Hae tästä blogista

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Kohubloggaajat

Kuva täältä.

Kappas, olen tietämättäni noudattanut näitä ohjeistuksia koko blogihistoriani ajan. Miten sellainen voi olla mahdollista tällaiselle tavisbloggaajalampaalle? Taidankin olla erityisen nerokas, suorastaan salaa viisas. Tai sitten vain ihan normaalijärjellä varustettu ihminen.

Olen kuitenkin ymmärtänyt, että näiden ohjeiden omaksuminen ei riitä. Ei, vaikka ohjeissa on ihan kädestä pitäen kerrottu, miten pitää asiat esittää, miten ei. Hieman tyhmempikin tusinakirjoja lukeva ja niistä kirjoittava osaa ehkä ottaa mallia.

Suomi on sääntöjen ja ohjeiden (ja kieltolakien, ooops) luvattu maa. Jos on ongelma - joko oletettu tai kuviteltu - ensimmäinen asia ei ole, ylläri pylläri, tutkia ongelmaa, vaan keksiä miten kyseisen epäkohdan voisi kitkeä pois säännöillä tai peräti lailla.

Kaikkien mieluisinta olisi kieltää se (ongelma) kokonaan, mutta (onneksi) sellainen on toistaiseksi mahdotonta (kohta varmaan keksitään uusi lisä perustuslakiin, joka helpottaa kieltämistä ja sensuurin asettamista).

Ei, minä en suinkaan vastusta asioista keskustelemista, mahdollisten uhkien ja ongelmien pöydälle nostamista jne. Jopa kannatan sellaista. Sen sijaan yksisilmäinen, vuodesta toiseen samat itkuvirret ja uhkakuvat sisällään pitävä "keskustelu" alkaa rasittaa.

Eikö jossain vaiheessa olisi ongelmissa rypemisen sijasta aika ehdottaa jotain konkreettista? Sellaista en ole vielä löytänyt näistä kirjablogeja käsittelevistä jutuista. Paitsi ehkä nuo säännöt, mutta eiväthän ne riitä!

Jotain vielä halutaan, mutta minulle on epäselvää mitä. Olen tiedostanut ja tiedostan edelleen, että joku lukee blogiani. En kirjoita vain itselleni kaapissa salaa, niin kuin en yleensä höpöttele vain itsekseni  norsunluutornissani.

Rivien välistä (ehkä jopa suoraankin ilmaistuna) on syntynyt kuva, että pitäisi lukea jotenkin toisin. Olla esimerkkinä. Kenelle? Levittää kirjallisuuden ilosanomaa monipuolisesti lukemalla tietynlaista kirjallisuutta. Olla koko kansaa valaiseva kynttilä.

No sori, luen sitä mikä minua kiinnostaa. Minua kiinnostavat dekkarit, eri maiden kulttuurit (erityisesti Afrikka), misery lit -kirjat (aargh, kuinka vihaan tuota termiä!), uutuudet (jos aihe kiinnostaa, ei muuten: minulle kirjan ikä ei ole merkittävä tekijä), vanhuudet (jos aihe kiinnosta, ei muuten), mielenterveyttä käsittelevä kirjallisuus, ajan ilmiöistä kertova kirjallisuus, kauhu jne.

Kirjamaku ei ole mikään muuttumaton "tila". Mieltymykset vaihtelevat kausittain ja uusiakin voi syntyä. Itse esimerkiksi olen levittämässä lonkeroitani pelkäämäni dystopian puolelle. Samoin aion perehtyä enemmän novelleihin ja ihan uusimpana sarjakuviin.

Ostan suurimman osan kirjoista, osan lainaan kirjastosta ja kirjavaihtoa tapahtuu myös kavereiden ja kirjabloggaajien kesken. Arvostelukappaleita olen pyytänyt (ja saanut) neljä koko blogihistoriani aikana (ne on selkeästi merkitty kys. postauksiin).

Yhdeltä kirjailijalta olen itse pyytänyt a-kappaletta ja sainkin sen sähköisenä. En ole kirjaa vielä lukenut (luen kyllä), koska on ongelmia Kindlen kanssa (ja seli seli). Kylläpä muuten hävettää, ei hävettäisi ellen olisi kirjaa nimenomaan itse pyytänyt!

