Totally British!

Kuvan olen lainannut Kirjava Kammari -blogista.

Törmäsin blogikierroksellani (kiitos toisten blogien linkkilistat!) mielenkiintoiseen kirjablogiin, jossa en aiemmin muista käyneeni. Kyseessä on blogi nimeltään Kirjava Kammari - kannattaa tutustua!

Kirjavan Kammarin Karoliina ja luonut meidän kirjahullujen iloksi mielenkiintoisen haasteen: Totally British. En kopioi haasteen ohjeita tänne, koska ne selviävät parhaiten lukemalla alkuperäinen postaus.

Haasteen nimi, Totally British, kertookin aika paljon haasteesta. Haasteessa on useita alakategorioita. Niistä voi valita yhden tai useamman, joihin osallistuu.

Itse aion valita useamman, mutta pidän oikeuden vielä laajentaa listaani. Näin alkuvaiheessa esittelen ainoastaan ne kirjat, jotka minulla jo on. Itseni tuntien kirjat lisääntyvät kuin itsekseen seikkaillessani kirjakaupoissa ja Amazonissa.

Minun alustavat alakategoriani:

Modern Men Writers

Kazuo Ishiguro: The Remains of the Day
Jeffrey Archer: Cat O' Nine Tales

Modern Women Writers

Sarah Waters: The Night Watch

Detective Novels

Peter James: Dead Tomorrow
Peter James: Dead man's Footsteps

Gothic Fiction

Jane Austen and Seth Grahame-Smith: Pride and Prejudice and Zombies (voisiko tämä kuulua myös kategoriaan Silver Fork Novels?)

Peter James: Twilight (otaksun tämän olevan jotain kauhun ja jännityksen välimaastosta)

Modern Thrillers

Belinda Bauer: Blacklands

Stiff Upper LiP

Kate Morton: The Forgotten Garden

Éirinn go Brách!

Frank McCourt: Seistemännen portaan enkeli

Omaa kirjahyllyäni tutkiskellessani mietin, että ns. selviytymistarinat eivät oikein sovellu mihinkään näistä alakategorioista. Nämä kirjathan ovat todella yleisiä Briteissä.

Näistä kirjoista olen lukenut ainoastaan tuon Daddy's Prisonerin.

En lupaa, että saan näitä kaikkia luettua ja lista voi muutenkin muuttua kirjahyllyn sisällön lisääntyessä. Lisäksi minulla on vino pino muita kirjoja, jotka odottavat lukemista, mutta eivät liity tähän haasteeseen.

Luettuani kirjan ja kirjoitettuani siitä jotain blogiini, lisään tänne linkin ja päivämäärän, jolloin lopetin kirjan lukemisen.

Samoin voin lisätä kirjoja tänne, jos/kun kotiini ilmaantuu muita haasteeseen sopivia. Näin edistymistä on helppo seurata yhdestä paikasta.

Jos olen laittanut kirjoja epäsopivaan kategoriaan tai ne eivät muuten sovi haasteeseen, saa huomauttaa!

Loppuun vielä lista kirjoista, jotka jo olen tänä vuonna lukenut, ja jotka sopisivat tähän haasteeseen (suluissa alakategoria). Kirjan nimeä klikkaamalla pääset siitä kirjoittamaani arvioon.


Kazuo Ishiguro: Never Let me Go (Modern Men Writers)
Maeve Binchy: Talo Dublinissa (Éirinn go Brách!)
Saseem Ali: Belonging (Multicultural Britain)
Ros Wynne-Jones: Something is going to fall like rain (Modern Women Writers)
Peter James: Dead Simple (Detective Novels)
Chimamanda Ngozi Adichie: Purple Hibiskus (Commonwealth)
Peter James: Looking Good Dead (Detective Novels)
André Brink: Hiekkalinna (Commonwealth)
Peter James: Not Dead Enough (Detective Novels)
Neil Gaiman: Neverwhere (Maybe British, never English)
Chinua Achebe: Things Wall Apart (Commonwealth)

Ilmoitusluontoisia ilosanomia

Minulla on tällä hetkellä parikin kirjaa kesken, joten siksi tänne ei ole ilmaantunut päivityksiä. Kirjahaastekin on vielä kesken ja jatkan sitä pian.

