Hae tästä blogista

keskiviikko 24. marraskuuta 2021

Väkivallan uhka

Vihdoin ja viimein pääsin jatkamaan D.A. Mishanin niin sanottua Avraham-dekkarisarjaa. Koronan takia kirjastosysteemit olivat täällä pitkään sekaisin (alueeni pienimmät kirjastot ovat olleet kokonaan kiinni jne.) eikä osa kirjoista ole ollut lainattavissa ja plaa plaa.

En jaksa nyt enempiä vinkua, koska muistelisin että olen näitä kirjastoasioita aika lailla harmitellut Koronan aikana. Oma lähi- joka on myös lempikirjastoni aukesi vasta pari päivää sitten (sitä alettiin remontoida juuri sopivasti, kun sen olisi vihdoin saanut avata ja kuten rempoille on ominaista se ei valmistunut ajallaan) ja oli onnenkyyneleet vierähtää silmäkulmasta kävellessäni sinne ensimmäistä kertaa sisään about puoleentoista vuoteen.

(Huom. toki täällä on muitakin kirjastoja, mutta ei se ole sama asia)

Mutta jos nyt siihen kirjaan, joka sekin ehti kadota kirjastolistoilta ja tulla sitten vaivihkaa takaisinkin. Tutkimattomia ovat täkäläisten kirjastojen kirjojen tiet.


D.A. Mishani: A Possibility of Violence
alkuper. Efsharut shel Alimut, 2013
Quercus, 2014
hepreasta englannintanut Todd Hasak-Lowy
s. 295

Rikostutkija Avraham Avraham palaa Brysselistä pitkältä lomalta takaisin Tel Aviviin eikä loma ehdi ihan loppua, kun hän saa tutkittavakseen mysteerimatkalaukun tapauksen. Läheltä päiväkotia on löytynyt matkalaukku, jossa on feikkipommi. On mahdollista, että kyseessä on vasta pelottelu ja lisää on tulossa.

Avraham eli kavereiden kesken Avi tarjoutuu kuulustelemaan epäiltyä, joka on virunut jo useamman tunnin sellissä odottamassa. Epäillyn on nähty pakenevan paikalta matkalaukun jättämisen akoihin. Olisiko voinut käydä niin hyvin, että tekijä saatiin heti kiinni?

Toisaalla perheenisä Chaim Sara on huolissaan lapsistaan. Nuorempi lapsista on päiväkodissa, jonka läheisyydestä matkalaukku löydettiin, hoidossa. Onko päiväkoti turvallinen paikka lapsille? Tosin Chaimia ei tunnu se niinkään huolettavan, vaan jokin ihan muu asia. Tämä muu asia paljastuu vaivihkaa ja pienin vihjein lukijalle. Sen sijaan poliisilla ei näistä ole hajua ja on hieman riipivää näin lukijana oivaltaa juttuja ja ymmärtää, että tutkinta saattaa olla ihan väärillä raiteilla.

Vähän niin kuin ensimmäisessäkin kirjassa eli The Missing Filessa, jolloin jääräpäinen Avi halusi pitää kiinni omista olettamuksistaan eikä siksi kyennyt ottamaan huomioon muita mahdollisuuksia. Edellinen keissi jätti Aviin syvät haavat, joita hän vieläkin nuolee. Hän yrittää välttää tekemästä samoja virheitä kuin aiemmin, mutta…

Avi on ihminen, ihminen on erehtyväinen. Ihminen on tavallinen kuolevainen eikä mikään röntgen-katseella varustettu yli-ihminen, jonka intuitio johdattaa häntä aina oikeaan suuntaan ja auttaa kerimään auki sotkuisimmatkin vyyhdit. Dekkarigenre on täynnä näitä superihmisiä, jotka vain aavistelevat oikein. Heille riittää yksi vihje ja heti tiedetään, mihin se viittaa ja arvataan oikein, saadaan rikolliset kiinni ja ollaan sankareita.

No, tässä kirjassa ei ole sankareita. Tässä kirjassa on ihmisiä. Miellyttävää vaihtelua ja varmaan juuri siksi pidänkin näistä Mishanin dekkareista (plus tietysti miljöö). Ei mitään superälykkäitä sooloilevia alkoholistipoliiseja tai traumatisoituneita hermokimppuja, joiden äly kuitenkin valaisee puoli valtakuntaa tai ainakin poliisitalon, jossa työskentelevät.

A Possibility of Violencessa on viittauksia ensimmäiseen kirjaan (The Missing File) ja tiettyä jatkuvuutta liittyen muun muassa Avin henkilökohtaiseen elämään eli suosittelen aloittamaan tämän sarjan lukemisen ensimmäisestä kirjasta.

