Brexit jakoi kansan kahtia

Pohdin brexitiä ainoastaan Ison-Britannian ja itseni näkökulmasta, en Suomen tai muiden EU-maiden.

Päätin eilen, että kirjoitan mietteitäni Brexitistä, vaikka alan olla jo melko väsynyt aiheeseen. Kyllä, nyt jo vaikka äänestyksen tulos saatiin laskettua vasta varhain perjantaiaamuna.

Mutta ennen äänestystä seurasi massiivinen kampanjointi, jossa ei mielikuvitusta säästelty - varsinkaan Brexit-leirissä. Eroa äänestäville luvattiin ummet ja lammet ja niihin moni haksahti. Nämä lupaukset on toki ammuttu jo alas yksi kerrallaan. Ei kai hei nyt kukaan oikeesti luullut, että puhutaan totta, come on. Brexit-leiri kusi silmään kunnon lastin ja väänsi tortut kaupan päälle.



Mutta sitä saivat mitä tilasivat. Moni brexitit tehnyt tosin jo katuu ääntänsä, koska en mä niinq oikeesti uskonut, et me erottais. Se oli vaan protestiääni, saax äänestää uudelleen. Well well, lumipallo on jo lähtenyt vyörymään.

Mahdollisia talousvaikutuksia

Puntahan jo plörähtikin. Saas nähdä, miten sen käy ja kuka tänne jatkossa haluaa sijoittaa.
On myös mahdollista, että työmarkkinat lamaantuu, jos maahanmuuttajat heitetään pellolle (sitähän ei  ole tapahtumassa, mutta mahdollisen Brexitin myötä kenties joskus). Täällä jää monet rempat tekemättä, sapuskat myymättä, bussit ajamatta jne. Briteissä työttömyysaste ei ole kovin suuri ja maahanmuuttajat tekevät paljon niitä töitä, joita brittejä ei kiinnosta tehdä. Ja maksavat niitä veroja. Silti Brexitiä kampanjoitiin muun muassa sillä, että maahanmuuttajat (EU-maista tulleiden työttömyysprosentti on todella pieni) romuttavat julkisen terveudenhuollon (NHS:n) jne. NHS on kussut jo pitkään ja ihan muista syistä.

Eli rajat halutaan kiinni, koska luullaan ettei sitten tarvitse muka ottaa pakolaisia (itse asiassa jo nyt britit saavat pitkälti päättää, kuinka paljon niitä otetaan eli Eu:ssa oleminen tai siitä eroaminen ei asiaa muuta) ja kaikenlainen maahanmuutto on henkilöity "ei-tuottavaan" pakolaisuuteen, joka kuormittaa taloutta. Tätä on käytetty todella törkeästi hyväksi Brexit-kampanjoinnissa. Kukaan ei myöskään näytä muistavan, että brittejäkin asuu ympäri maailmaa. Ja moni leave-äänestäjä äänesti samalla itseltään EU-tuet mäkeen.

Entä Brexitiä tukeneet poliitikot? Kukaan ei halua ottaa vastuuta, kenelläkään ei näytä olevan mitään suunnitelmia, miten tästä eteenpäin (how surprising). Kovasti kampanjoitiin, mutta mitään konkreettista suunnitelmaa ei tietenkään ollut eikä ole.


Poliittinen itsari

Pääministeri David Cameron lupasi taannoisissa parlamenttivaaleissa lyhytnäköisesti ääniä kalastellessaan, että kansanäänestys EU:ssa pysymisestä tai siitä eroamisesta järjestetään, jos hän tulee valituksi. Iso moka, gardinaalivirhe, idioottimainen tapa kalastaa. Poliittinen itsemurha.

Nyt Cameron eroaa, koska mitäpä muuta hän voi tehdä ammuttuaan itseään jalkaan. Joidenkin mielestä Cameronin tulisi jäädä korjaamaan aiheuttamansa sotku, mutta minä en ole samaa mieltä. Ihan voisivat nämä brexit-edustajat itse panna lupauksensa täytäntöön ja ottaa ohjat käsiin voittonsa päätteeksi. Ai niin, mutta kädet on tyhjät ja lupaukset vedetty  pöntöstä. Nyt on hampaittomissa suissa vain sormet. Oho.

Täytyy kuitenkin muistaa, että mitään ei periaatteessa ole vielä tapahtunut. Brittilä ei ole eronnut EU:sta, sillä kansanäänestys oli suuntaa-antava. Tarvitaan vielä parlamentin päätös asiasta.

Ajatuksiani kansalaisuudesta

Minulle on riittänyt, että saan täällä äänestää kunnallis/paikallisvaaleissa. En ole jaksanut edes hakea kansalaisuutta (maassa-asumisvuosien perusteella sen kaiketi saisin), koska en ainakaan toistaiseksi koe tarvetta kaksoiskansalaisuuteen enkä ole aikeissa luopua suomen kansalaisuudesta.

Minusta toisen kansalaisuuden hakeminen on iso asia ja suhtaudun siihen sellaisena. Ei kiinnosta "haalia" kansalaisuuksia hetken mielijohteesta. Viihdyn täällä ja olen oppinut rakastamaan tätä maata enkä halua muuttaa, mutta ei EU-äänestyksen tulos ole silti minulle mikään syy hakea kansalaisuutta.

Minulle on oikeastaan melko sama minkä maan kansalainen olen. Toistaiseksi Suomen passi avaa ovia parhaiten eri maihin. Ja maailmalla minä viihdyn. Että ehkä jossain vaiheessa on muutto ajankohtainen - ei tosin Suomeen.

En ole huolissani omasta tilanteestani, mutta toki olen surullinen Brittilän puolesta. Skotlanti haluaa uuden kansanäänestyksen itsenäisyydestään. Tulos olisi varmasti toisenlainen tällä kertaa. Tämä koko maa on hajoamassa.

Mutta life goes on. Mielestäni ulkosuomalaisena olemisen eräs edellytys on, että sietää epävarmuutta. Muuten ei kannata edes lähteä.

~~~

On tässä viime aikoina muuten tullut ajateltua melko paljon kansallista identiteettiä ja kulttuureja, monikulttuurisuutta. Luulen, että saatan jossain vaiheessa kirjoittaa niistäkin mietteitäni.