Mitä on luettu viime aikoina? Ei kuulkaa mitään. Tai on, mutta niin vähän etten ole saanut luettua mitään kokonaan.
Kesken on useampikin kirja, joista eräs on Lea Ypin muistelmateos Free – Coming of Age at the End of History (Allen Lane 2021). Kirja kiilasi lukupinoni kärkeen luettuani siitä Marin (Mrs Karlsson lukee) blogista. Oivallinen valinta tosiaan halutessaan sivistää itseään rennossa muodossa.
Kirjaa lukiessa on nimittäin tullut olo, että on oppinut jotain. Albania ja sen lähi(saati kauko)historia ei kuulu tietämykseni ylimystöön. Maan toki osaan kartalle sijoittaa ja jotain perusasioita tiedän, mutta eipä ole tullut mieleen sen tarkemmin Albanian asioihin syventyä (lukemisen lomassa olen tutustunut netistä löytyvien artikkelien ja juttujen tiimoilta paremmin maahan).
Lea Ypi käsittelee muistelmissaan varttumistaan Enver Hoxhan ajan loppupuolella ja sen jälkeisessä murroksessa. Teos on poliittinen, mutta selkeätajuinen. Ypi kuvaa tapahtumia lapsen näkökulmasta: sellaisena kuin ne aikanaan mielsi ja ymmärsi. Monet asiat hän on ymmärtänyt vasta aikuistuttuaan. Ratkaisu on toimiva ja kunnioittaa lukijan omaa havainnointikykyä.
Lukematta minulla on vielä viitisenkymmentä sivua, ne lukenen tänään sillä kirja on palautettava kirjastoon huomenna. Torstaina aamulla tulee noutaja ja vaivalloinen matka Suomeen alkaa. En varsinaisesti pidä lentämisestä enkä kaikesta siihen liittyvästä oheishälinästä, odottamisesta ja säätämisestä.
Tällä kertaa pelkästään lentokentälle matkustamiseen menee puoli elämää (huokaa drama queen), mutta onneksi sentään vältymme rautatielakolta, joka ilmeisesti alkaa lauantaina. Kävipä tuuri vai uskaltaako tässä vielä huokaista.
Luemme kirjaa maltillisen parin luvun viikkotahtia enkä enempää ehtisikään, koska lukeminen ei edelleenkään oikein suju.
Tämä liittyy elämänmuutokseen, joten vie aikansa ennen kuin uudenlainen arki muotoutuu. Kiinnostus lukemiseen ei todellakaan ole lakannut: pikemminkin suorastaan kuolaan kirjojen perään ja haaveilen, että voisin kunnolla keskittyä lukemiseen.
Keskeneräisenä minulla on myös tuo kuvassa näkyvä Michelle Zaunerin muistelmateos Crying in H Mart. Se on ollut kesken jo aika kauan ja on jatkossakin. Luulen, että luen sen loppuun vasta kun palaan Suomesta. Aika on nyt totaalisen väärä sille, vaikka kirjasta olen pitänyt.
*
Loppuun parit kuvat viikonlopulta. Missaan täkäläisen ruskan, mutta ruska se on ensi vuonnakin.
 |
| Thirlmere Reservoir and Dam |
 |
| Raven Crag |
 |
| Raven Crag |
Tuo Lea Ypin kirja kiinnosti minuakin jo kun luin siitä Mrs Karlsson lukee -blogista. Albaniasta ei todellakaan ole tullut luettua paljon. Olen lukenut yhden Anilda Ibrahimin romaanin kokonaan ja toisesta alkua.
VastaaPoistaMinullahan meni tässä pari viikkoa niin, että menetin kaiken kiinnostukseni kaikkiin kirjoihin. Sitä oli kuin kala kuivalla maalla, kun olen vähän sairastellutkin, ja lukiessa aika olisi kulunut paljon mukavammin, mutta kun ei pystynyt. Eilen yllätin itseni ja innostuin lukemaan pienen romaanin. Ehkäpä jaksan taas lukeakin?! Ehkä elämä voittaa?
Minulla taitaa albanialaisen kirjallisuuden lukeminen rajoittua yhteen Ismail Kadaren kirjaan. Oli aika erikoinen lukukokemus, ei herättänyt intoa lukea lisää Kadarea. Mutta ehkä silti kokeilen joskus häneltä jotain muuta teosta.
PoistaKiinnostuksen menettäminen on kyllä pahinta ja tekee olon jotenkin vajaaksi. Ainakin minulla. Kirjat ovat kuitenkin niin tärkeä osa elämää. Toivottavasti sinulla hiljaksiin kiinnostus taas nostaa päätään!
Vaikka noinkin upeisiin maisemiin, elämänmuutokseen sopeutuminen ja asettautuminen vaatii oman aikansa toteaa nimim. kokemusta on;)
VastaaPoistaJaan molempien kokemuksen lukupinojen kasvamisesta ja lukemisen, keskittymiskyvyn vaihtelevuudesta. Olisikohan näillä globaaleilla tapahtumilla jo useamman vuoden ajalta näppinsä pelissä, kun alkaa resilienssi heilahdella?
Mutta aika aikaans' kutakin ja luetaan omaan tahtiimme vaikka sitten rypäyksittäin ja ennen kaikkea Sinulle, Elegia sujuvaa matkantekoa ja kaikin tavoin onnistunutta Suomi-lomaa!!
Kyllä tämä maailmantilannekin hieman rassaa, ei voi mitään. Ensin koronaa (ja onhan sitä edelleen) ja sitten suuruudenhullu setä saa päähänsä alkaa toteuttaa/jatkaa ei mihinkään perustuvaa “maareformiaan” ja pistää puoli palloa sekaisin aiheuttaen valtavat johdannaiskriisit monessa asiassa unohtamaata kuinka paljon ihmisiä on kuollut ja kuolee hänen takiaan. :/
PoistaEilen illalla olikin varsinainen lukuflow ja sain Ypin kirjan luettua loppuun. Nyt on suuria vaikeuksia päättää, mitä ottaisi matkalukemiseksi. Varsinainen ekan maailman ongelma :D
Mulla on viimein alkanu lukeminen sujumaan! Helpotuksen huokaus. Pitkä pätkä oliki, että se takkus.
VastaaPoistaMahtavaa! Uskon, että minullakin se keskittyminen taas palaa kunhan hieman juurtuu. Tosin nyt ei ehdi juurtua, kun pitää matkustaa :D Mutta mökillä on aikaa lukea – erityisesti jos on kylmä!
PoistaKappas, itsekin olen ollut vähän vähemmän lukutuulella, paljon on keskeneräisiä. Tosin siihen on aika selvä syy: olen taas innostunut musiikin kuuntelusta ja löytänyt uudelleen melkoisen määrän vanhoja suosikkeja. Luotan siihen, että kyllä se lukuinto taas tulee. :)
VastaaPoistaHyvää lomaa sinulle! Toivottavasti löydät Suomesta myös kivaa luettavaa. :)
Minua kyllä on luetuttanut koko ajan, mutten ole vaan saanut luettua keskittymisvaikeuksien takia. Ja muutenkin iltaisin olen ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut lukea.
PoistaMutta kyllähän se lukuinto varmasti sinulla takaisin tulee. Taitaa mennä elämä sykleissä ja joskus luetuttaa enemmän ja joskus vähemmän. :)
Terkut Helsingistä, juuri toivon matkaflunssasta, onneksi näkyy olevan mietoa sorttia joten kuivilla jo kohta!