Pocket Books 2008
(first published 2007)
S. 356
Tämä kirja on Hirsi Alin tarina hänen lapsuudestaan neljässä eri valtiossa ja myöhemmin turvapaikan hakijana ja poliittisena vaikuttajana Hollannissa.
Kirjan ensimmäinen osa kertoo Hirsi Alin lapsuudesta Somaliassa. Lapsuus siellä jää melko lykyeksi, sillä perhe joutuu lopulta pakenemaan sisällissodan myllerryksiä. Uutta elämää kokeillaan Saudi-Arabiassa, Keniassa ja Etiopiassa.
Hirsi alin perhe uskoo luonnollisesti Islamiin ja lapset kasvatetaan muslimeiksi. Hirsi Ali jumaloi isäänsä, joka loistaa kirjassa eniten poissaolollaan. Turhautunut ja pelokas äiti pieksää Hirsi Alia milloin mistäkin syystä.
Ympärileikkaus järjestetään isältä salaa: Hirsi Alin isä vastusti sitä, mitä länsimaalainen voisi pitää melko "edistyksellisenä". Silvonta toteutettiin isän sanaa vastaan, mikä sinänsä on varsin uskaliasta, kun mies on kuitenkin se, joka päättää. Hirsi Alin isä ei kuitenkaan koskaan hakannut perhettään, vaikka periaatteessa olisi siihen ollut "oikeutettu".
Infidel on varsin poikkeava muistelma-elämäkerta siinä mielessä, että Hirsi Ali ei tyydy pelkkään tapahtumien kuvaamiseen ja pohtimiseen. Kirjan eräänä keskeisenä teemana voisi pitää Hirsi Alin elämän kuvaamisen lisäksi hänen sisäistä taisteluaan Islamin uskoon liittyen. Sisäinen taistelu johtaa uskon hylkäämiseen ja haluun auttaa muita alistettuja naisia.
Kirjaa on arvosteltu mm. siitä, että se on puolueellinen ja kärjistävä. Itse en kokenut kirjaa mitenkään uskonnonvastaisena, vaan pikemminkin itsensä ja mahdollisen uskon etsimisenä.
Hirsi Ali kuvailee ajatuksiaan ja tuntemuksiaan liittyen Islamiin ja etenkin sen oppeihin ja sääntöihin liittyen naisiin. Hän perustelee ja analysoi ajatuksiaan - minulle tuli jopa mieleeni, että hänellä oli tarve perustella Islamista luopuminen ennen kaikkea itselleen.
Islam on uskonnon lisäksi elämäntapa, johon kasvatetaan lapsesta lähtien. Kaikki opittu pitää tavallaan oppia näkemään uudelleen, koko ajatusmaailman perusta murtuu. Uskonnosta irtautuminen ei siten ole mikään nopea ja kevyt prosessi vakaalle muslimille.
Muslimien keskuudessa on toki eroja niin kuin kaikki tietävät: puhutaan äärimuslimeista ja sitten muista. "Muut" pitänevät sisällään mahtavan kirjon ääripäiden väliltä.
Vaikka Hirsi Alin isä ei esim. kannattanut ympärileikkausta, hän kuitenkin halusi pakkonaittaa tyttärensä. Hirsillä kävi siinä mielessä tuuri, että hän oli jo länsimaisesta näkökulmasta katsottuna täysi-ikäinen eikä esimerkiksi 12-vuotias niin kuin jotkut pakkoavioliittoon vihityt lapset.
Infidel tosiaan herättelee ajattelemaan. Jälleen kerran mietin (Hirsi Alin kanssa), miksi juuri Islam on niin "vaiettu" uskonto. Siitä ei saisi puhua tai kirjoittaa muuta kuin positiivisessa valossa. Kaikenlainen kritiikki ja vitsailu koetaan maailmanluokan loukkauksena (kuka muistaa Muhammadin pilakuvakohun?) ja kuitenkin he itse harjoittavat tuota samaa toisten uskontojen kohdalla.
Kirjan perusteella myös hollantilaiset poliitikot tuolloin hyssyttelevät aihetta - se on niin räjähdysherkkä, että pitää tarkoin asetella sanansa ja silti olisi parempi jättää sanomatta. Islam on kuin joku ihmeellinen globaali, kuuma peruna, johon kukaan ei saa kajota. Ja jos kajoaa, niin seuraukset voivat olla kuolettavat, kuten kirjasta käy ilmi.
Hirsi Ali myöntää, että politiikassa hän selkeästi valitsi olevansa "yhden asian mies", keskittyvänsä siis musliminaisten auttamiseen Hollannissa ja tietoisuuden levittämiseen heille. Hirsi Alin ajatuksiin suhtauduttiin nihkeästi jopa musliminaisten keskuudessa, mikä kuvastaa hyvin sitä pelkoa ja alistuneisuutta, johon heidät on kasvatettu.
Nähtävästi keskityin tässä arviossani kovasti Islamiin, mutta kyllähän jo kirjan nimi (suom. vääräuskoinen) antaa ymmärtää, että tässä on kyseessä vahvasti uskontoon liittyvä elämäkerta ja muistelmateos.
Suomeksi tämä kirja on käännetty nimellä Pakomatkalla. Mietin miksei nimeä käännetty suoraan tai edes liitetty sitä jotenkin uskontoon niin kuin alkuperäinen nimi? Hyssyttelykö on kyseessä vai mikä? Kirjassa toki ollaan pakomatkalla, mutta kyllä tämän kirjan keskeisin matka tehdään uskossa.
Tämä kirja on ehdottomasti paras ja syvällisin elämäkerta, jonka olen aiheeseen liittyen lukenut. En voi liikaa painottaa sitä, miten hyvin Hirsi Ali analysoi asioita ja etenkin tuntemuksiaan.
Hän ei todellakaan saarnaa, vaan perustelee eikä hänen kansaan tarvitse edes olla samaa mieltä. Siitä ei ole kyse. Itse tosin näin asiat monissa kohdin samoin kuin hän. Tämä on kirja, joka haastaa lukijan ajattelemaan ja pohtimaan asioita itsekin.
Pikainen googletus osoitti, että tästä kirjasta on aiemmin muun muassa kirjoittanut Katri (La petite lectrice).
~~~
Kartutan tällä kirjalla Afrikan tähti -haastetta.
