Kuuden viikon suomiretki on heitetty ja olen jälleen kotona. Ehtikin tulla ihan koti-ikävä, vaikka reissu tietysti antoisa olikin. Vaan koti on nyt täällä ja siksi tänne sydän kaipaa.
Suomessa luin ennätysmäisen vähän. En tiedä, miksen ehtinyt enempiä lukea kun periaatteessa aikaa olisi ollut etenkin mökillä. Toisaalta siellä riitti muutakin puuhasteltavaa eikä aina edes ollut lukufiilikset enkä viitsi väkisin lukea.
Suomessa luetut kirjat:
Xiran Jay Zhao: Iron Widow
Kang Chol-hwan: Pjonjangin akvaariot (ei bloggausta)
Ulpu-Maria Lehtinen: Kalmanperhon kutsu
Suvi Ratinen: Matkaystävä
Sofi Oksanen: Koirapuisto (ei bloggausta)
Raisa Omaheimo: Ratkaisuja läskeille (postaus tulee jossain vaiheessa)
Kimppalukukirjana meillä on Lauran kanssa Metro 2034, joka pitää huomiseen mennessä saada luettua loppuun. Luin sitä eilen iltasella, mutta väsymys korjasi jo parin sivun jälkeen.
Eilen oli kiire tutkia, että kaikki on tallessa ja paikoillaan. Siispä pakkasin repun ja lähdin pienelle patikalle ylämaailman yksinäisyyteen. Sielu ja silmät lepäsivät jalkatyötä tehdessä ja lampaiden rauhoittavassa seurassa.
Toinen kirja, joka minulla on ihan loppusuoralla on Anniina Tarasovan Venäläiset tilikirjani. Olen halunnut sen lukea jo pitkään ja ostin sen omaksi Suomesta. Venäläiset tilikirjani onkin varsinainen yllättäjä: en voinut kuvitellakaan, että pitäisin NÄIN paljon kyseistä kirjasta. Postaus tulee, jahka saan kirjan luettua loppuun!
Kuvitus: kaikki kuvat eiliseltä retkeltäni.
Kiinnostaa itseäni kovasti tuo Omaheimon kirja.
VastaaPoistaNiinhän se on että muualla hyvä, kotona paras.
Jep, ei ole kodin voittanutta ja koti on ainakin nyt täällä. Uutuudenviehätystäkin vielä on, kun vasta kesäkuussa muutimme.
PoistaOmaheimon kirja on varsin rempseä ja uskon, että siitä tunnistavat lähes kaikki kokoon katsomatta tietyt ilmiöt, vaikka ei olisi omakohtaisisa kokemuksiakaan. Minussa se kyllä herätti myös ristiriitaisia tunteita.
On teillä siellä upeat maisemat. Noista lukemistasi kirjoista olen lukenut vain Suvi Ratisen kirjan.
VastaaPoistaKiitos, ei ole maisemissa vikaa täällä :D Suvi Ratisen kirja oli sen verran voimakas lukukokemus, että ajattelen sitä toisinaan vieläkin.
PoistaIhmisen koti on siellä, missä hänen sydämensä on.
VastaaPoistaMitäpä väliä aneemisilla lukumäärillä, jos muuten oli antoisa reissu. Kun kotikontujesi kuvia kiemurtelevine, kutsuvine polkuineen katselee, niin on helppo ymmärtää, missä sydämesi on ja minne sielusi kaipaa, kaunista maisemaa:)
Oma mottomme: On lähdettävä voidakseen palata ja palattava voidakseen lähteä....
Koti-ikävää kasvatti myös se, että on vielä kuherruskuukautta näiden uusien huudien tiimoilta, kun vasta kesäkuussa tänne muutimme. Ja jännää nähdä, millainen talvi tänne tulee kun siitä ei ole kokemusta!
PoistaHieno motto, sopisi minuunkin <3 Sydän on hieman kahtiajakaantunut, koska osa siitä kuuluu silti Suomeen, vaikka täällä koen olevani kotona.
Upeita kuvia! Ihanaa kun pääsit takaisin noihin maisemiin. Eihän sitä aina saa luettua yhtä paljon. Toivottavasti laatu korvasi määrän noissa lukemisissasi. Mitä pidit Pjongjangin akvaarioista?
VastaaPoistaLukemisten laadussa ei ollut moittimista! Tämä koko vuosi on mennyt minulla ennätyksellisen vähän lukien, mutta en jaksa siitäkään pillastua. On ollut jokseenkin poikkeuksellinen tämä vuosi kokonaisuudessaan.
PoistaPjonjangin akvaariot vahvisti sitä mielikuvaa, mitä Pohjois-Koreasta minulla oli ennestään. Eli on linjassa muiden kirjojen ja kirjoitusten kanssa. Kannattaa lukea, jos Pohjois-korea kiinnostaa ja haluaa monipuolistaa/täydentää siitä muodostunutta kuvaa.
Tsempit Metron loppuun! Huomenna sitte pulistaan! :D
VastaaPoistaKiitos, tsempit tuli tarpeeseen :D :D :D
Poista