Minua ei ole kutsuttu kertaakaan noille pahamaineisille skumppaillallisille saamaan ilmaista viinaa ja tietty kirjoja! Siis niihin samoihin, jonne toimittajat ja kriitikotkin kutsutaan! Toisaalta välimatka hieman estää osallistumista, vaikka kutsu tulisikin. Voisin kyllä mennä, jos sattuisi olemaan sosiaalinen adhd-kausi päällä. Yleensä ei tosin satu.

Mikä (tämän) blogini perimmäinen idea sitten on?

No tietenkin rakkaus kirjoihin ja lukemiseen - niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Pidin lukupäiväkirjaa omin pikku kätösin aikana ennen netti. Blogien rantautuessa Suomeen aloitin sitten oman blogin (tai tarkemmin sanottuna blogeja, monta monta blogia!) ja sillä tiellä olen edelleen.

Löydän blogeista kirjavinkkejä ja blogit tarjoavat myös upean kanavan keskustella eri aiheista - myös kirjoista ja kirjallisuudesta. Seuraan todella monia kirjablogeja ja olen oppinut tuntemaan monen bloggaajan mieltymykset. Uskokaa tai älkää, niitä (mieltymyksiä ja blogeja) on erilaisia!

Haluaisin tähän lopuksi kysyä, että kun säännöt ja ohjeet on luettu ja sisäistetty sekä ymmärretty, että blogia voi lukea kuka tahansa ja kirjoituksilla voi olla jotain merkitystä laajemassa mittakaavassa, niin mitä vielä halutaan?

Miten kirjablogeja (ja bloggaajia) pitäisi vielä ohjeistaa, säännöstää, opettaa, muuttaa, rankaista (hoho) jne.

