Maaginen loikkaustarina

Hwang Sok-Yong: Princess Bari
(alkuper. 2007)
Periscope, 2015
Koreasta englannistanut Sora Kim-Russell
S. 240
Kirjaa ei ole ainakaan toistaiseksi käännetty suomeksi

Ei kannata kauhistua kirjan nimeä, vaikka prinsessahommat olisivat omalta kohdalta taakse jäänyttä elämää - jos sellaisia fantasioita siis koskaan olikaan. Tämä ei ole mikään vaaleanpunainen söpöstelykirja, jossa suurin ongelma on herne patjan alla.

Kirjan kertojan nimi on Bari. Hän ei ole mikään prinsessa, vaikka on saanut nimensä korealaisen legendan prinsessan mukaan. Kirjassa sekoittuvat kiehtovalla tavalla sekä lihallinen kertoja-Barimme että legendan prinsessa-Bari.

Bari on sisarkatraasta seitsemäs ja valtava pettymys vanhemmilleen, sillä kovasti on toivottu poikaa. Bari hylätäänkin heti syntymänsä jälkeen, mutta perheen koira pelastaa hänet.

Välihuomio: Kirjassa viitataan toisinaan ihmiseen se-pronominilla kuten suomen kielessäkin usein tehdään. Sen sijaan englannin kielessä käytetään elollisista (eläimistäkin) yleensä hän-pronomonia (eli he tai she). En usko, että tämän kirjan kohdalla on kyseessä halveksuva se-pronominin käyttäminen, vaan ainoastaan kulttuuriero.

"Little Mother, maybe it's time we gave it a name," Grandmother said.
"Name her 'Sorry' or 'Letdown', because that's how I feel. Sorry and let down."

Barista tulee läheinen etenkin isoäitinsä (ja koiran) kanssa: heitä yhdistää muun muassa intuitiivinen herkkyys sekä kyky kommunikoida eläinten ja kuolleiden henkien kanssa.

Barin Perhe asuu pohjoiskorealaisessa kaupungissa nimeltä Chongjin. Seesteinen elämä muuttuu, kun nälänhätä alkaa ravistella maata. Perheellä on suhteita, joiden ansiosta he pärjäävät ihan kohtuullisesti, kunnes se (perhe) lopulta hajoaa/hajotetaan Barin ollessa 12-vuotias.

Princess Bari on maagisella realismilla höystetty loikkaustarina. Olen lukenut useita Pohjois-koreasta loikanneiden tarinoita ja tämän voi laskea samaan kerhoon sillä erotuksella, että kyseessä on fiktio ja lähestymistapa satumainen (ei ole ehkä kuvaava sana, mutta en nyt keksi muuta), vaikka mikään satuhan tämä ei ole, ja kirja on selkeästi suunnattu aikuisille. Samoin kirjasta voi tunnistaa tiettyjä suuria tapahtumia, joita on mediassakin reposteltu paljon. Palaan niihin myöhemmin alkaessani nillityksen.

Princess Bari on alussa (noin sivulle sata) kiehtovaa luettavaa. Kiehtovuus säilyy vielä Kiinassakin, kun raja on ylitetty. Mutta kun pakomatka jatkuu Lontooseen, kirjan tainaomainen tunnelma murtuu. Se muuttuu likaiseksi ja lihalliseksi, jotenkin tavanomaiseksi. Muutama uusi henkilöhahmo onnistuu pitämään kirjan kiinnostavuutta yllä, mutta  nämä henkilöt lopulta sivuutetaan muiden tapahtumien myötä.

Mukaan saadaan lopulta vedettyä jopa 9/11, mikä on minulle suuri turn off. Tapaus on jo yli kymmenen vuotta vanha (ei tosin ollut kirjailijan kirjoittaessa tätä kirjaa eli periaatteessa saatan nillittää turhaan) ja silti sitä pitää vielä jauhaa ja puida ihan kuin ei muualla olisi koskaan tapahtunut kauheuksia. En vain jaksa ja minusta se ei edes sopinut tähän kirjaan. Tai no, sopihan se kun laittoi sopimaan eli kuten valveutunut lukija voi päätellä, saadaan tähän loikkaustarinaan sotkettua vielä terrorismikin - ja muslimit.

Ettekä ikinä arvaa: myös vähemmän repostelua enää herättävä "Lontoon pommituskin" on saatu mahtumaan mukaan romaaniin. En ehdota, ettei näistä saisi kirjoittaa (tässä niitä tosin vain raapaistaan pinnalta), mutta itse olen jotenkin lopen kyllästynyt kaikenlaiseen terrorismikuvaukseen sitä paitsi tämä kirja ei tarjoile sen saralla mitään uutta eikä oikeastaan yhtään mitään muutakaan.

Yhteenveto: Motkotuksesta huolimatta Princess Bari jää ehdottomasti plussan puolelle. Pidin etenkin kirjan alkupuolesta ja kyllähän tuon ihan helposti luki loppuunkin asti eli ei tullut mieleenikään jättää lukemista kesken.

Hwang Sok-Yongilta on englannistettu muitakin romaaneja ja jos sellaiseen jossakin törmään (kirjastostamme ei saa), niin varmasti nappaan matkaani (en siis varasta, vaan ostan). Minulle tämä Princess Bari oli ns. random-ostos eli kirja tarttui silmääni puodissa ja aikani sitä hiplattuani, päätin ostaa sen. Ei kaduta.

Suosittelen Princess Baria eri kulttuureista ja tietynlaisesta hengellisestä (en tällä tarkoita uskontohenkisyyttä) maagisesta realismista kiinnostuneille. Romaani on melko juonivetoinen ja muutenkin helppolukuinen.

Erityismaininta kirjan upeasta ja kuvaavasta kannesta (by James Nunn): siinä esiintyy kolme tässä kirjassa tärkeää kaupunkia alkaen ylimmäisestä Chongjinistä päätyen Kiinan (en muista kaupungin nimeä, sori) kautta alimmaiseen Lontooseen.

Kirjailija Hwang Sok-Yongista voi lukea enemmän Wikipediasta.

Princess Barilla nousen jälleen Kurjen siiville. Tämä on jo viides haasteeseen lukemani kirja, ja tällä kertaa edustettuna on Etelä-Korea (kirjailijan kansallisuuden mukaan).