Otava, 2005
S. 303
Piritta ja Hannamai ovat bestiksiä. He molemmat ovat 15-vuotiaita ja käyvät samaa koulua.
Hannamain haaveissa on julkisuus: hän haluaa päästä lehtien palstoille koreilemaan, mutta se oma juttu vielä puuttuu. Ikäkään ei toistaiseksi riitä tosi-tv-ohjelmiin.
Piritta on hieman maltillisempi. Hän suree vielä edesmennyttä isäänsä eikä voi sietää äitinsä uutta miesystävää. Kaiken lisäksi miesystävä on opettajana koulussa, jota hän ja Hannamai käyvät.
Kun Hannamai sitten syyttää samaista opettajaa seksuaalisesta ahdistelusta, syntyy tapahtumakierre, joka sotkee monien elämän. Sitä, onko syytöksissä mitään perää, joudutaan miettimään koulun ja lopulta poliisinkin voimin.
Kirja koukuttaa heti alusta lähtien. Vaikka se on julkaistu jo vuonna 2005, se tuntuu hyvin ajankohtaiselta vieläkin. Mikään kielellinen mestariteos tämä ei ole, mutta toisaalta minua se ei häirinnyt. Tarina on viihdyttävä ja joskus pelkästään se riittää.
Ajoittainen epäuskottavuus sen sijaan pisti miettimään. Jättäisitkö sinä lapsesi kahden miehen kanssa, jota epäillään seksuaalisesta häirinnästä? Minä en.
En oikeastaan pitänyt yhdestäkään kirjan henkilöstä. Koulun rehtori vaikuttaa nössöltä, joka ei tunnu olevan pätevä virkaansa. Alaikäiseen sekaantumisesta epäilty opettaja käyttäytyy lapsellisesti eikä edes halua kertoa omaa kantaansa asiaan.
Poliisit (etenkin naispoliisi Ström) arvostelevat mielessään kotien sisustuksia kuin parhaimmatkin kyyniset sisustusasiantuntijat. Siis siitä huolimatta, että ovat tutkimassa raskaita epäilyksiä ja tilanteet vaatisivat hienotunteisuutta. Dialogitkin osoittavat, ettei varsinkaan Strömillä tunnu olevan lainkaan sosiaalista silmää.
Tämä on ensimmäinen Pakkaselta lukemani kirja. Kirjailijan nimi on minulle kyllä ennestään tuttu, mutta jostain syystä ei ole tullut luettua hänen kirjojaan aiemmin.
Rakkaudesta kirjoihin –blogin Annikan kautta kiinnostuin Outi Pakkasesta. Kirpparikierros (olen nyt lomalla Suomessa) tuotti hedelmää ja löysin jopa kaksi Pakkasen kirjaa: tämä sekä Ruohonleikkaaja (jonka luen seuraavaksi).
¨¨¨¨
Kannen kuva: Fennopress/Photonica/Eg Project - Sarja-asu: Leena Majaniemi
Kiitos linkityksestä! ♥
VastaaPoistaKiva, että Pakkasesta kiinnostuit! Oot oikeassa, hän kirjoittaa koukuttavasti ja nämä on kerralla ahmittavaa kamaa. Toisaalta, mistään kirjallisista helmistä on turha puhua. Muistan, että mulle jäi ihan samanlainen fiilis just tästä teoksesta; en tykännyt yhdestäkään henkilöstä. Ja mikä ihmeen nimi on Hannamai? ;)
Näitä löytyy paljon just divareista. Muistaakseni tuo Ruohonleikkaaja saattoi olla parempi.
Hih, en viitsinyt edes tarttua tuohon Hannamai-nimeen, vaikka aluksi meinasin. Sehän oli lyhenne Hanna-Maijasta ja itse ihmettelin, miten ihmeessä poliisit osasivat käyttää tuota "taiteilijanimeä" oikean nimen sijasta. :D
VastaaPoistaRuohonleikkaajaa olen aloittanut lukea ja vaikuttaa kiinnostavalta. Tosin henkilöitä on aika runsaasti ja se hieman sekoittaa päätä tässä vaiheessa. ;)