Lukuvuosikatsaus 2023

On jo perinteeksi muodostuneen lukuvuosikatsauksen aika. Perinne alkoi 2014. Alla linkit (lähinnä itselleni tiedoksi) edellisten vuosien katsauksiin. Pikasilmäys paljastaa järisyttävän havainnon: luin ennen paljon enemmän suomeksi, nykyään sietämättömän vähän.

lukuvuosikatsaus 2014
lukuvuosikatsaus 2015
lukuvuosikatsaus 2016
lukuvuosikatsaus 2017
lukuvuosikatsaus 2018
lukuvuosikatsaus 2019
lukuvuosikatsaus 2020
lukuvuosikatsaus 2021
lukuvuosikatsaus 2022

Luin yhteensä 47 kirjaa, joista

7 suomeksi,
40 englanniksi.

Määrä se vain vähenee. Viime vuonna luin 52 kirjaa ja jo silloin päivittelin, miten lukumäärä on lähtenyt laskuun. Varsinainen romahdus tapahtui vuonna 2020, jolloin luin 60 kirjaa. Sitä aiempina vuosina on lukumäärä ollut yleensä yli 70, parhaimmillaan 84.

Otaksun, että “huippuvuosien” lukuihin saattaa vaikuttaa nostavasti se, että olen lukenut sarjakuviakin. Tänä vuonna luin vain kaksi. Muutenkin lukemieni kirjojen sivumäärä taitaa olla suurempi eli erityisen lyhyitä (muutamaa alle 200-svuista lukuun ottamatta) teoksia ei juuri luetuissa ole.

Toisaalta olen kyllä lukenut ihan ajallisestikin vähemmän kuin monina muina vuosina. En laske lukuaikaani, koska se ei kiinnosta. Tiedostanpahan vain itse, että olen puuhaillut lukemisen kustannuksella aika paljon muuta. Mutta sellaista se joskus on, en siitä viitsi pillastua.

Sukupuolijakauma

Naiset: 27
Miehet: 20

En valitse kirjoja luettavaksi sukupuolen perusteella, koska se (sukupuoli) ei ole minulle valintaperuste tai itsessään intressi lukea jotain. Tilastoa pidän, koska lue perustelut vuoden 2019 lukuvuosikatsauksesta.

 

Maajakauma

Kirjoja luin kuudestatoista (16) eri maasta. Olen ihan tyytyväinen lukuun.

Uusia maailmanvalloituksia haalin vain kaksi: Ukrainan ja Haitin. Melko maltillisesti etenee tämä valloitus. Harkitsen tekeväni jonkinlaisen listan eri maihin sopivista kirjoista, jolloin valloittamiseen tulisi jonkinlaista suunnitelmallisuutta.

Maalistaus ja kirjailijat

BELGIA

1. Amélie Nothomb

ESPANJA

1. Juan Gómez-Jurado

ETELÄ-KOREA

1. Cho Nam-joo

GHANA

1. Peace Adzo Medie

HAITI

1. Edwidge Danticat (myös yhdysvaltain kansalainen)

IRLANTI

1. Sinéad O’Connor

JAPANI

1. Seishi Yokomizo
2. Makoto Shinkai
3. Akimitsu Takagi
4. Keigo Higashino
5. Yasunari Kawabata
6. Riku Onda
7. Emi Yagi

KANADA

1. Margaret Atwood
2. Pamela Anderson (myös yhdysvaltain kansalainen)

KIINA

1. Cixin Liu
2. Qiu Xiaolong (loikkasi Usaan ja kirjoittaa englanniksi)

NIGERIA

1. Aiwanose Odafen

RUOTSI

1. Marianne Fredriksson 

SUOMI

1. Susanna Hast
2. Emmi Nieminen
3. Anni Saastamoinen
4. Antti Rönkä
5. Arttu Tuominen 

UK

1. M.J. Ford
2. Bryan Talbot
3. Claire Fuller
4. John Marsh
5. Martin Wainwright
6. Lola Jaye
7. Susan Allott
8. Andrea Levy
9. Jane Harper
10. Ore Agbaje-Williams

UKRAINA

1 Jevhenija Kuznjetsova

USA

1. Philip K. Dick
2. Demi Moore
3. James Dickey
4. Andy Weir
5. Tiffany D. Jackson
6. Danya Kukafka
7. Avni Doshi
8. Jon Krakauer
9. Carine McCandless

VENÄJÄ

1. Konstantin Kisin (nykyään myös UK:n kansalainen)

Uutuudet eli 2023 julkaistut

Uutuuksia luin vain 6.

