sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Verta ja kyyneleitä Dallasissa


Charlaine Harris: Living Dead in Dallas
(Suomennos Verenjanoa Dallasissa)


Sookie Stackhouse -kirjan toisessa osassa matkataan Dallasiin, kuten kirjan nimikin antaa ymmärtää.

Edellisen kirjan tapahtumista on aikaa muutama kuukausi ja Sookien ja Billien suhde on vakiintunut. Siis mitä nyt voi vakiintua parissa kuukaudessa. Intohimoa puolin ja toisin on olemassa edelleen, mikä ei varmaan ole ihme niin lyhyen ajan jälkeen.

Mutta joo, siihen juoneen: Sookie joutuu tappavan hyökkäyksen uhriksi. Vampyyrit pelastavat hänet ja hän jää kiitollisuudenvelkaan.

Lienee selvää, että vamppien niin halutessa hänen tulee tehdä heille töitä. Ja tämä uusi toimeksianto johdattaakin hänet Dallasiin Billin kanssa.

Jos nyt joku asia kummastuttaa, niin Sookien isoäidin kuoleman vähäinen vaikutus Sookieen. Tai sitten sitä ei vain osata tuoda esille, kun tokihan Sookiella on parempaakin tekemistä kuin miettiä kuollutta isoäitiään: esim. mitä sitä panisi päällensä clubille, onko tarpeeksi kaunis jne.

Ja totta kai pari kyyneltä vierähtää, kun Sookie näkee itsensä hissinpelistä ja havaitsee näyttävänsä kaamealta (vaikka oikeasti hän on kaunis ja tisstikit on isot!).

Eihän siinä mitään, jos olisi normi ilta takana, mutta miten joku voi itkeä naamatauluaan hississä sen jälkeen, kun on melkein kuollut?!

Tämä itkukohtaus siis tapahtui monien järistyttävien tapahtumien jälkeen. Jotenkon tuota itkua ei sillä lailla enää jaksa, kun sitä tapahtuu koko ajan.

Ja kaikesta tästä huolimatta minulla on nyt kolmas Sookie-kirja kesken: Club Dead. Kuten jo tuossa edellisessa postauksessa mainitsin (vai mainitsinko? Anyway, en jaksa tarkistaa), tässä on jotain samaa kuin Eppu Nuotion Pii Marin –kirjoissa. En pidä päähenkilöstä, mutta silti koko sarja on pakko lukea.

Näitä kirjoa ei muuten missään tapauksessa kannata lukea suomeksi. Englanti näissä kirjoissa on helppoa ja simppeliä, joten kannattaa lukea alkuperäiskielellä.

AdLibriksestä
näyttäisi löytyvän suuri osa sarjan kirjoista, joita on yhdeksän ja kymmenes tulossa.

Huom: Tämä arvio on kirjoitettu viime yönä kännissä, mutta olen edelleen samaa mieltä kirjasta, vaikkei teksti nyt ihan johdonmukaista olekaan. Mutta minäpä en olekaan kriitikko, vaan tavallinen lukija.

4 kommenttia:

  1. Tuntuu tosiaan siltä, että sä olet näistä kirjoista aika pitkälle samaa mieltä kuin mä siitä tv-sarjasta, joten ilmeisesti sarja noudattaa kirjoja aika hyvin.
    Millainenkos Eric on niissä kirjoissa vai onko sitä niissä? Tai Lafayette?

    VastaaPoista
  2. Joo, vähän huvitti, kun Sookie toteaa heti Dead Until Darkin alkuun "Minulla on vahvat sääret ja muodokas povi ja vyötärö kuin ampiaisella...", mutta kaikkihan ne oli pakko lukea ja vielä englanniksi. Eric on niin hot, sarjassa ja kirjoissa. :) Uusin Dead in the Family oli vähän pettymys, vaikka loppua kohti paranikin vähän. Mutta onneksi jatkoa seuraa...

    VastaaPoista
  3. Tiina: Eric on kuvattu komeana ja seksikkäänä blondimiehenä. Se on aika keskeinen henkilö näissä kirjoissa. Se tuli mukaan muistaakseni jo ekan kirjan aikana.

    Lafayette kuoli tämän kirjan alussa. Se ei ole ollut mitenkään keskeinen henkilö. Mutta se mitä siitä kerrottiin, niin se on ns. friikki ja homo. Sen hahmoon ei sen kummemmin päässyt sisälle, koska se ei tosiaan ole ollut mitenkään tärkeä näissä kirjoissa.

    Eija: Sain juuri vasta luettua tuon Club Deadin eli minulla on vielä monta osaa jäljellä :D Talkkarista en ole tätä sarjaa katsellut enkä usko, että aion katsoakaan. Minusta tuntuu, että nämä kirjat riittää minulle ;)

    VastaaPoista
  4. Talkkari on yhtä kuin telkkari :D

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.