Vuonna 2019 luetut: 75
Vertailun vuoksi: Vuonna 2018 luin 82 kirjaa eli selkeästi enemmän semminkin kun viime vuoden kokonaislukumäärää kartuttaa merkittävästi myös sarjakuvat, joita luin peräti 15. En osaa sanoa, mistä vähäisempi lukeminen johtui, mutta en jaksa siitä pillastua.
Suomeksi luetut: 14
Englanniksi luetut: 61
Suomeksi lukeminen vain vähenee. Se kyllä hieman ahdistaa eikä siihen taida tulla muutosta, ellen aktiivisesti tee asialle jotain. Tarttis varmaan siis tehdä jotain muutakin kuin päivitellä asiaa näissä lukuvuosikoosteissa.
Sukupuolijakauma:
Naiset: 36
Miehet: 36
Sekä että: 2
Viime vuonna jätin sukupuolijakauman väliin, mutta tänä vuonna en. On mahdollista, että arvioin sukupuolen väärin, koska enhän voi oikeastaan varmasti tietää.
Sukupuolen halusin nyt ottaa esille siksi, että muutamissa medioissa on esiintynyt jonkin verran juttua siitä, että miehet lukevat lähinnä miesten kirjoittamia teoksia kun taas naisille sillä ei taida olla niin väliä. Tämä asia jäi takaraivooni ja erityisesti Saturday Timesia lukiessani seuraan tarkasti My culture fix -juttusarjaa, jossa eri kulttuurivaikuttajat kertovat suhteestaan kulttuuriin.
Olen havainnut, että miesoletetun vastatessa kirjallisuuteen liittyviin kohtiin hän lähes poikkeuksetta mainitsee miesten kirjoittamia kirjoja. Nainen kelpaa kyllä päivällisseuraksi (muiden miesten kanssa).
Tiedostan, että kyseessä on suppea empiirinen havainto eikä sen perusteella ole järkevää tehdä mitään pitkälle meneviä oletuksia, mutta onpahan pistänyt silmääni ja sen haluan tässä mainita.
Minulla näyttää lukeminen menevän aika tasan kahden sukupuolen välillä ilman tietoista ponnistelua. Miestilastoa komistavat sarjakuvat, joita luin 15 ja jotka taisivat yhtä lukuun ottamatta olla miesten käsialaa. Naiset jyräävät sitten muussa kirjallisuudessa.
Maajakauma:
Kirjallisuutta luin kahdekasastatoista (18) eri maasta. Luku kertoo luettujen kirjojen määrän, ei siis eri kirjailijoiden määrää. Olen esimerkiksi lukenut kaksi alkujaan italiankielistä kirjaa samalta kirjailijalta.
UK (eli minulle kotimainen kirjallisuus) 21
USA 11 – Iso osa koostuu (miesten tekemistä) sarjakuvista, naispuolella on mm. trilleri, tietokirja, kaksi muistelmateosta ja yksi sarjakuva.
SUOMI 8 – suurin osa naisia, yhdessä kirjassa kaksi kirjoittajaa (mies ja nainen)
JAPANI 7 – naisia 2, miehiä 5, enpiirisen mutuiluni mukaan mieskirjailijoilta englannistetaan enemmän
RUOTSI 6 – kaikki naisten kirjoittamia kirjoja
NORJA 2 – vain miehiä
KANADA 2 – vain naisia
RANSKA 2 – vain miehiä
ITALIA 2 – vain miehiä
ETELÄ-KOREA 2 – vain miehiä
SINGAPORE 1 – nainen
IRLANTI 1 – nainen
GRÖNLANTI 1 – nainen
TANSKA 1 – nainen
ISLANTI 1 – mies
UNKARI 1 – mies
TAIWAN 1 – mies
SAKSA 1 - mies
Ei tullut yllärinä, että luen kotimaista kirjallisuutta eniten. Siinäkin sukupuolijakauma on melko tasan miesten ja naisten välillä. Miesten puolella luettujen kirjojen lukumäärää nostattaa hurjasti Ben Aaronovitch, josta innostuin viime vuonna. Luin Aaronovitcilta kaksi romaania ja kuusi sarjakuvaa.
Uutuudet eli 2019 julkaistut kirjat:
En jaksa eritellä uutuuksia sen mukaan ovatko uusia Suomessa vai täällä.
Luetuksi tuli 20 uutukaista eli blogissani luetaan muutakin kuin uutuuksia.