Uutuuksien lukeminen romahti muuttaessani tänne böndelle. Kirjaston valikoima ja yleisesti kirjatarjonta (ellei tilaa niitä: olen laiska tilaamaan) supistui aika voimakkaasti, joten se vaikuttaa myös lukemistoon.

Minulla on pitkä lista uutuuksia, jotka haluan lukea, mutta luen ne sitten ilmeisesti ensi vuonna. Täytyy tietysti metsästää ne jostain eli tehdä vihdoin se päiväreissu Carlisleen kirjaostoksille. Lisäksi osa kirjoista näyttää päätyvän kirjastoonkin vihdoin. Täällä uutuuksia saa odotella kirjastoon joskus puolikin vuotta tai enemmän ja iso osa ei sinne koskaan päädy.

Mutta mikäpäs tässä odotellessa – joutaa ne kirjat lukea myöhemminkin eikä ole toistaiseksi ollut lukemisista pulaa.

Mainiota vuoden viimeistä päivää - see you on the other side!

Helmet-lukuhaaste 2024

Osallistuin tänä vuonna Helmet-lukuhaasteeseen enkä tälläkään kertaa saanut sitä luettua kokonaan. Onneksi en ole suorittaja, niin pysyi haaste hauskana alusta loppuun.

Tällä kertaa lukematta jäi peräti 14 kohtaa. Osaan minulla oli kirjat katsottuna, mutta ei tullut sopivaa fiilistä lukea niitä. Väkisin vastoin mieltäni en lue, koska en koe sellaisen olevan edes haasteellista – ainoastaan kaikenlaiset lukuhalut tappavaa. Kirjoille on oikeat aikansa ja hyvänkin kirjan voi pilata lukemalla sen väärään aikaan.

Olin ajatellut jättää ensi vuonna Helmet-lukuhaasteen välistä, mutta en jätäkään. Päädyin siihen tulokseen, että tämä lukuhaaste inspiroi etsimään erilaista luettavaa, vaikka päätyyli olisikin lukea kirjoja ja survoa niitä kohtiin, joihin ne sopivat.

Kuitenkin, esimerkiksi Kysykää Mialta olisi todennäköisesti jäänyt ilman Helmet-lukuhaasteetta lukematta ja se olisi sääli!

Alla vuoden 2024 haastekohdat (Helmet-lukuhaasteen tästä). Päivitän listaan kirjat sitä mukaa, kun saan niitä sopiviin kohtiin luettua.

 

1. Kirjan nimessä on erisnimi - Sunjeev Sahota: China Room

2. Kirjassa tehdään taikoja - Cheon Myeong-kwan: Whale

3. Booker- tai Pulitzer-palkinnon voittanut kirja - Paul Lynch: Prophet Song

4. Kirjassa on presidentti - Kaoru Takamura: Lady Joker

5. Kirjailijan nimikirjaimia ei esiinny omassa nimessäsi - Yaa Gyasi: Transcendent Kingdom

6. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1920-luvulle - Abir Mukherjee: A Necessary Evil

7. Kirjassa rakastutaan - Tess Gerritsen: Playing with Fire

8. Kirjan nimessä on perheenjäsen - Douglas Stuart: Shuggie Bain

9. Kirjassa joku karkaa - Zijin Chen: Bad Kids

10. Kymmenes kirja, jonka luet tänä vuonna - Claire Keegan: Small Things Like These

11. Kirjan kannessa tai nimessä on yksi neljästä elementistä (ilma, vesi, maa tai tuli) - Thora Hjörleifsdóttir: Magma

12. Lastenrunokirja

13. Kirjan tapahtumapaikka on suljettu tai rajattu - Jenni Fagan: Hex

14. Kirjassa harrastetaan - Tiina Laitila Kälvemark: H2O

15. Kirja, jolla on vähintään kolme tekijää - Jihyun Park&Seh-lynn Chai: The Hard Road Out

16. Kirjassa on valokuvia - Anna Nolan: Lakeland Larks, Laughter and Lunacies

17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo - Yu Hua: Xu Sanguanin elämä ja verikaupat

