maanantai 5. elokuuta 2019

Vastahakoiset tumpelot patikoimassa

Luin kesäkuussa Jane Harperin Kuivan kauden ja pidin siitä sen verran, että hankin kirjailijan toisen Aaron Falk -kirjan, Force of Naturen (ei ole ainakaan vielä suomennettu). Otin kirjan lukuun patikkareissun jälkeen lähinnä siksi, että kirjassakin patikoidaan. Se sopi siis hyvin mielentilaani.

Kirjan nimen, Force of Nature, voi ymmärtää monella tavalla. Ei pelkästään luonnonmahtiin liittyvänä, vaan myös ihmisluontoon: molempia esiintyy tässä romaanissa. Luonto on arvaamaton ja oikukas, mutta kyllä siellä voi pärjätä. Edellyttäen että on edes alkeelliset kartanlukutaidot ja osaa käyttää kompassia.



Vakavarainen yritys järjestää virkistysmatkan valitsemilleen työntekijöille. Tavoitteena on lisätä muun muassa yhteishenkeä ja kannustaa tiimityöskentelyyn. Virkistymatka suuntautuu kuvitteelliselle Giralangin alueelle, jossa on tarkoitus patikoida muutama päivä.

Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään sukupuolen perusteella. Jotenkin aataminaikaista jakaa ryhmä miehiin ja naisiin, jos kerran tavoite on rohkaista tiimityöskentelyyn. Kaipa siellä työpaikalla miehet ja naiset toimivat keskenään, joten en ihan ymmärrä erottelua.

Tai no, ehkä miehet haluttiin lakaista omaan ryhmäänsä koska miehillä ei mitään ongelmia esiinny patikoidessa. Osaavat lukea karttaa ja käyttää kompassia ja kulkevat reitin suunnilleen aikataulussa. No added drama, koska eiväthän miehet.

Mutta voi noita naisia, melkoisia tumpeloita ovat ja jatkuvasti tukkanuottasilla milloin mistäkin ja kenenkin kanssa. Kartanlukukin sujuu vähän niin ja näin saati että kompassia osattaisiin käyttää. Yksi on saanut jonkin sortin pikakurssin ennen reissua ja siten ottanut hoitaakseen tien näyttämisen. Tässä vaiheessa on todettava, että ei mikään kunnollinen matkanjärjestäjä lähetä tuollaisia amatöörejä (tai ketään muutakaan) keskenään patikoimaan moneksi päiväksi. Kyllä matkanjärjestäjän pitäisi ainakin valvoa, että retkue päätyy joka ilta määrätylle leirille.

Ja niinhän siinä käy, että patikalle lähtee viisi naista mutta vain neljä palaa. Mihin on yksi toveri kadonnut? Ja miten asia liittyy Aaron Falkiin? Sen voitte lukea itse kirjasta.

Kerronta kulkee koukuttavasti kahdessa tasossa: toisessa kuvataan naisten patikointia, toisessa ollaan nykyajassa etsimässä ”viidettä” naista. Aaron Falk on edelleen vakaa eikä ole onnistunut kehittämään alkoholiongelmaa tai muita kliseitä.

Force on Nature on tietyllä tapaa tasapaksu ja maltillisesti ennalta arvaamaton – vähän niin kuin edeltäjänsä Kuiva kausikin. Raakuutta ei juuri esiinny, sopii siis herkille lukijoille. Otaksuisin, että jos pidit Kuivasta kaudesta ja sen tyylistä, pidät tästäkin.

Mielipide selkokielellä: ihan hyvä kirja, pidän maltillisesta temposta, jos aihe kuitenkin kiinnostaa ja kiinnostihan se. Miinusta tulee tumpeloista naisista: miten onkin saatu noin kädettömiä leidejä kirja täyteen.


Kirjan tiedot:

Jane Harper: Force of Nature
Little Brown 2018 (Australiassa julkaistu 2017)
s. 380

8 kommenttia:

  1. Kiva kun sinä luit jo tämänkin! Oli kiinnostavaa lukea mitä pidit tästä. Miinusta kyllä tulee tumpeloista naisista ja onnettomasta matkanjärjestäjästä. Aika hölmö idea tuossa retkessä kaikin puolin - ja se jako miehiin ja naisiin... Mutta kiva kuulla, että tarina on muuten koukuttava. Koska pidin Kuivasta kaudesta, pidän siis ehkä tästäkin?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamalaa, miten kauan vastaaminen kesti mutta tosiaan parempi myöhään kuin ei ollenkaan!

      Tuollainen virkistysreissu voisi olla ihan hauska, mutta melkoista vaatia että työntekijät uhraavat monta päivää firman "leikkeihin" ja vieläpä lähes kaikki vastentahtoisesti.

      Luulisin tosiaan, että kun pidit siitä Kuivasta kaudesta niin tämäkin varmaan uppoaa sinuun. :)

      Poista
  2. Kuivan kauden klikkasin jossain vaiheessa Storytelin kirjahyllyyn, mutta vielä en ole siihen tarttunut. Tämäkin vaikuttaa kiinnostavalta, mutta pitää ensin lukea Kuiva kausi ja katsoa, miten se uppoaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kannattaa se Kuiva kausi lukea ensin. Se taustoittaa kuitenkin melko lailla Aaron Falkin menneisyyttä ja luonnetta. Tässä kirjassa nuo naispatikoijat saavat melko lailla tilaa ja Aaron ja tutkijaparinsa ovat enempi taustalla.

      Poista
  3. Kiva kuulla hyvä esittely kirjasta. Aaron Falk on niin hyvä, ei tarvitse kehitellä ongelmia mihinkään suuntaan. Aion siis lukea tämän kirjan suomennoksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain luin, että tästä kirjasta olisi tulossa suomennos ensi keväänä. Voi olla, että muistan väärin ajankohdan mutta suomennos on kyllä tulossa ensi vuoden aikana. :)

      Poista
  4. Minäkin varmaan odottelen suomennosta. Tämä kuulostaa ihan hyvältä, vaikken kyllä patikkahenkinen olekaan. :) Poliisien kliseisiin ongelmiin olen sen verran kyllästynyt, että on jo plussaa kirjalle jos rikoksia selvittelee joku ihan "normaalia" arkea elävä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, Aaron ei ryypiskele saati vedä kamaa tai muuten sekoile, vaikka onhan hänelläkin menneisyydessään omat kipukohtansa. Minustakin on kiva, kun ei vaihteeksi tarvitse jännitellä ratkeaako sankari ryyppäämään (minulla Harry Hole -sarja kesken ja siinä saa asiaa jännittää ihan tarpeeksi, haha). :D

      Poista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin (paitsi mahdollisiin epäasiattomuuksiin en välttämättä jaksa), vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.