Hae tästä blogista

tiistai 18. marraskuuta 2014

Minimiete: pako Pohjois-Koreasta

Eunsun Kim: Pohjois-Korea - yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä
(toimittanut Sébastien Falletti)
Siltala, 2014
Suomentanut Pirjo Thorel
S. 195
Kirjasta isot kiitokset Hannalle Kirjainten virrasta!

Jo kirjan nimestä voi päätellä, mistä se kertoo. Se kertoo Kimin perheen pakenemisesta Pohjois-Koreasta. Lähiperhettä on jäljellä enää Eunsun itse, hänen äitinsä ja vanhempi sisarensa. Isä kuoli nälkään aiemmin.

Juuri ruuan puute ajaa perheen maanpakoon: Pohjois-Koreassa ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia heille. Kiina tuntuu ainoalta vaihtoehdolta, pelastavalta enkeliltä.

Kirjan tyyli on naivistinen, mikä hieman häiritsi alussa. Mutta siihen tottui nopeasti ja toisaalta kirja on kirjoitettu lapsen näkökulmasta, joten naiivius annettakoon anteeksi. Toistoa on paljon, mutta luulen Eunsunin halunneen painottaa tiettyjä asioita: muun muassa sitä, miten tietämätön koko perhe oli muusta maailmasta ja sen tavoista, vapauksista, elämäntavoista jne. Tuttua oli ainoastaan Pohjois-Korean diktatuuri ja propaganda. Silmät avautuivat vasta pakomatkalla.

Vaikka tämä kirja ei oikeastaan tarjoile tiedollisesti mitään uutta Pohjois-Koreasta (ainakaan minulle, mutta olenkin ennestään lukenut useita Pohjois-Koreaan sijoittuvia kirjoja ja uutisia), se on silti mielenkiintoinen ja ehdottomasti lukemisen arvoinen. Kirjan tiedot vahvistavat sitä kuvaa, joita muutkin sieltä paenneet ovat kertoneet.

Kirjan lopussa Eunsun Kim arvelee, ettei Pohjois-Korean diktatuurivaltio voi enää kauan pysyä pystyssä. Tietoa on alkanut "vuotaa" maahan Kiinan rajalta ja etenkin rajan tuntumassa asuvat pohjoiskorealaiset alkavat olla tietoisia muunlaisestakin elämästä. Siitä lienee kuitenkin vielä pitkä matka mahdollisiin konkreettisiin toimiin - paitsi loikkaamiseen.

Eunsun Kim asuu nykyään Etelä-Koreassa. Hän toivoo, että Koreat vielä joskus yhdistyisivät ja Pohjois-Korean sairas diktatuuri hajoaisi.

Muualla blogeissa:

Hanna

8 kommenttia:

  1. Ahdistaa. En tiedä, milloin pystyisin lukemaan näistä nykyajan hirveyksistä. Ehkä jonain päivänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas luen näistä "mielelläni". Haluan tietää. Toisaalta turhauttaa se, ettei asialle voi mitään. Turhauttaa ja suututtaa, että tuollainen valtio on edes olemassa.

      Poista
  2. Meillä on tuo kirja lainassa, mutta samoin kuin sinä Elegia olen lukenut tästä asiasta niin paljon artikkeleita ja jonkin kirjankin, että tämä saattaa jäädä lukematta.

    Yritän uskoa, kuten Eunsun Kim, että muutoksen aika koittaa pian. Muutokset saattavat tapahtua ryminällä, kuten Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen. Jälkeenpäin sitten todetaan, että olihan niitä merkkejä näkyvissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä kirja minusta kannattaa lukea, vaikka aiheesta tietäisi ennestäänkin. Se on kuitenkin omanlaisensa pako- ja selviytymiskertomus, joka kertoo paljolti elämästä paon aikana. Miten rakentaa uusi elämä ja miksi halutaan lopulta loikata Kiinasta Etelä-Koreaan. Kirja on melko lyhyt ja nopealukuinen eli kun se sinulla on jo lainassa, niin suosittelen kyllä lukemaan. :)

      Pohjois-Korean tilanne on erityisen hankala, koska siellä pidetään lähes kokonaista kansaa pimennossa ja ruokitaan propagandalla. Eriarvoisuus on uskomattoman suurta ja sattumanvaraista. Minäkin haluaisin uskoa muutokseen, mutta realistina en usko sen tapahtuvan ihan lähitulevaisuudessa, koska Pohjois-Korealla on "tukijansa" mm. naapurimaa Kiina. Mutta juu, varmasti jossain vaiheessa kyllä tapahtuu muutos.

      Poista
    2. Pitää lukea. Tuoreessa naistenlehti Annassa on sympaattinen juttu Eunsun Kimistä. Hän on löytänyt Soulin yliopistolta poikaystävän, toisen loikkarin, joka on pyytänyt Eunsunin äidiltä lupaa mennä hänen kanssaan naimisiin. Upeaa!

      Poista
    3. Jee, kiva jos luetkin tämän. Kiinnostaa sinun mietteesi kirjasta, jos päätät siitä lisäksi blogatakin. :)

      Poista
  3. Wink wink! Kerroin blogissani jotakin sinusta!

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.