18. Kirjan kannessa tai nimessä on koru

19. Suomi mainittu (Kirjassa on mainittu Suomi) - Jo Spain: The Last to Disappear

20. Kirjan on julkaissut pieni kustantamo

21. Kirjasta on tehty TV-sarja

22. Kirjaa on suositellut kirjailija - Katie Kitamura: Intimacies

23. Suomalainen dekkari tai salapoliisi- tai jännityskirja - Antti Tuomainen: Kaivos

24. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääkaupunkiin - Jane Fallon: First Idea Ever

25. Kirjassa vietetään juhlapyhää (esimerkiksi joulu tai juhannus) - Guy Delisle: Jerusalem

26. Kirjan nimessä on sana kirja

27. Kirja kertoo jälleenrakentamisesta - Deon Meyer: Fever

28. Kirjailija on Välimeren maasta - D.A. Mishani: The Man Who Wanted to Know

29. Kirjassa valehdellaan - Adrian McKinty: The Chain

30. Kirja, jossa ei ole nimettyjä tai numeroituja lukuja - Emmanuel Carrère: Viikset

31. Kirjassa on vammainen henkilö - Patricia Lockwood: No One Is Talking About This

32. Kirja on kirjoitettu alun perin kielellä, jolla on korkeintaan 10 miljoonaa puhujaa - Satu Vasantola: Kun isä osti Merenkurkun

33. Kirjassa muutetaan maalle

34. Kirjan nimessä on käsky tai kehotus - Qiu Xiaolong: Don't Cry, Tai Lake

35. Kirjassa vietetään aikaa luonnossa - Lucy Clarke: The Hike

36. Kirjan on kirjoittanut maahanmuuttaja - Femi Kayode: Gaslight

37. Kirja, joka herättää voimakkaita tunteita - Ukamaka Olisakwe: Ogadinma - Or Everything Will Be All Right

38. Kirjan kannessa tai nimessä on käsi tai kädet - Chirsty Lefteri: Songbirds

39. Kirjassa on bi- tai panseksuaalinen henkilö

40. Kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma - Maja Lunde: Unelma Puusta

41. Kirjassa syntyy lapsi - Lee Geum-yi: Can't I Go Instead

42. Kirjan nimessä on alaotsikko - Bruno Vincent: Spare Us! A Harrody

43. Kirjalla ei ole päähenkilöä - Heli Laaksonen: The Nature of Finnish Nature

44. Tietokirja, jonka on kirjoittanut nainen - Kieran Yates: All the Houses I've Ever Lived In

45. Kirjassa pelataan - Bruno Vincent: Five Get Beach Body Ready

46. Kirjan kannen pääväri on musta tai kirjan nimessä on sana musta - E.O. Chirovici: Bad Blood

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka on kääntänyt sama kääntäjä - Seishū Hase: The Boy and the Dog ja Michiko Aoyama: What You Are Looking for Is in the Library

49. Kirja on julkaistu vuonna 2024 - Arttu Tuominen: Lavastaja

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

24. luukku: Irtokynnet kimaltavat

Se on jouluaatto ja viimeinen päivä tätä ”joulu”kalenteria ja aiheena on Gift.

Kiitokset teille, jotka olette lukeneet/kommentoineet ja siten ilahduttaneet minua enemmän kuin arvaattekaan tämän kalenterin vääntämisessä. Oli hauska mutta työläähkö projekti.

Täällä on riehunut jo ties monetta päivää helvetinmoinen mysrky, jonka takia kaikenlainen ulkoilu on ollut haastavaa eikä ylhäälle ole ollut mitään asiaa. Tänäänkin vielä mysrkyää, mutta ilmeisesti viimeistä päivää – toivon.

