sunnuntai 25. lokakuuta 2020

Myyttinen ja lumoava Circe

Kreikkalainen mytologia eli antiikin Kreikan aikainen tarusto on minulle tuttu lähinnä jumalten nimien sekä joidenkin yksittäisten kohtausten kautta. Järin syvällistä ei tietouteni ole saati että muistaisin kaikki taruston henkilöt ja heidän keskinäiset suhteensa. Tosin olen tässä viime aikoina tutustunut aiheeseen hieman enemmän, koska uteliaisuuteni heräsi lukiessani Madeline Millerin tenhoavaa romaania Circe.





Madeline Miller: Circe
Bloomsbury 2018
s. 333
kirjasta on tulossa suomennos maaliskuussa 2021 nimellä Kirke

Circe pohjautuu samannimisen jumalattaren ja noidan elämään. Circe on Helioksen ja Persen hyljeksitty tytär (sekä mytologiassa että tässä kirjassa).

Mainittakoon, että kirjoitan nyt, miten asiat ovat Millerin kirjassa: en siitä miten ne mahdollisesti mytologiassa ovat. Luonnollisesti Miller käyttää kirjailijan vapauksiaan luodessaan oman tarinansa Circestä ja hänen elämästään. Ja juuri Millerin romaania – kuinkas muuten - tämä kirjotus käsittelee.

Circen elämä saa uuden suunnan, kun Helios lähettää hänet syrjäiselle saarelle maanpakoon. Kyseessä on rangaistus eikä rangaistukselle ole loppua niin kuin ei kuolemattomien elämälläkään ole loppua. Mutta vaikka Circe ei saa saarelta poistua, ei mikään estä muita saarelle menemästä. Ja vierailijoita riittää.

Tämä kirja on Circen kasvu- ja elämäntarina. Naiivista ja monen mielestä lahjattomasta ja mitättömästä Circestä kasvaa voimakas ja laskelmointiin kykenevä noita, joka ei jumalten edessä nöyristele.

The worst of my cowardice had been sweated out. In its place was a giddy spark. I will not be like a bird bred in a cage, I thought, too dull to fly even when the door stands open.

Minulle lukukokemus oli melko yllätyksellinen ja lumoava, suorastaan taianomainen sillä en tiennyt Circestä suunnilleen mitään ennen kirjan lukemista. Tutustuin Circeen ja muihin kirjassa mainittuihin henkilöhahmoihin paremmin vasta luettuani kirjan kokonaan, koska en halunnut ”häiritä” lukuelämystäni enkä sekoittaa päätäni. Mytologian tunteminen ei siis todellakaan ole välttämätöntä voidakseen nauttia tästä kirjasta.

Jos taas kreikkalainen mytologia (ja erityisesti Circen tarina) on ennestään hyvin tuttu, voi olla ettei samanlaista lumoutumista ja yllättymistä pääse tapahtumaan kuin minun kohdallani. Tai mistäs minä tiedän, kun sain lukea kirjan melko ”tietämättömänä”. Suosittelenkin kokeilmaan itse Circeä, joka herätti minussa kaiken lisäksi kiinnostuksen kreikkalaiseen mytologiaan. Kirjan lukeminen oli minulle todella värikäs, vahvatunnelmainen, visuaalinen ja inspiroiva elämys.

Madeline Miller on aiemmin julkaissut romaanin The Song of Achilles (suom. Akhilleen laulu), joka niinikään pohjautuu kreikkalaisen mytologian hahmoihin. En ole sitä lukenut, mutta kunhan saan Circen sulateltua, luen senkin.

9 kommenttia:

  1. Muistan Circen kreikkalaisesta mytologiasta jotenkuten, mutta aika unohduksissa on se mitä siitä opetettiin, ja tämä kirja kuulostaa tosi mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ihan uskomattoman kiehtova romaani, suosittelen vahvasti! Mahtavaa todellisuuspakoa myös, kun pääsee aivan toisenlaiseen maailmaan ja aikaan.

      Poista
  2. Minähän sotken iloisesti kreikkalaiset ja roomalaiset jumalat, olen niissä aivan tumpelo. Saisin ylättyä siis minäkin ja oikein kunnolla :D Olisin sitä paitsi luullut että nimi äännetään Sirke...

    Itse kirjasta, onko se Circen tarina siis jotenkin nykyaikaistettu meidän ajatusmaailmaan vai onko se vaan vanhanaikaisella tekstillä "romaaniksi auki kirjoitettu mytologia"? En osaa muotoilla kysymystä ihan niin kuin haluaisin, mutta ehkä ymmärrät mitä ajan takaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhanaikaisella tyylillä, piti kirjoittamani...

      Poista
    2. Muinaiskreikaksi se äännetään Kirke (tai siis Kirki, mutta pehmosella ärrällä) ja kirjoitetaankin hieman eri tavalla. Englantilaisittan taas Circe ääntyy jotakuinkin "Sir See". Itse käytin lukiessani enkkulaista ääntämystä mielessäni. :D

      Minullakin menee kaikki nämä mytologian jutut iloisesti sekaisin enkä ole lukenut Homeria/Homerosta ja nimet on nekin ihan sekaisin. :D Olisi kyllä tässä tarkoitus perehtyä paremmin aiheesee, kunhan saan aikaiseksi.

      Tämä Millerin Circe siis sijoittuu muinaiseen aikaan eli tuohon mytologian aikaan kun oli ihmisiä, nympejä, merihirviöitä, Jumalia jne. Kieli on modernia englantia, mutta siis tarina "vanha". En tiedä, miten tarkasti Circen tarina noudattelee alkuperäistä. Olen ymmärtänyt, ettei Circestä varsinaisesti ole omaa tarinaa, vaan hän on eräs henkilöhahmo Homeroksen Odysseuksessa. Miller on siis rakentanut Circen tarinan Circen näkökulmasta käsin. Odysseuskin siis vilahtaa tässä kirjassa, mutta sivuhenkilönä.

      Minusta aivan mahtava teos ja voisit tosiaan yllättyä kenties jopa positiivisesti, kun et ennestään paljon tiedä. Tämä on todella vetävästi kirjoitettu, itse olin ainakin ihan lumoissani. :D

      Poista
  3. Kiinnostavaa! Aikoinaan ala-asteella innostuin antiikin taruista ihan tosissani ja muistin niitä pitkät pätkät ulkoa. Sittemmin kyllä on unohtunut ja oikeastaan aihepiirikin oli pitkään unohduksissa, mutta matkustelu Kreikassa palautti vanhan kiinnostuksen uudelleen. Tämä voisi siis olla ihan kiinnostava tapaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minunkin tietouteni kreikkalaisesta mytologiasta juontavat juurensa kouluaikoihin. Olikin siis varsin raikas lukuelämys tämä ja jos vähänkin tarusto kiinnostaa, niin suosittelen tätä. Mahtavaa, että kirjasta saadaan suomennos.

      Poista
  4. Tietämykseni antiikin jumalista on aika vähäinen, joten tämä kiinnostaa jo ihan yleissivistyksenkin puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten suosittelen tätä kovasti, on todella koukuttavakin kaiken lisäksi!

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.