Bloomsbury, 2005
Japanista englanniksi kääntänyt Ralph McCarthy
S. 180
Olen syönyt (vegaanista) misokeittoa (ihan hyvää). Päällimmäiseksi mieleeni jäi keitossa muun rojun keskuudessa lojuva kokonainen sieni, joka näytti ihan silmämunalta.
Tokiolainen Kenji on "yöelämäopas" kotikaupungissaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hän järjestää asiakkailleen eli turisteille ns. seksikierroksia Tokion lukuisiin erotiikkaklubeihin. Nuo palveluiltaan monenkirjavat klubit tulevatkin lukijalle tutuksi, mutta mikään pornokirja tämä ei ole.
Amerikkalainen ylipainoinen turisti palkkaa Kenjin oppaakseen uudenvuoden tienoilla. Hyvin pian Kenji alkaa pitää Frankia omituisena, jopa pelottavana. Frankin kummallinen, ajoittain uhkaavakin käytös saa Kenjissä aikaan väristyksiä: voisiko Frank jopa olla murhanhimoinen?
In the Miso Soup on varsinainen Tokio Noir (ripaus huumoria kyllä löytyy), jonka tumma tunnelma vain tihenee loppua kohden. Tämä on hieman häiritsevä lukukokemus, koska tietyssä mielessä aloin sympata Frankia. Vaikka ei pitäisi. Mutta Frank on hukassa itseltäänkin, hän on hukassa kaikelta. Hän vain ajelehtii aivot sotkettuna päivästä toiseen. Kenjin ja Frankin välille muodostuukin omalaatuinen suhde, jota on ja ei ole vaikea käsittää.
Häiritsevintä tässä romaanissa onkin kenties juuri oma suhtautumiseni, joka yllättää itsenikin. Ryu Murakami saa sen aikaan näennäisen simppelillä tekstillään ja dialogeillaan. Ja jollain taialla, joka jähmettää lukijan hieman samaan tapaan kuin Kenjinkin. En tiedä, en osaa selittää. Tai sitten olen itsekin murhanhimoinen. Ehkä jopa psykopaatti. Täytynee lukea tämä jossain vaiheessa uudelleen.
Palatkaamme takaisin misokeittoon ja romaaniin nimeen In the Miso Soup. Vaikka kirjan nimi avautuu lukijalle, en itse oikein saa sen symboliikasta otetta. Tai no, se jää mielestäni keinotekoiseksi. Tai ehkä nimi kuvastaakin sitä, että Frank on saavuttanut erään unelmansa.Ehkä jopa jonkinlaisen rauhan?
"But now I'm in the miso soup myself, just like those bits of vegetable. I'm floating around in this giant bowl of it, and that's good enough for me."
Kirjasta on blogannut myös Hyönteisdokumentti.
Minua alkoi nyt erityisesti kiinnostaa Ryu Murakamilta teos Piercing.
~~~
Oli kiva bongailla Miso Soupista tuttuja mestoja. Alla muutama kuva vanhalta Tokion reissultani.
Vau mitä kuvia! Ja nyt kiinnostuin tästä toisestakin Murakamista.
VastaaPoistaKiitos, Tokio (ja koko Japani) on mielenkiintoinen kohde sekä matkustaa livesti että lukien. :)
PoistaTämä tosiaan on häiritsevä lukukokemus ja Frank on omalla tavallaan sympaattinen (ja ne henkilöt Siinä Kohtauksessa taas eivät mutta silti...) mutta häiritsevyys onkin minulla kirjassa arvostettava ominaisuus...
VastaaPoistaTäytyy myöntää että se miso-symboliikka on päässyt pääosin unohtumaan, mieleen on jäänyt enemmän jutut yöelämän kirjosta (ja Nike-tavaratalosta). Ja tietysti Kenjin ja Frankin omalaatuinen suhde.
Minullekin häiritsevyys on nimeomaan arvostettava ominaisuus kirjassa. Se hämmentää mukavasti omaa päätä ja ajatuksia. :)
PoistaMinua huvitti se Nike. Myös siksi, että jenkit (raju yleistys) itse ovat kovin merkkifriikkejä :D Tosin Frank nyt oli mitä oli.
Kauhea matkakuume yltyy vain sun kuvista!
VastaaPoistaJa kirjakin kiinnostaa kovasti!
Sinullahan lienee vielä tuoreessa muistissa oma reissusi kys. maahan. Arvaa kutittiko minun matkajalkaa kuviasi katsellessa. :P Noh, jos nyt ensi alkuun sinne Suomeen!
PoistaKiinnostaa tämä sekä Piercing ja Japanin yhteiskunta. Saa nähdä tuleeko käydyksi siellä.
VastaaPoistaKannattaa käydä, jos tulee mahdollisuus! Ja kukapa ei silloin kävisikään. :) Minulla on kokemuksia vain Tokiosta, mutta toivottavasti joskus pääsen muuallekin Japaniin. :)
PoistaHuh mitä värejä! Upean näköistä! :)
VastaaPoistaKiitokset, Tokio on komea kaupunki! :)
Poista