keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Viidakkokaupungin henkimaailmassa



Jeff Long: Tilinteon hetki

Tämän piti olla seikkailukirja, vähän samaan tyyliin kuin Indiana Jones. Ja olihan tässä seikkailua joskin Indiana Jonesiin en tätä vertaisi. Siinä missä Indiana Jones (elokuvana ainakin) on hyvä, tämä on suoranaista kuraa.

Kirjoitustyyli on ajoittain sekava ja pompahteleva. Siihen kyllä tottuu aika nopeasti samoin kuin kirjailijan tarpeeseen selitellä joka asiaa.

Kirjan päähenkilönä on naisjournalisti, Molly Drake, joka matkustaa Kambodzaan aikeenaan etsiä Vietnamin sodassa kadonneiden amerikkalaissotilaiden jäännöksiä ja vääntääkseen sitten siitä kohujutun Times-lehteen.

Asiat eivät kuitenkaan suju ihan suunnitellulla tavalla ja Molly häädetään pois kaivauksilta hänen tehtyään joukkohautalöydön. Leiriltä häädetään muutama muukin amerikkalaissotilaiden jäännöksistä kiinnostunut mies, joihin Molly oli tutustunut.

Sattuman – vai oliko se sattuma? – kautta he saavat kuitenkin vihjeen amerikkalaissotilaiden (jäänteiden) olinpaikasta. He kokoavat ryhmän ja lähtevät syvälle viidakkoon tutkimaan asiaa.

Ja plaa plaa… Juoni on ajoittain aika epäuskottava eivätkä Longin selitykset muuta asiaa. Ajoittain kirjan perimmäisessä juonessa oli vaikea pysyä mukana, sillä siihen liittyi paljon henkimaailman asioita, joita Long ei mielestäni selityksistään huolimatta osannut tuoda esille. Tai sitten olen vain tyhmä.

Anyway, parasta kirjassa oli oikeastaan luontokuvaukset, vaikkei niistäkään pahemmin jäänyt mitään mieleen. Noin muuten kirja oli varsin löperöä luettavaa ja henkilöhahmot kliseisiä.

Kyllähän tämän ennemmin luki kuin selkäänsä otti, mutta toiste en lukisi vaikka puukolla uhattaisiin.

Ps. Kannattaa klikata kuva isommaksi - kansi on paras kohta tässä kirjassa.

4 kommenttia:

  1. Olet väärässä genressä. Kirja ei ole jännityskirja, vaan klassinen kummitustarina.

    VastaaPoista
  2. Kirjan kyllä sanottiin olevan sellainen Indiana Jones -tyyppinen seikkailutarina.

    Genrellä ei sinänsä ole väliä. Ihan sama mitä on, en pitänyt.

    VastaaPoista
  3. Enhän minä tarkoittanut, että pitää täytyisi - kirjan rakenne vain avautuu paremmin, kun muistaa, että se on kummitustarina.

    VastaaPoista
  4. Mette, minusta se oli harvinaisen huono jopa kummitustarinaksi.

    VastaaPoista

Kiitos paljon kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin, vaikka joskus vastaaminen voi vähän kestää.