Kaikki luetut kirjat 2019:
Naiset
1. Jacqueline O’Mahony: A River in the Trees (Irlanti)
2. Niviaq Korneliussen: Crimson (Grönlanti/Tanska
3. Kate Snell: Prinsessan viimeinen rakkaus (UK)
4. Olivia Rayne: My Mother, The Psychopath (UK)
5. Elisa Lodato: An Unremarkable Body (UK)
6. Abby Norman: Ask Me About My Uterus (USA)
7. Greer Hendricks & Sarah Pekkanen: An Anonymous Girl (USA)
8. Naja Marie Aidt: When Death Takes Something From You Give It Back (Tanska)
9. Francesca Jakobi: Bitter (UK)
10. Katja ivar: Evil Things (Venäjä/USA)
11. Catana Chetwynd: Little Moments of Love (USA) (sarjakuva)
12. Lorraine Massey: Curly Girl, the Handbook (UK)
13. Kim Thúy: Ru (Kanada)
14. Jennifer Eberhardt: Biased – The New Science of Race and Inequality (USA)
15. Lori Schiller: The Quiet Room (USA)
16. Jane Harper: The Dry (UK)
17. Tomoka Shibasaki: Spring Garden (Japani)
18. Märta Tikkanen: Vuosisadan rakkaustarina (Suomi)
19. Jane Harper: Force of Nature (UK)
20. Esi Edugyan: Washingnton Black (Kanada)
21. Inger Frimansson: Varjo vedessä (Ruotsi)
22. Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata (Suomi)
23. Noora Vallinkoski: Perno mega city (Suomi)
24. Helena von Zweigberkg: Joka häpeää kantaa (Ruotsi)
25. Saara Turunen: Sivuhenkilö (Suomi)
26. Heini Maksimainen: Vauvattomuusbuumi (Suomi)
27. Helena von Wweigbergk: Kuka jäljelle jää (Ruotsi)
28. Sara Stridsberg: The Gravity of Love (Ruotsi)
29. Amanda Mason: The Wayward Girls (UK)
30. Yoko Ogawa: The Memory Police (Japani)
31. Beth O’Leary: The Flatshare (UK)
32. Carol Jones: The Concubine’s Child (UK)
33. Sara Stridsberg: The Faculty of Dreams (ruotsi)
34. Jing-Jing Lee: How We Disappeared (Singapore)
35. Golnaz Hashemzadeh Bonde: What We Owe (Ruotsi)
36. Mariam Khan: It’s Not About the Burqa (UK)
Miehet
1. Jo Nesbo: Nemesis (Norja)
2. Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja (Ranska)
3. Jean-Paul Sartre: Nausea (Ranska)
4. Niccolò Ammaniti: I’m Not Scared (Italia)
5. Nathan Gelgud: Jungle (Usa)
6. Niccolò Ammaniti: Anna (Italia)
7. Ragnar Jonasson: Blackout (Islanti)
8. Junichiro Tanizaki: A Cat, a Man, and Two Women (Japani)
9. Michael Fuller: “Kill the Black One First” (UK)
10. Hwang Sok-Yong: At Dusk (Etelä-Korea)
11. Wang Ting-Kuo: My Enemy’s Cherry Tree (Taiwan)
12. Taichi Yamada: In Search of a Distant Voice (Japani)
13. Joe Benitez: Lady Mechanika – La Dama de la Muerta (USA)
14. Stuart Turton: The Seven Deaths of Evelyn Hardcastle (UK)
15. Arttu Tuominen: Verivelka (Suomi)
16. Jo Nesbo: The Devil’s Star (Norja)
17. Joe Benitez: Lady Mechanika vol 1 (USA)
18. Guy Delisle: Pyongyang – A Journey in North Korea (USA)
19. Sándor Márai: Embers (Unkari)
20. Henrik Tikkanen: Kulosaarentie 8 (Suomi)
21. Janosch: Oi ihana Panama (Saksa)
22. Jiro Taniguchi: The Walking Man (Japani)
23. Toshikazu Kawaguchi: Before the Coffee Gets Cold (Japani)
24. John Arcudi: The Creep (USA)
25. Ali Almossawi: Kehnojen argumenttien kuvakirja
26. Jim McCarthy: Wake Up and Live – The Life of Bob Marley (Usa)
27. Ben Aaronovitch: Body Work (sarjakuva)
28. Ben Aaronovitch: Night Witch (sarjakuva)
29. Ben Aaronovitch: Black Mould (sarjakuva)
30. Ben Aaronovitch: Detective Stories (sarjakuva)
31. Ben Aaronovitch: Rivers of London (UK)
32. Un-Su Kim: The Plotters (Etelä-Korea)
33. Ben Aaronovitch: Cry Fox (sarjakuva)
34. Keigo Higashino: The Miracles of the Namiya General Store (Japani)
35. Ben Aaronovitch: Moon Over Soho (UK)
36. Ben Aaronovitch: Water Weed (sarjakuva)
SEKÄ ETTÄ
1. Niku Hooli ja Anna-Sofia Nieminen: Aikuisten perhe – miksi valitsemme lapsettomuuden
2. George Takei: They Called Us Enemy (kuvitus on naisen)
Kuvitus: ruutukaappaukset Goodreadsista lukemistani kirjoista.
