perjantai 17. heinäkuuta 2009

Tuntematon

Karin Alvtegen: Tuntematon



En ole jaksanut päivittää tässä välissä kaikkia lukemiani kirjoja, mutta yritän ottaa nyt kiinni.

Olen lukenut Alvtegenilta yhden kirjan aiemmin, Petos. Petos oli ihan ok, mutta en muista siitä enää paljonkaan. Ilmeisesti se kuitenkin oli jollakin tapaa vaikuttava, sillä Alvtegenin nimi jäi mieleeni.

Tuntemattomassa käydään läpi Sibyllan elämää. Sibyllä on lähtöisin yläluokkaisesta perheestä. Kuitenkin hän päätyy laitapuolen kulkijaksi ja pummiksi. Sibyllalla ei ole kotia eikä (periaatteessa) tuloja, vaan hän elää kadulla nukkuen milloin missäkin.

Sibyllan tuntematon elämä kuitenkin muuttuu, kun hänet etsintäkuulutetaan murhasta. Sibylla on tosiaan ollut murhapaikan kupeessa, mutta ei ole tehnyt murhaa. Puhdistaakseen maineensa ja saadakseen jatkaa tuntematonta elämäänsä hänen on löydettävä oikea syyllinen.

Sibylla törmää sattumalta teini-ikäiseen poikaan, joka haluaa auttaa Sibyllaa. Kirjassa paljastuu hiljalleen se syy, joka johti Sibyllan eristäytymiseen suvustaan.

Tuntematon on mielenkiintoinen kirja, jonka halusi lukea nopeasti. Uskottava? Sitä se ei ollut, mutta pitääkö dekkarin ollakaan? Kaiken kaikkiaan Tuntematon oli hyvin viihdyttävä kirja ja ainakin minua se houkutteli lukemaan muitakin Alvtegenin kirjoja.

Jos tätä Alvtegenin kirjaa pitäisi verrata johonkin, niin kenties Minette Waltersin kirjat olisivat lähin vertailukohta.

Lue kirjan takakansi täältä.

5 kommenttia:

  1. Tämä on ainoa Alvtegeniltä lukemani kirja ja oli kyllä hyvin kirjoitettu ja mielenkiintoisesti rakennettu tarina. Saisko myös Nonoon?

    VastaaPoista
  2. Mielenkiintoinen tuo tekemäsi kysymys, pitääkö dekkarin olla uskottava?

    Aika iso osa ei sitä ole, ja se lie yksi niistä syistä, jotka kiinnittävät dekkareita viihdegenreen.

    Siksipä kai poliisit sanovat: "on melkoista harhaluuloa, että rikolliset olisivat älykkäitä. Suurin osa on täysiä toopeja".

    Joten mikäpä muu siinä auttaa kuin satuilu.

    VastaaPoista
  3. Tuima, laita vaan Nonoon :) Jos vertaan tätä Petokseen (josta en tosin paljon enää muista), niin kyllä tämä parempi oli. Minulle on muuten tulossa postitse Alvtegenin joku muukin kirja (oliskohan Varjo jos en ihan väärin muista).

    Hannah, minustakaan dekkarin ei tarvitse olla uskottava. Uskottavuusasiaa mietin siksi, koska monien kirjojen yhteydessä usein pohditaan sitä, onko se uskottava vai ei. Siis myös dekkareiden kohdalla.

    Aloin sitten itse miettiä, kuinka suuri merkitys sillä on minulle itselleni onko jokin kirja uskottava vai ei. Olen tullut siihen tulokseen, että sillä ei oikeastaan ole väliä (jos siis kyse on kuitenkin viihdekirjallisuudesta eikä mistään historian- tai faktateoksista): Tärkeämpää todellisen uskottavuuden sijaan mielestäni on se, että kirja on uskottvasti kirjoitettu.

    VastaaPoista
  4. Tuo Elegian "uskottavasti kirjoitettu" on minusta hyvä määritelmä. Kirjahan voi olla miten epäuskottavaa tahansa, mutta juuri sen teoksen maailmassa sen mitä tapahtuu pitää olla uskottavaa.

    VastaaPoista
  5. Julaksitu nyt myös Nonossa. Kiitos taas!

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.