Olen avoin ehdotuksille, mutten lupaa muuttaa mitään omassa blogissani. Haluan säilyttää itsenäisyyteni ja päätösvallan omissa käsissäni - hyvää makua (ja niitä sääntöjä!) toki noudattaen.

~~~

Minun ei alun perin ollut tarkoitus tunkea lapiotani tähän kasaan, mutta niin se vain mieli muuttui. Tulipahan tässä samalla ajateltua perusteellisemmin blogin pitämisen tarkoitusta. Eli sinänsä ihan hyvä juttu.

Jos tämä kohu(kirja)bloggaaminen on jollekin jostain syystä jäänyt vielä epäselväksi, niin Morren blogista löytyy juttua aiheeseen liittyen plus lukuisasti linkkejä.

Valitsin Morren linkitysuhrikseni nimenomaan hänen linkkilistansa takia (kirjoitus on toki myös hyvä, sille nyökyttelen ja hymistelen!). Olen näet sen verran laiska, etten jaksa rakentaa pyörää uudelleen. Nettikin pätkii taas.



27 kommenttia:

  1. Haha, Elegia, aivan nappivalinta tuo postauksen kuva!! :D Hyvä juttu muutenkin.

    Ja ihan asian laidasta; mukavaa kun olet tuohon sivupalkkiin laittanut tietoa tulevista kirjoista. Ja oi, siellähän komeilee Meyer! Odotan, onko yhtä hyvä kuin se vastikään suomennettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Annika! Ajattelin, että tuo kuva jatkaa hyvin Nyt-liitteen jutussa olleen kuvan linjaa ;D

      Ajattelin yrittää ylläpitää jonkinlaista tulossa-listausta tuossa sivupalkissa, saas nähdä miten onnistuu. Aina aiemmin olen siitä luopunut, kun on ollut muka niin työlästä :D

      Meyer on nyt luettu ja juttua tulossa tänään :)

      Poista
  2. Sanonpa vain että 'perkele!' tuosta kauppahallijutusta - jotain aivan uskomatonta!

    Minustakin nuo säännöt luonnoksessa ovat niin itsestäänselvät jokaiselle ajattelevalle aikuiselle, että kiinnostaa kovasti kuinka monessa blogissa tulee mikään muuttumaan. Ja siltikin ne ovat vain 'ohjeistus' eli ei niitäkään ole pakko noudattaa jos ei mieli tee, ja se on mielestäni ok niin kauan kun ei lakia ala rikkomaan.

    Onneksi olen vasta nuori bloggari, eli tämä oli kohdallani vasta itkuvirsien ja kirjabloggaamisen vaarojen sekä vallankäytön eka rundi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, oli pakko linkittää se kauppahallijuttu tähän, koska mielestäni se kuvastaa hyvin vallitsevaa (asenne)ilmapiiriä Suomessa.

      Tässä blogisääntöjutussakin olen näkevinäni huomattavaa halua survoa bloggaajat lokeroon ja alistaa tiettyjen sääntöjen alle, jottei rönsyilyä tapahtuisi.

      Omaperäisyys halutaan kitkeä tarkoin ohjein ja saada lammaslauma toimimaan halutulla tavalla. Oletuksena tuntuu olevan, että sekä bloggaaja että blogin lukijat ovat lähtökohtaisesti idiootteja.

      Minä toimin lain puitteissa ja osaa itsekin kirjoittaa ja ilmaista selkeästi mahdolliset kytkökseni (esim. ne a-kappaleet). Ei se nyt mitään rakettitiedettä ole. :D

      Poista
  3. Mainiosti kirjoitettu Elegia:)

    VastaaPoista
  4. Hähää siellä Nyt-liitteessä höpistiin siitä että blogien tarkoitusta pitäisi selventää. En tiedä mikä yli-ihminen olen kun tarkoitus on ollut minulle aina selvä. Todnäk olen pikemminkin idiootti joka ei ymmärrä oikeasta kritiikistä mitään vaan lukee harrastajien blogeja. Joissa kuulemma luetaan vain samaa tusinakirjallisuutta 24/7. Ollaan niiiiin huolissaan kirjallisuuden tilasta vaikka blogien suosio ei tarkoita muuta kuin että lukeminen kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. !oi kuinka tykkään tästä kommentista!

      Poista
    2. Dee, luin monta kertaa sen Nytin jutun, mutta kalkkeutuneet aivoni eivät ilmeisesti tajunneet sen sisältöä :D

      Blogien tarkoitusta siis pitää selventää? Ööööh, ihmeellinen höpinä tosiaan. Minullekin on ihan selvää, miksi blogeja pidetään. En tietenkään voi tietää, miksi KAIKKIA blogeja pidetään, mutta joo... Jos nyt pitää kirjablogia, niin varmaan se johtuu siitä, että haluaa kirjoittaa lukemistaan kirjoista? Vai onko tässä taas joku salaliitto taustalla :DD

      Sannabanana, mäkin tykkään Deen kommentista :))

      Poista
  5. Enpäs ole lukenut koko artikkelia, enkä aiokaan, utelias kun olen niin kurkkasin tuota kuvaa, kun meillä nyt sattuu olemaan terrieeri-papparainen, ihana koiravanhus.
    Luin juttusi ja silmään pisti, että ehkäpä haluat lukea dystopiaa...niinkö...no lue syksyllä julkaistava Karen Thompson Walkerin Ihmeiden aika...minä ainakin luen.
    Tämmöistä somea tällä kertaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirat ovat ihania, niin kuin kaikenlaiset eläimet <3

      En tiedä haluanko lukea dystopiaa, mutta nyt on vähän pakko (koska otan riskin ja rakastun ehkä kirjaan) ;)

      Poista
  6. Omassa blogissa saa kirjoittaa mitä haluaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, kunhan ei kiihota kansaa ;))

      Poista
  7. Ihana postaus :). Ihan niin kuin omasta kynästä. Nämä kirjabloggaajien parjaajat voisivat vaikka käyttää sen ajan lukemiseen ;).