Lähdin niin aikaisin ulkoiluttamaan itseäni, etten ehtinyt edes kalenteria avata. Mutta kas tässä lahja teille lukijoille runon muodossa.

 

Oli synkkä ja myrskyinen yö…

Paitsi että aamuhan se nyt on
(tai ei ole enää, mutta oli useita tunteja sitten)
Liikkuminen on hankalaa
ei siksi ettei olisi raajoja
vaan siksi että myrsky runtelee ruhoa

Vie villatkin lampaiden päältä

Irtokynnet irtoavat
tuuli vie
kimaltavat nyt taivaalla
kuin kesäöiset tähdenlennot

(Teko)ripset räpsähtävät
vinoon, poskelle
vaan minä hymyilen
Kohta se on täällä
- kesä!

Oikein hyvää joulua ja kiitos kun olette!

Näkymä eiliseltä, mutta tänään näyttää samalta.

 

 *Otsikkoon liittyen

23. luukku: Krokotiilin kyyneleet

Onpas kornia kun juuri edellisessä postauksessa kerroin viettäväni aikaa mielelläni yksin. Ja nyt sitten on kalenterin aiheena Together.

Tässä epäjoulusatu, jossa henkilöt keskustelevat yhdessä.

 

Henkilö riuhtaisee puodin oven auki. 

-Terve tupaan!
- No terve terve, kuis panee?
- Nyt on tarvetta krokotiilin kyyneleille. Vieläkö sinulla on niitä myynnissä? Appiukon hautajaiset on sunnuntaina eikä itketä yhtää.
- No tokkiinsa on. 500 euroa on litrahinta.
- Ohhoh, on hinta pompsahtanut sitten viime hautajaisten kun ei itkettänyt!
- Nooh, se on erityisherkän piiloalbiinokrokotiilin kyyneleet kyseessä. Että laatukamaa. Vaan aika pihisti se nykyään kyynelehtii.
- Kuis silleen? Eikö se ollut aika masentunut kuitenkin?
- Oli ja on edelleen. Kotiinkin kuulemma kaipaa, kun on niin karut olot täällä.
- Missä sitten mättää? Miksei se tuota kunnolla kyyneliä?
- On kuulemma niin turta jo. Sanoo, ettei jaksa.
- Tjaah, olisko aika päästää se eläkkeelle sitten?
- Saappaat aattelin siitä tehä. Ja jos jää ylimääräistä, niin laukun.
- No mikäpäs siinä. Paas pari desiä niitä kyyneleitä. Pitää vääntää kunnon itkut, ettei kukaan epäile etten pitänyt appiukosta.

22. luukku: Antakaa mun olla*

 

Oi että, kohta se on täällä – nimittäin joulukalenterin loppu! Aiheena on tänään Makes me feel merry.

En ole juhlaihminen, en juhli edes omia synttäreitäni. Lapsena synttärit tietty olivat tärkeitä ja niistä tuli iloisa ja juhlallinen olo, mutta myöhemmin en niistäkään enää piitannut enkä piittaa edelleenkään.

Yleensä juhliin liittyy – tai ainakin liitetään – seurallisuus sun muuta rasittavaa. Se voi olla syy, miksei minua juhlat innosta. En ole erityisen seurallinen ihminen enkä varsinkaan jaksa suuria ihmismassoja. Pieni intiimi juhla voisi tulla kyseeseen. Sellainen, jossa on paikalla vain ihmisiä, joista oikeasti pidän ja jotka pitävät minusta plus tunnemme toisemme todella hyvin.

Isoissa juhlallisuuksissa on tietysti se hyöty, että voi kadota paikalta pikimmiten kenenkään huomaamatta. Tai olla peräti kokonaan menemättä.

Täten, mikään ei oikein saa minua juhlatuulelle eikä se minua haittaa (huvittavaa kyllä, se tuntuu haittaavan muita). En kaipaa sellaista fiilistä. Tykkään ilostua pienistä asioista tai olla ilostumatta, jos en jaksa.

Järisyttävä paljastus: En ole ikinä tuntenut itseäni niin yksinäiseksi kuin ihmismassojen keskellä tai vaikka sukujuhlissa tmv. Sen sijaan en ikinä koe itseäni yksinäiseksi ollessani yksin.