Olet tehnyt aivan upean koosteen viime vuoden kirjoistasi. Tuo maajakauma on mielenkiintoinen. Joukosta löytyy minullekin tuttuja kirjoja ja huomasin siellä myös tosi ihanan kirjan Oi ihana Panama. Se oli yksi tyttöjemme suosikkikirjoista. Hyvää tätä lukuvuotta!
VastaaPoistaKiitos :)) Luin Oi ihanan Panaman sisareni tytölle, joka ei vielä osaa lukea. Osasi kuitenkin kirjan suunnilleen ulkomuistista :D Panaman olen kaiketi itsekin lukenut lapsena, koska kuvitus ja tarina tuntui ihmeellisen tutulta!
PoistaIhanaa tätä vuotta sinulle <3
Koosteessasi on kyllä mielenkiintoisista maista teoksia, kuten Grönlanti, Taiwan, Singapore. Täytynee itsekin laajentaa repertuaaria ja etsiä luettavaa monipuolisemmin. Tartun kovin herkästi aina kotimaisiin teoksiin. Hyviä lukuhetkiä 20-luvulla!
VastaaPoistaMinullakin on ne tietyt maat, joita nähtävästi suosin eli aihetta repertuaarin laajentamiseen on minullakin edelleen. :)
PoistaKirjaisaa tätä vuotta sinulle!
Mukavasti olet saanut luettua kirjoja eri maista! Kotimaista kirjallisuutta tulee kyllä helposti luettua eniten, sattuneista syistä! Mikä kenenkin kotimaa sitten onkin 😊 Lukuintoa tähän vuoteen!
VastaaPoistaKauhiaa, kun kesti taas vastaaminen, mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan :D JKotimainen kirjallisuus yleensä saa myös eniten näkyvyyttä (ainakin täällä), joten siksikin siihen tulee herkemmin tartuttua kun on tyrkyllä. Käännöskirjallisuutta pitää täällä toisinaan oikein "tonkia", koska vain murto-osa saa ansaitsemaansa huomiota.
PoistaOnpa hieno ja monipuolinen kooste! Itse en ole laskenut uutuuksien määrää, mutta sitä olisi kyllä kiinnostavaa seurata. "Uutuustietouteni" on kovasti kasvanut blogin myötä, sillä ennen blogia en juurikaan seurannut kirjakatalogeja tai uutuuksien ilmestymistä. Pikkuhiljaa niiden määrä blogissa on noussut, vaikken silti pidä omaa blogiani mitenkään erityisen uutuuspainotteisena blogina.
VastaaPoistaSarjakuvat ovat kiva lisä lukupinoon. Niistä löytyy niin monenlaista luettavaa, ja jos on taidokasta kuvitusta, tarinoista saa vielä enemmän irti. Täytyy myöntää, että olen itse vähän kranttu piirrostyylin suhteen. Jollei se miellytä, jää sarjakuva tosi helposti lukematta.
Minä aloin laskea uutuuskirjat taannoin siksi, kun alkoi kyllästyttää ne fraasit joissa väitettiin kirjablogeissa luettavan vain uutuuksia. Olen tilastoillani osoittanut väittämän aiheettomaksi ainakin omalta osaltani. Lisäksi seuraan monia kirjablogeja ja kyllä niissäkin luetaan paljon muutakin kuin uutuuksia, vaikka toki niitäkin. Ja miksipä ei luettaisi!
PoistaLuin joskus vuosia sitten suomalaisia katalogeja, mutta se jäi. Joskus harvakseltaan selaan netistä täkäläisiä kirjakatalogeja lähinnä kun haluan tsekata mitä käännöskirjallisuutta on tulossa (koska ne saavat täällä medioissa niin vähän näkyvyyttä paitsi tyyliin joku Haruki Murakami).
Minäkin olen kranttu sarjisten suhteen eli piirrostyylin pitää todellakin olla taidokasta tai muuten jollain lailla ”kolahtaa” tai muuten jää kirja hyllyyn: ihan sama vaikka tarina vaikuttaisi kuinka kiinnostavalta. Haluan sarjakuvaa lukiessa nauttia myös taiteesta.