Olen ollut "flown" vallassa eli keskittynyt nyt viime aikoina enemmän tekemiseen kuin lukemiseen. Kerron siitä hieman tämän postauksen lopussa.

Sitä ennen haluan kuitenkin kiittää Leena Lumea: hänen yllätysarvonnassaan voittamani kirjat saapuivat lauantaina (tänne jaetaan posti lauantaisinkin). Molemmat valitsemani kirjat vaikuttavat todella mielenkiintoisilta ja tuskin maltan odottaa, että pääsen niihin käsiksi!

Kiitos vielä, Leena! Kannattaa siis osallistua arvontoihin - joku aina voittaa ja se voit olla ensi kerralla sinä.

Kokeile vaikkapa heti onneasi Susu Petalin mystisessä arvonnassa. Pidä kiirettä, sillä osallistumisaika päättyy 17.6.

Muutama sananen vielä "flowstani". Oikeastaan parhaan kuvan siitä saat, jos käyt kurkkaamassa Naamakirjassa Elegia Art sivuani: pääset sinne suoraan tästä. Jos tykkäät sivusta, paina like!

Tätä ilosanomaa saa levittää, jos katsoo sen olevan sen arvoinen!

Kirja kuin taideteos

Alexandr Orlov: A Simples Life – My Life & Times

Törmäsin tähän kirjaan jossain kirjakaupassa about puolisen vuotta sitten. Ihastuin heti kirjan visuaalisuuteen sitä selaillessa, mutta vasta nyt tartuin siihen kunnolla ja luin sen.


Onpas harvinaisen suloinen kirja. Kertojana on Alexandr Orlov, jolta ei itserakkautta puutu, mutta se pukee häntä ja tekee hänestä hauskan.

Orlov kertoo sukunsa tarinan aina siitä lähtien, kun hänen esi-isänsä asuivat Afrikassa Kalaharin aavikolla. Miten sieltä päädyttiin Venäjälle, selviää kirjasta.

Tarina on hauska ja täynnä lempeää huumoria. Kirjan kuvistus on aivan uskomattoman satumainen ja taiten tehty. Varsinainen hyvän mielen kirja ja silmätkin saavat ruokaa.

Miten sai alkunsa Meerkatien vertailu (Compare The Meerkat)? Se selviää kirjasta. Nettisivuilla voi sitten itse käydä mm. vertaamassa meerkatteja.

Sivuista saa enemmän irti, jos on lukenut kirjan. Itse ihastuin kirjan lisäksi noihin nettisivuihin.



Kirjan pohjalta on tehty mainos. Olen nähnyt muutamia niistä telkkarista. Enemmän infoa Wikipediassa.


Ps. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla: kuvasin ne itse kirjasta.

Lomailua lukemisen lomassa

Olen pitänyt pienen tauon lukemisessa ja piipahtanut Israelissa: Tel Avivissa ja Jerusalemissa.

Nyt on taas uutta intoa lukea ja pian onkin tulossa juttua aika erikoisesta, mutta taiteellisen hauskasta kirjasta.

Jos matkakuvat kiinnostaa, niitä voi katsella Kello viiden tee - syanidilla, kiitos -blogistani.

Voitin muuten kirjapalkinnon Leena Lumen yllätysarvonnassa, onnea minulle!

Yön Kukat

Kävin tänään varhaisaamulenkillä, joka starttasi about 4.15 am.

Alkaa jotenkin kyllästyttää nämä samat nurkat, joten täytynee virittää valo fillariin (voi tulla sakot, jos ei ole valoa fillarissa pimeällä) ja aloittaa nämä aamulenkit polkemalla jonnekin muualle.

Tänään minulla oli kuitenkin missiona kuvata salaman kanssa. Salamaa käyttäen voi luoda dramaattisiakin tunnelmia. Voi myös luoda öisen tunnelman, jos aamuhämärä on ehtinyt haihtua muuttuen tylsäksi ja valjuksi harmaaksi.