Brutaalisuusmittari 0/3
. Väkivallan uhkaa on ja väkivaltaakin, mutta sen kuvailu on minimaalista. Sopii herkemmillekin.


Avi Avraham -sarja:

1. The Missing File
2. A Possibility of Violence
3. The Man Who Wanted to Know Everything
4. אמונה (kirja on tänä vuonna julkaistu hepreaksi, ei ole käännetty englanniksi)

Mishanilta on käännetty englanniksi myös trilleri nimeltä Three, se on itsenäinen teos.

10 kommenttia:

  1. Näin runsaasti dekkareita lukevana olen huomannut kyllä saman, että päähenkilöt ovat usein aivan yli-ihmisiä, varsinkin niine isoine ongelmineen, joilla heidät on yleensä vielä lastattu. Dekkareissa on tosi paljon kliseitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Empiiriset (eli todella vahvaa mutuilua nyt) tutkailuni vihjaavat siihen suuntaan, että näitä yli-ihmisiä esiintyy eniten alkujaan enkunkielisissä ja myös erityisesti pohjoismaisissa dekkareissa. Muita yleisiä piirteitä ovat ne yksin hillumiset vaaratilanteissa, akkujen loppumiset dramaattisella hetkellä jne. :D Näillekin on kyllä paikkansa ja itse luin taannoin aika paljonkin pohjoismaisia dekkareita, mutta lopulta kyllästyin.

      Poista
  2. Pöö, ku näitä Mishanin kirjoja ei meijän kirjastosta löydy. Pitäis kaukolainata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh. Pakko kyllä ihastella sitä, että Mishanin kirjoja ilmeisesti löytyy joistakin muista kirjastoista. On kyllä melkoinen helmi tuo suomalainen kirjastolaitos, kun tarjotaan kirjoja eri kielillä. Täällä kaikki kirjat eivät koskaan edes päädy kirjastoon (ainakaan heti uusina), mutta toki täällä julkaistaan ihan rutosti kirjoja vuodessa. Kirjat myös poistuvat nopeammin valikoimista, vanhoista kirjoista hyllyssä on lähinnä (mielestäni) mainstreamia, harvemmin käännettyä kirjallisuutta (ei siis edes klassikoita, jos ovat käännöskirjoja). Kertoo aika paljon käännöskirjallisuuden (vähäisestä) arvostuksesta. Onneksi siinä on kyllä tapahtunut muutosta kymmenessä vuodessa.

      Poista
  3. Voi että kuulostaa tosi kiinnostavalta tämä kirja ja sarja! Kaikki mahdollinen, kuten miljöö ja se, ettei ole yli-inhimillisiä sankareita eikä väkivallalla mässäilyä. Eikä edes traumatisoituneita alkoholistipoliiseja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, mukavaa kun ei tarvitse jännittää vetääkö poliisi lärvit kesken tärkeän tutkinnan ja lähteekö hortoilemaan yksinään rikollisen jäljille kertomatta kenellekään :D Minusta nämä lukemani Mishanin kirjat ovat jälleen oiva osoitus siitä, että jännitettä voi luoda hyvin monin eri tavoin ilman niitä perinteisiä kliseitä!

      Poista
  4. Kuulostaa mielenkiintoiselta sarjalta. En ole lukenut yhtäkään hänen kirjoistaan , vaikka kirjailija on täältä asuinmaastani, ja ehkä parhaiten löydän täällä hänen kirjojaan hepreaksi,mutta toivottavasti myös englanniksi, jota mun on helpompi lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan tapahtumapaikkana on muuten jälleen Holon eli sinun asuinalueesi. Mutta Tel Aviv on läsnä ja siellä liikutaan. Ehkä minulta on väärin kirjoittaa, että kirja sijoittuu Tel Aviviin eikä Holoniin (vaikka se sijoittuu molempiin). Olen maininnut Tel Avivin, koska se varmasti on kaikille tutumpi ja Holon on Tel Avivin hallintoalueella (onko Holon kaupunginosa Tel Avivissa?).

      Olen käyttänyt vähän samaa logiikkaa, kun esim. itse sanon asuvani Lontoossa vaikka on tälle alueelle oma nimikin (jota en netissä julkisesti usein mainitse, koska olen foliohattu). :D

      Poista
  5. Mutta nyt muistin että tuosta sarjan ensimmäisestä kirjasta on tehty täällä Tv-sarja, jonka olen katsonut osittain, pitääkin nähdä ne loput jaksot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kerroitkin tuosta sarjasta tuon ensimmäisen kirjan kommenttilaatikossa!

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.