Hae tästä blogista

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Savuna Ilmaan

Henning Mankell: Savuna ilmaan


Mankell on eräs suosikkikirjailijani. Olen lukenut koko Wallander-sarjan ja käsittääkseni suurimman osan hänen muista aikuisille tarkoitetuista kirjoistaan.

Olen himoinnut tätä kirjaa siitä lähtien, kun sain tietää, että se on käännetty suomeksi. Savuna ilmaan löytyikin Kirjatorilta viidellä eurolla.

Löysin myös erään toisen Mankellin kirjan, Isidorin tarina. Sen sain käsiini kympillä Suomalaisesta kirjakaupasta.

Savuna ilmaan on alkuperäisnimeltään Labyrinten ja Mankell kirjoitti sen ensin tv-sarjaksi. Myöhemmin hän halusi kirjoittaa sen myös kirjaksi ja kirjoittikin.

Tv-käsikirjoitusmainen rakenne näkyy kirjassakin: luvut ovat lyhyitä ja kirjaa lukiessa saatoin oikeastaan nähdä sen kohtaukset kuin elokuvassa, mikä oli oikeastaan varsin mielenkiintoista.

Pidin kirjan rakenteesta, vaikka se ei tyypillistä Mankellia olekaan. Lyhyistä luvuista huolimatta Mankell onnistuu ihmiskuvauksissaan.

Savuna ilmaan kertoo talousrikollisuudesta sekä yleisemmällä että yksityiskohtaisemmalla tasolla. Rikollisuudella on suuria vaikutuksia kaupungintalouteen, mutta myös yksittäisten kaupunkilaisten elämään.

Syyttäjä Louise Rehnström kiinnostuu alueella vaikuttaneen liikemiehen, Bengt Ingermarssonin, puuhista. Sittemmin Ingermarsson katosi kuin tuhka tuuleen runsaat rahamassit muassaan. Louise haluaisi nostaa tapauksen uudelleen pöydälle vastustuksesta huolimatta.

Talousrikollisuuden ohella puidaan Louisen henkilökohtaista elämää, joka ei sekään ole aivan mutkatonta. Päänvaivaa aiheuttaa vaikea sisarussuhde sekä huoli iäkkäästä äidistä. Louisen avioliittokin on vähän niin ja näin ja votkakin maistuisi enemmän kuin olisi tarpeen.

Pidin kovasti tästä kirjasta. Mankell vain osaa - itse en osaa asiaa sen paremmin sanoa.

2 kommenttia:

  1. Olet oikeassa, Mankell vain osaa!! Tämäkin kirja kuulostaa periaattessa aika tylsältä -talousrikollisuus, blaah- mutta muistan tykänneeni kirjasta kuitenkin kovasti kerronnan takia. Italialaiset kengät oli myös aivan huippu, kuten Henningin kaikki kirjat, se tekisi mieli lukea uudelleen.

    VastaaPoista
  2. Juu, kirjan takateksti ei tosiaan ole maailman houkuttelevin ja jos kyseessä ei olisi ollut Mankell, olisin varmaan skipannut koko kirjan. Vaan Mankell kun on kyseessä, voi ostaa kirjan vaikka lukematta koko takakantta :)

    Minäkin pidin italialaisista kengitä eikä siitä ole edes pitkä aika, kun luin sen. Daisy Sistersistä tykkäsin myös kovasti - ja kaikista muistakin :D

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.