Yö kukat on kuvattu, kun vielä oli kunnolla pimeää. Makroilua ei tarvitse siis lopettaa öiseenkään aikaan. Salamaa en käyttäisi automaattiasetuksilla (niin kuin en niitä käytä muutenkaan), sillä se pilaa tunnelman.

Ruukku on meidän pihassa. Se on niin synkässä paikassa, ettei siitä saa edes päivällä oikein kivoja kuvia.

Nyt käytin salamaa, vaikka aamu oli jo valjennut. Tykkään paljon enemmän sen tunnelmasta salaman kanssa. Ilman salamaan siinä ei ole mielestäni oikein mitään katsottavaa.

persoonallinen kolkutin – tekisi mieli ruuvata se irti ja viedä omaan kotiin! Sitä olisi ollut mahdoton kuvata ilman jalustaa, koska oli niin pimeää ja valonlähteet (pari katulyhtyä) niin kaukana.

Minulla onkin ongelmia kuvata laajempia kohteita öiseen aikaan, koska ei ole jalustaa. Aion sellaisen hankkia, mutta en juuri nyt. Ajattelinkin, että seuraavaksi voisin kokeilla yökuvausta täytesalaman kanssa, kun kerran sellaisen satun omistamaan.

Bonuskuvana linjakas auto.

Mutta ennen kuin harjoittelen kuvaan mitään lisää, häivyn maisemista joksikin aikaa. Eli odottamani Tel Avivin reissu starttaa huomenna. Kannettava lähtee kyllä mukaan, mutta voi olla, etten ehdi mitään päivityksiä tekemään.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Elämää pakolaisleirillä

Susan Abulhawa: Mornings in Jenin

Kiinnostuin tästä kirjasta luettuani siitä Kuuttaren kirjoittamia ajatuksia. Odotin kirjalta paljon, mutta jossain määrin se jätti kylmäksi. 

Aineksia olisi ollut paljonkin, mutta mielestäni kirja olisi kaivannut huolellisempaa editointia.

Kertoja oli välillä kolmas persoona, välillä yksikön ensimmäinen. Kertojien seuraamisessa ei ollut ongelmia, vaikka kerronta olikin toteutettu kohtalaisen tökerösti. Lisäksi vihjailut tulevaan ja turhat aikahyppelyt eestaas silloin tällöin tekivät tekstistä rasittavan ja tympäisevän.

Aihe on aina ajankohtainen (valitettavasti) ja käsittelee Israelin ja Palestiinalaisten välisiä konflikteja. Tällä kertaa aihetta tarkastellaan lähinnä palestiinalaisten kannalta.

Keskiöksi nousee Abulhejan suku, jonka vaiheita seurataan usean sukupolven ajalta toisen maailmansodan lopulta alkaen. Kirjan edetessä keskeiseksi henkilöksi nousee Jeninin pakolaisleirillä syntynyt Amal.

Kirja on sotaisa, niin kuin voi helposti päätellä, mutta painopiste on kuitenkin traagisissa ihmiskohtaloissa. Eli vaikket sotakirjoista pitäisikään (itse en pääsääntöisesti pidä), niin tätä en oikeastaan kuitenkaan laskisi sotakirjaksi.

En kokenut myöskään kirjaa mitenkään järkyttävänä, vaikka aiheesta päätelleen sen olisi voinut sellainen kuvitella olevan. Mielestäni kirjoitustyyli oli kuitenkin kohtalaisen neutraali eikä ainakaan minussa onnistunut herättämään voimakkaita tunteita.

Annan siitä miinusta, sillä olisin halunnut kokea voimakkaammin. Latteat ja tönköt dialogit olivat mielestäni kirjan turmio.

Arvonta kirjojen ystäville!

Leena Lumen blogissa on yllätysarvonta. Kirjaystävien kannattaa ehdottomasti osallistua, sillä kirjalista, josta voittajat saavat kirjansa itse valita, on komea - ja kasvaa koko ajan!

Klikkaa tästä itsesi Leena Lumen arvontaan!