Niin että annetaanpa myös ei-juhlaihmisten kukkia ja nauttia yksinolosta, jos ja kun se kerran on mitä he itse haluavat. Ei tuputeta omia seurallisuusvaatimuksia toisille. En minäkään arvostele ihmisten seurantarvetta. Olen kiitollinen, että minulla on silti muutamia aitoja ystäviä, jotka hyväksyvät minut (ja minä heidät) sellaisena kuin olen.

*Postauksen otsikko liittyy Betsy Byarsin nuortenromaaniin nimeltä Antakaa mun olla (The Cartoonist). Luin kirjan ollessani arviolta 7-10-vuotias. Muistan kirjasta lähinnä vain ullakon ja sen, että kirjan henkilöllä oli ihottumaa, jota hän raapi. Tässä kohden en tosin ole varma muistikuvieni oikeellisuudesta. Voisi olla kiinnostavaa lukea tuo kirja uudelleen näin aikuisena ja yrittää pohtia, miksi se silloin joskus kolahti.

Kyseinen kirja oli minulla mukana partioleirillä ja muistan, kun eräs toveri naureskeli minulle – hänestä kirjan nimi oli hassu ja hän hoki minulle ”Antakaa mun olla”. Muistan hämmentyneen oloni, koska en ymmärtänyt mitä hauskaa kirjan nimessä oli.

Mahtaako kukaan muistaa kys. kirjaa? Se on julkaistu Suomeksi 1980. Goodreadsissa voi lukea enemmän. 

(Linnakuva tekoälyn kanssa yhteistyössä)

21. luukku: Haasteraami

Olen nyt useamman kerran valitellut, kun on niin tylsät aiheet ihan itse valitsemassani kuva päivässä -kortissa, jota olen toteuttanut joulukalenterina miten sattuu ilman kuviakin. Tai kai (en jaksa tarkistaa) sentään kaikissa postauksissani on jotain kuvia ollut, koska yleensä aina on.

Alkoi kuitenkin ärsyttää oma vinkumiseni, koska hittoako siinä vingut – tee itse parempi!

Ja niin tein. Tai tuskin se parempi on, mutta siinä on jotain vihreää kyllä, kuten tämän epäjoulukalenterin aiheena on tänään eli Something green.

Kas tässä!

 

Tästä nappaa mukaansa ken tahtoo eli ei kukaan! Haasteen voi toteuttaa minä kuukautena tahansa ja tyyli on vapaa. Voi olla kuva, ajatus, mielipide tai mitä vain per päivä.

Ehkä teen tämän itse ensi vuoden joulukuussa, jos tekee mieli toteuttaa joulukalenteri, mitä epäilen suuresti.

20. luukku: Pelastusrengas

Mitäs hauskaa joulukalenterin luukusta tänään kääriytyy, kun aiheena on Wrapping?

[Spoiler alert: ei mitään]

Tylsä aihe tai kenties olen itse tylsä ja mielikuvitusköyhä, kun en keksi mitään. Toki voisin kuvata esim. lahjapaperia (erittäin omaperäistä). Sitä varten pitäisi tosin mennä kauppaan, koska himassa ei ole paitsi sanomalehti jota tietysti voi myös käyttää kääreenä lahjoille, joita ei ole olemassa.

Tai sitten karkkipaperikääreet sun muut kääreet. En jaksa, liian tylsää ja ilmeistä

Peittokin on tavallaan kääre. Iho on ihmisruhon kääre.

Ja pilvet ovat taivaan kääreitä. Sellaisia kääreitä on tänään taivas täynnä – tosin ovat reikäisiä ja vuotavat kuin seulat.

Ankean luukun päätteeksi heitän teille pelastusrenkaan. Siihen voi itsensä kääriä (tai survoa), jos meinaa hukkua ajatusten tonavaan tai kolera-altaaseen tai minne nyt kullakin on tapana itsensä hukata.

 

 

Pelastusrenkaan voi käydä noukkimassa Helsingin Munkkiniemestä. En tosin ole varma onko se siellä enää: marraskuun neljäntenätoista päivänä vuonna 2007 se vielä oli.