Hae tästä blogista

torstai 23. heinäkuuta 2009

Lisbethin tarina



Stieg Larsson: Tyttö, joka leikki tulella

Tämä on trilogian toinen osa ja se jatkaa suunnilleen siitä, mihin Miehet, jotka vihaavat naisia päättyi. Aikaa välissä on kulunut vain noin vuosi.

Ensin täytyy sanoa, etten muista milloin olisin lukenut vajaat seitsemänsataa sivua näin nopeasti. Tai no joo, ehkä silloin kun luin Miehet, jotka vihaavat naisia.

Larssonilla on jokin maaginen kosketus, joka koukuttaa lukijan niin pahasti, ettei kirjaa voi päästää käsistään kovin pitkäksi aikaa kerrallaan.

Kirjan nimen voi ymmärtää sekä symbolisella että kirjaimellisella tavalla. Molemmat tulkinnat ovat oikeita ja olemassa. Lisbethin elämä nimittäin on tässä kirjassa varsinaista tulella leikkimistä.

Se kaikki paha, johon viitattiin ensimmäisessä osassa, alkaa myös hiljalleen paljastua sekä lukijalle että vähän muillekin.

Wennerstömin rahoilla rikastunut Lisbeth Salander palaa noin vuoden kestäneeltä ulkomaanreissultaan. Ei kestä kauan, kun hänet etsintäkuulutetaan epäiltynä raa’asta kaksoismurhasta.

Salanderilla on aika vähän ystäviä, mutta sitäkin enemmän löytyy epäilijöitä. Virallisten papereiden mukaan Salanderia pidetään väkivaltaisena mielipuolena.

Töksähtelevästä ja epäsosiaalisesta käytöksestään huolimatta Salanderilla on muutama todellinen ystävä, joiden apu on nyt korvaamaton. Salanderin ongelma vain on, ettei hän luota keneenkään.

Tyttö, joka leikki tulella on ennen kaikkea Lisbethin tarina. Ensimmäisestä osasta tutut henkilöt ovat kyllä mukana, mutta esim. tällä kertaa Mikaelilla ei ole aikaa rampata sängyssä niin tiuhaan, vaikka tokihan hänellä on – Erikan lisäksi – rakastajatar. Ei tietenkään mikään vakisuhde, vaan normi panosuhde.

Odotan innolla, että saan Pilvilinnan, joka romahti. Vielä en viitsi sitä ainakaan tilata, odottelen hintojen alenemista vielä hetken. Tai ostan sen divarista, jos löydän.

7 kommenttia:

  1. Taas kirja jota en ole lukenut, vaikka kovasti kehuja kuuluu koko ajan. Nonoon?

    VastaaPoista
  2. mun lukeminen on nyt jämähtänyt...?+

    VastaaPoista
  3. Tuima, Nonoon vaan ;) Ja kannattaa muuten lukea tämä trilgoia. Tai ainakin kokeilla. Jos et jaksa lukea sitä "Miehet, jotka vihaavat naisia" loppuun asti, niin sitten ei kannata. Mutta suosittelen kokeilemaan.

    Hanne, Joskus se lukuinto menee kausittain. :)

    VastaaPoista
  4. Oi, Arvelin just alottaa Miehiä, jotka vihaavat naisia :D Pakko ostaa varmaan sen jälkeen tää tokakin osa ja sitten kolmas..Sama homma Stephanie Meyerin Twilightin kohdalla (Houkutus), en vain ole raaskinut ostaa vielä kakkososaa...Törkykalliita kirjoja, jahka ovat tarjouksessa jossain kirjakerhossa niin ostan. Suomalaista kirjakauppaa yms. en juuri kannata kun on niin pohattahintoja.

    VastaaPoista
  5. Niin minä kuin moni muukin on sanonut sitä samaa, että tämä/nämä kirjat paksuudesta huolimatta, lukee nopeasti. On vaan pakko koko ajan lukea ja jopa öisin heräsin siihen, että oli alettava lukea, oli saatava selville, mitä seuraavaksi...

    VastaaPoista
  6. Hansu, Suomalaisesta kirjakaupasta löysin kympillä Larssonin kolmannen osan - oli pakko ostaa! Olen tykännyt kovasti tästä trilogiasta, joten voin suositella.

    Kimmeli, Jokin jännä juju näissä kirjoissa tosiaan on, sillä ne suorastaan solahtavat. En varmaan mitään muita kirjoja ole lukenut näin nopeasti. Nyt on viimeinen osa menossa.

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.