sijasta enemmänkin matkakuulumisia - tai sitten ei mitään. Tosin ainakin yhden kirjalätinän bloggaan ennen reissua.
Tuosta yhdestä Smoky mountainin reitin kuvasta tulee mieleen Madeiran levadat. Patikointi on ihanaa, mutta hyvin jyrkät vapaat pudotukset - ei kiitos. Minä myös olen aina mieluummin ulkona ja liikkeessä kuin sisällä tai rannalla. Rannalla voisin kyllä nyt viettää jonkun aikaa, kun tämä Suomen kesä ei vain ala. Mutta se ei vähennä luonnon kauneutta meillä nyt: kaikki kukkii ja tuoksuu metsässä, puutarhoissa ja pihoilla.
VastaaPoistaOlen myös kiinnostunut museoista, mutta usein se ulkona liikkuminen vie voiton. Museoihin on hyvä mennä sateella tai talvella.
Madeiralla en olekaan käynyt. Minäkin kammoan kielekkeitä jyrkkine pudotuksineen ja kapeita vuoristopolkuja. Silti on pakko mennä. Tosin sadattelen aina korkeuksissa, että tämä on kyllä sitten viimeinen kerta, kun tällaisesessa paikassa keikun, mutta kummasti silti päädyn vastaaviin muualla. :D
PoistaMinä jaksan makoilla kirjan kanssa kyllä vaikkapa mökillä, mutta muilla reissuilla en malta. Olenkin seurannut Suomen säitä ja kovin kesäisiä lämpötiloja siellä ei ole vissiin tainnut paljon olla. Museot ja vastaavat ovat tosiaan omiaan sadesäällä.
Mahtavia reissukuvia! Katson mielelläni kuvia myös Englannin road tripiltä ;) Minä olisin varmasti samanlainen matkaaja kuin sinä, jos minulla olisi mahdollisuus matkusteluun - eli viihtyisin museoiden sijaan jalkojen päällä luontoa ihaillen.
VastaaPoistaKiitokset. Jalkoja jo ihan polttelee päästä upeisiin maisemiin tarpomaan! Mukavaa kuulla, että muitakin kiinnostaa ulkoilu. :)
PoistaMahtavat maisemat! Minulle maittavat sekä museot että patikkareitit, mutta parhaita päiviä reissuilla ovat kyllä olleet ne, jotka on käytetty vaeltamiseen. Viimeksi vaelsin Irlanninmeren rannoilla viime kesänä.
VastaaPoistaIhanaa lomaa ja kauniita maisemia matkallenne!
Oih, Irlannissa on varmasti upeita vaelluskohteita! Itse en ole vieläkään päässyt sinne asti, vaikka kovasti on pitänyt ja se on niin lähellä. :D
PoistaOlen matkustelijana piintynyt kaupunkilomailija. Rantalomat eivät kiinnosta eikä mikään metsissä ja vuorilla samoilu. Jos jonain päivänä pääsen Lontooseen (toista kertaa elämässäni), haluaisin teemaloman "Kauhua ja kauneutta Lontoossa". Kauhua edustaisi mm. London Dungeon, Jack the Ripper -kävelyretki Whitechapelin labyrinteissä ja akvaario, jossa pääsisin tuijottamaan haita silmästä silmään. Kauneutta edustaisi tietysti perienglantilaiset puutarhat.
VastaaPoistaHyvää ja turvallista lomaa!
Kaupunkilomat ovat kyllä minustakin mahtiksia, vaikka yleensä nekin menee minulla kävelemiseksi, kun haluan nuohota joka nurkan ulkona. :D Täällä olen käynyt muun muassa Ghost walkilla ja olin pyörtyä kesken kaiken. Kylmä henki taisi koskettaa minua. Oikeampi syy lienee nestehukka. :D
PoistaKaupungeissa (täälläkin) ongelmana on massiiviset ihmismassat ja se, että kaikki haluavat niihin kohteisiin. Minua riepoo jonottaminen ja kulki kyljessä nyhjääminen. Tussumuseossa (Madame Tussauds) oli taannoin niin tiivis tunnelma, että alkoi agrettaa kun ei saanut rauhassa pällistellä. Kävisin varmaan enemmän vastaavissa kohteissa, jos ei olisi esimerkiksi muita ihmisiä :D Tosin onneksi Lontoon laitamilta löytyy hiljaisempia kohteita, joissa harvemmin on ruuhkaa. Pidän erityisesti kulttuurikodeista, joita löytyy mukavan rauhallisista paikoista vähemmällä ihmismäärällä.
Loma on aina hyväksi, oli se sitten loikkimista tai löhöilyä. Pohjoinen Englanti kuulostaa kivalta, maisemat ovat varmasti huikeita! Mukavaa reissua! Kuvia jäädään odottelemaan :)
VastaaPoistaKiitokset! Tällä kertaa yritän laitella reissusta jotain kuvallisia kuulumisia, koska ne ovat samalla muistoja itselleni. :) Sopivassa suhteessa pitää olla loikkimista ja välillä voi sitten ottaa rennommin ja kävellä vain vaikkapa Yorkin muurin (se ei ole kuin muutaman kilsan). :D
PoistaUpeita kuvia!
VastaaPoistaMinä olen kaupunkilomailija, ei rantoja eikä patikointia minulle. Taidemuseoita rakastan ja kyllä minä olen niissä aikaani viettänytkin.
Minäkin pidän enemmän taidemuseoista kuin muista. Erityinen intohimoni on taidemyyntinäyttelyt, koska ne ovat yleensä verrattoman monipuolisia ja jännittäviä. Ehkä suurin ongelmani noissa museohommissa on jonottaminen ja odottelu, mitä en oikein jaksaisi ollenkaan ja siinä varmasti osasyy siihen, miksen niin museoissa ja vastaavissa käy.
Poista