    Pitää vissiin lopettaa lukeminen. Luen aika paljon ei-uutuuksia ja tulen pahasti jälkijunassa verrattuna muihin blogeihin. Ja tällä hetkellä luen vasta toista saamaani arvostelukappaletta - olen sentään blogannut jo vuodesta 2006! Aika "köyhäkin" oma blogini tuntuu olevan, en osaa analysoida. Toisaalta en halua, koska sitten spoilaan herkästi lukemaani - ja sitä en halua tehdä. Onneksi bloggaaminen on harrastus ja täällä saa jokainen kukka kukkia. Vai saako sittenkään?
    (ei, tarkemmin ajateltuna: en taida lopettaa lukemista :) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos. Ymmärrän, että tämä ilmiö kiinnostaa, mutta aiheesta on väännetty jo niin kauan, että itse toivoisin jotain uutta tähän keskusteluun. :)

      Ollaankin muuten aloitettu bloggaaminen samana vuonna! Olet yksi ensimmäisiä kirjablogeja (Kuuttaren ohella), jotka muistan ja jotka ovat vielä hengissä. :)

      Kukat saavat kukkia, sanokoot muut mitä tahansa! Monet kirjablogia pitävät ovat ihan tavallisia lukijoita, joille suurin osa kirjoista kai kirjoitetaankin?! Kukin saa esittää mielipiteensä ja mietteensä lukemistaan kirjoista: sitä sanotaan mielipiteen- ja sananvapaudeksi. Minusta on rikkaus, että kukin käsittelee kirjoja omalla tyylillään, itselle sopivalla :)

      Joten eiköhän jatketa!

      Poista
    2. Puhut asiaa :). Jatkakaamme siis samalla linjalla ja kirjoitetaan juuri siitä, mikä on meille rakasta eli lukemisesta ja kirjoista.

      Poista
  8. Amen (vaikken kirkkoon kuulukaan ;) )
    En ymmärrä, miksi bloggaajiin on nyt isketty joka suunnalta (nythän muokataan myös niitä blogisääntöjä koskien mainostamista) ja lehdet saavat edelleen mellastaa miten lystäävät? Itse ainakin lehdissä oleviin juttuihin luotan ihan täysillä, enkä muista, että mainoksiahan ne heidän suosittelunsa ovat, toimittajille tarjotaan matkoja, tapahtumalippuja, tuotteita sun muuta varmasti kymmenkertaisesti bloggareihin nähden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattuipa muuten sopivasti - minulla onkin juuri Turkkiin liittyvä kirja kesken! :)

      Minusta on hyvä, että etenkin piilomainonnasta keskustellaan ja pyritään avoimmuuteen. Mutta mutta... minusta tämä koko kohu on jo muuttunut naurettavaksi uhkakuvien maalailuksi, joista en enää edes saa tolkkua.

      Rinnan kulkevat (kirja)blogien eettisyys (vievät meitin työt ja lukevat "väärin" ja pilaavat koko kirjallisuuskentän) ja pelko (piilo)mainonnasta. Ilmeisesti, jos siis jotain tajuan. Miksi on tartuttu juuri blogeihin? Koska niitä kirjoittavat tavikset ja olisi kiva päästä ohjeistamaan!

      ~~~

      Emme ole enää ihmisiä. Meistä on yhtäkkiä tullut käveleviä mainostajia. Teemme sitä jatkuvasti sekä tiedostamatta että tiedostaen. Jokainen teko ja sana pitäisi ajatella mainonnan näkökulmasta.

      Saan sisareltani kirjan lahjaksi. Haa, mainontaa?! Hän antaa minulle kirjan, jonka on ehkä lukenut ja haluaa minunkin sen lukevan. Hän siis valjastaa minut mainosmieheksi, sillä minä saatan kirjoittaa siitä blogiini.

      Missä kulkee raja mielipiteen ja mainonnan välillä? Sellaista ei nähtävästi enää ole, koska lopulta kaikenlainen "oleminen" on kytköksissä mainontaan. Jos sen sellaisena siis haluaa nähdä.

      Meidän kirjastossa on useita esillepanopöytyiä, joihin (kirjastonhoitajat?) ovat valinneet kirjoja eri teemojen mukaan. Sehän on tavallaan piilomainontaa tai ainakin yritystä vaikuttaa siihen, mitä kirjoja lainataan. Myös kirjakaupat vaikuttavat myyntiin tuotesijoittelulla jne.


      Poista
  9. Hyvä kirjoitus Elegia! Tuli mieleen, että vaihdoit kreivin aikaan blogisi vanhan nimen joku aika sitten, mitenköhän sekin olisi tässä blogeja koskevassa keskustelusumassa tulkittu ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, touché :DD

      Saisihan tuosta vieläkin halutessaan myrskyn aikaiseksi, sillä osoitehan on edelleen sama. Sitä en jaksanut vaihtaa, koska se olisi vaatinut liikaa vaivaa :D

      En jaksa selittää nimen taustoja erikseen. Jos siitä nousee kohu, sitten täytynee kaivautua ulos poterosta ;)

      Poista
    2. Toivottavasti kukaan ei nyt tippaa Hesariin tai Seiskaan, sillä tämän on yhteiskunnallisesti äärettömän kriittinen juttu ja todistaa kaikkien kirjabloggareiden salatut kytkökset bisnesmaailmaan. Sinäkään et todennäköisesti asu edes missään Lontoon lieppeillä, vaan Jerseyn veroparatiisissa, jossa pröystäilet kustantajien ja kirjailijoiden maksamista lahjuksista kertyneellä omaisuudella.

      Poista
    3. Hys hys, ei saa paljastaa! Täällähän mie makoilen Jerseyn saarella imeskellen pillillä (kustantamoiden tarjoamaa) margaritaa palmun alla ja lueskelen ilmaiseksi saamiani uutuuksia :DD

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.